Eikö teitä häiritse se, että kansa on nykyään jakautunut huono-osaisiin ja hyväosaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä huono- vai hyväosainen? Olen köyhästä perheestä. Isäni teki kovastikin työtä, mutta työ oli kausiluontoista, ja rahaa meni alkoholiin. Lapaikatrasta hoiti äiti, joka oli todella hyvä ja rakastava äiti. Kumpikin vanhemmista kannusti opiskelemaan. Opiskelun ansioista (opintolaina ja kesätyöt) olen saanut huomattavasti paremman elämän kuin useimmat sisaruksistani. Ahkeruus ja päämäärätietoisuus ovat ihan ilmaisia kaikille. Mistä se hyvä ja huono osa ihniselle jaetaan? Kertokaa. No vakava sairaus on huono-osaisuutta.

Et ole yksiselitteisesti kumpaakaan, ja juuri siksi tämä keskustelu menee jatkuvasti pieleen kun ihmiset yrittävät jakaa maailmaa “pärjääjiin” ja “epäonnistujiin”.

Sinulla on selvästi ollut sekä huono-osaisuutta että suojaavia tekijöitä samaan aikaan. Köyhyys, alkoholiongelmainen vanhempi ja epävarma talous ovat ihan todellisia riskitekijöitä. Mutta samalla sait jotain todella merkittävää: rakastavan äidin, kannustusta opiskeluun ja ilmeisesti myös kyvyn rakentaa tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Ja juuri tuossa näkyy miksi “ahkeruus on ilmaista kaikille” ei ihan pidä paikkaansa. Ahkeruus, sinnikkyys ja päämäärätietoisuus eivät synny tyhjiössä. Ne rakentuvat usein turvallisuudesta, tuesta, psyykkisestä jaksamisesta, terveydestä ja siitä että ihminen uskoo tulevaisuuteen. Kaikilla niitä ei ole samalla tavalla.

Tuo ei vähennä sinun ansioitasi. Olet selvästi tehnyt paljon töitä elämäsi eteen. Mutta samalla olisi hyvä nähdä, ettei oma selviytymistarina automaattisesti tarkoita että kaikilla olisi ollut samat resurssit selvitä samalla tavalla.

Ja juuri siksi huono-osaisuus ei ole vain yksi asia kuten “laiskuus” tai “sairaus”. Se on usein monen tekijän kasauma: perhetausta, trauma, mielenterveys, koulutus, verkostot, sattuma, terveys, alueellinen asema ja mahdollisuudet. Joillakin on enemmän suojaavia tekijöitä kuin toisilla, vaikka kaikki yrittäisivät parhaansa.

Samalla tavalla ilmeisesti myös perustelet, että osa ei pärjää koulussa, aina löydät syyn muualta. Kaikkia ei voi pelastaa täysin, vaikka miten paljon koulussa/elämässä rahallisesti tuettasiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on häiritsevää. Lisäksi suurin osa köyhistä on tavallisia työntekijöitä. Lait on tehty vähemmistön näkökulmasta ja ne hyödyttävät vain rikkaita.

On häiritsevää, että kauppojen hinnat ja palkat on aina määritelty siten, että työntekijät pidetään varpaillaan ja hermostuneina 24/7. Palkat on asetettu niin, että ne kestävät palkasta toiseen, jolloin ylelliseen elämään ei jää juurikaan aikaa. Jos haluat enemmän, sinun täytyy ottaa lainaan. Nämä lainat ovat loputtomia, emmekä puhu 300 000 euron lainaamisesta kotiin, vaan yksinkertaisesti urheiluvälineiden ostamisesta lapsille, puhumattakaan auton korjaamisesta jn.e.

Esimerkki:
Kun kaikki laskut on maksettu, palkasta jää muutama sata. Ammattini on sairaanhoitaja. Autoni hajoaa ja joudun ottamaan 3 000 euron lainan sen korjaamiseen, koska en pysty maksamaan sitä palkallani. Minun täytyy vaihtaa talvirenkaani, jotka maksavat 350 - 400 euroa, ja minun on otettava toinen laina, koska muuten joudun leikkaamaan ruokaa ja lasten taskurahaa.

Rikkaiden ja rahattomien ohjelma lisää jatkuvasti bensaa liekkeihin.

Tämä tekee köyhistä entistä katkerampia ja kateellisempia.

Sairaanhoitajan palkalla tasan pystyy elämään ja laittamaan sivuun rahaa yllättäviä menoja varten. Jos ei pysty, taloudenhallinta on pielessä. Paljon pienipalkkaisemmatkin ihmiset saa säästettyä palkastaan. 

Ongelma on siinä, että välttämättömyyksiksi lasketaan paljon enemmän kaikkea, mikä ennen oli ekstraa ja ylellisyyttä. Nyt kaikilla pitää olla kaikkea mitä muillakin. Koulutustaso ja ylipäänsä omat valinnat eivät enää saisi olla perusteita siihen, että ei saakaan samaa kuin se, jolla on rahaa enemmän. 

Yksinäisenä sairaanhoitajan palkka ehkä riittää, mutta jos sinulla onkin lapsia? Tuossa esimerkissä, johon ketjuun vastasit, puhuttiin lapsista versus yksinäisen 1200-1300 nettotulot.

Sairaanhoitajat valittavat pientä palkkaa ja sinä kehut sitä, vähemmälläkin selviäisit. huomaatko mitään ristiriitaisuutta, ehkä asumiskulut, lapsimäärä yms voi vaikuttaa tilanteeseesi.

Tässä juuri näkyy se, että nämä ”oman onnensa sepät” eivät näe elämää muuta kuin sarjana valintoja, joihin jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet. 

Ei ole. 

Ehkä se, että oma menestys ei ole ollutkaan pelkkää omaa valintaa ja sinnikkyyttä saa ihmisille aikaan epämukavan tunteen siitä, että pelkkä oma erinomaisuus ei ole johtanut menestykseen. Mistä he sitten kokisivat ylemmyydentuntoa? 



 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä huono- vai hyväosainen? Olen köyhästä perheestä. Isäni teki kovastikin työtä, mutta työ oli kausiluontoista, ja rahaa meni alkoholiin. Lapaikatrasta hoiti äiti, joka oli todella hyvä ja rakastava äiti. Kumpikin vanhemmista kannusti opiskelemaan. Opiskelun ansioista (opintolaina ja kesätyöt) olen saanut huomattavasti paremman elämän kuin useimmat sisaruksistani. Ahkeruus ja päämäärätietoisuus ovat ihan ilmaisia kaikille. Mistä se hyvä ja huono osa ihniselle jaetaan? Kertokaa. No vakava sairaus on huono-osaisuutta.

Et ole yksiselitteisesti kumpaakaan, ja juuri siksi tämä keskustelu menee jatkuvasti pieleen kun ihmiset yrittävät jakaa maailmaa “pärjääjiin” ja “epäonnistujiin”.

Sinulla on selvästi ollut sekä huono-osaisuutta että suojaavia tekijöitä samaan aikaan. Köyhyys, alkoholiongelmainen vanhempi ja epävarma talous ovat ihan todellisia riskitekijöitä. Mutta samalla sait jotain todella merkittävää: rakastavan äidin, kannustusta opiskeluun ja ilmeisesti myös kyvyn rakentaa tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Ja juuri tuossa näkyy miksi “ahkeruus on ilmaista kaikille” ei ihan pidä paikkaansa. Ahkeruus, sinnikkyys ja päämäärätietoisuus eivät synny tyhjiössä. Ne rakentuvat usein turvallisuudesta, tuesta, psyykkisestä jaksamisesta, terveydestä ja siitä että ihminen uskoo tulevaisuuteen. Kaikilla niitä ei ole samalla tavalla.

Tuo ei vähennä sinun ansioitasi. Olet selvästi tehnyt paljon töitä elämäsi eteen. Mutta samalla olisi hyvä nähdä, ettei oma selviytymistarina automaattisesti tarkoita että kaikilla olisi ollut samat resurssit selvitä samalla tavalla.

Ja juuri siksi huono-osaisuus ei ole vain yksi asia kuten “laiskuus” tai “sairaus”. Se on usein monen tekijän kasauma: perhetausta, trauma, mielenterveys, koulutus, verkostot, sattuma, terveys, alueellinen asema ja mahdollisuudet. Joillakin on enemmän suojaavia tekijöitä kuin toisilla, vaikka kaikki yrittäisivät parhaansa.

Samalla tavalla ilmeisesti myös perustelet, että osa ei pärjää koulussa, aina löydät syyn muualta. Kaikkia ei voi pelastaa täysin, vaikka miten paljon koulussa/elämässä rahallisesti tuettasiin

Taas vedät keskustelun tahallasi äärimmäiseen karikatyyriin. Ei kukaan ole väittänyt että kaikki voidaan “pelastaa täysin” rahalla tai että yksilön vastuuta ei olisi olemassa. Sinulle on yritetty selittää, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole samat lähtökohdat, resurssit tai psyykkiset valmiudet pärjätä elämässä samalla tavalla.
 

Ja juuri tuo “aina löydät syyn muualta” paljastaa aika paljon sinun ajattelustasi. Sinulle näyttää olevan todella vaikea hyväksyä, että maailma ei ole täysin reilu tai että ihmisten kohtalot eivät määräydy pelkästään moraalin ja ahkeruuden perusteella.

Todellisuudessa sekä yksilön vastuu että rakenteet voivat olla olemassa samaan aikaan. Se että joku tunnistaa rakenteellisia ongelmia ei tarkoita että hän kuvittelisi kaiken ratkeavan rahalla tai ettei ihmisillä olisi omaa vastuuta elämästään.

Häiritsee, vaikka itselläni on asiat ainakin tällä hetkellä taloudellisesti hyvin. Vaikuttaa ennen pitkää myös yhteiskuntarauhaan.

Ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on häiritsevää. Lisäksi suurin osa köyhistä on tavallisia työntekijöitä. Lait on tehty vähemmistön näkökulmasta ja ne hyödyttävät vain rikkaita.

On häiritsevää, että kauppojen hinnat ja palkat on aina määritelty siten, että työntekijät pidetään varpaillaan ja hermostuneina 24/7. Palkat on asetettu niin, että ne kestävät palkasta toiseen, jolloin ylelliseen elämään ei jää juurikaan aikaa. Jos haluat enemmän, sinun täytyy ottaa lainaan. Nämä lainat ovat loputtomia, emmekä puhu 300 000 euron lainaamisesta kotiin, vaan yksinkertaisesti urheiluvälineiden ostamisesta lapsille, puhumattakaan auton korjaamisesta jn.e.

Esimerkki:
Kun kaikki laskut on maksettu, palkasta jää muutama sata. Ammattini on sairaanhoitaja. Autoni hajoaa ja joudun ottamaan 3 000 euron lainan sen korjaamiseen, koska en pysty maksamaan sitä palkallani. Minun täytyy vaihtaa talvirenkaani, jotka maksavat 350 - 400 euroa, ja minun on otettava toinen laina, koska muuten joudun leikkaamaan ruokaa ja lasten taskurahaa.

Rikkaiden ja rahattomien ohjelma lisää jatkuvasti bensaa liekkeihin.

Tämä tekee köyhistä entistä katkerampia ja kateellisempia.

Sairaanhoitajan palkalla tasan pystyy elämään ja laittamaan sivuun rahaa yllättäviä menoja varten. Jos ei pysty, taloudenhallinta on pielessä. Paljon pienipalkkaisemmatkin ihmiset saa säästettyä palkastaan. 

Ongelma on siinä, että välttämättömyyksiksi lasketaan paljon enemmän kaikkea, mikä ennen oli ekstraa ja ylellisyyttä. Nyt kaikilla pitää olla kaikkea mitä muillakin. Koulutustaso ja ylipäänsä omat valinnat eivät enää saisi olla perusteita siihen, että ei saakaan samaa kuin se, jolla on rahaa enemmän. 

Yksinäisenä sairaanhoitajan palkka ehkä riittää, mutta jos sinulla onkin lapsia? Tuossa esimerkissä, johon ketjuun vastasit, puhuttiin lapsista versus yksinäisen 1200-1300 nettotulot.

Sairaanhoitajat valittavat pientä palkkaa ja sinä kehut sitä, vähemmälläkin selviäisit. huomaatko mitään ristiriitaisuutta, ehkä asumiskulut, lapsimäärä yms voi vaikuttaa tilanteeseesi.

Tässä juuri näkyy se, että nämä ”oman onnensa sepät” eivät näe elämää muuta kuin sarjana valintoja, joihin jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet. 

Ei ole. 

Ehkä se, että oma menestys ei ole ollutkaan pelkkää omaa valintaa ja sinnikkyyttä saa ihmisille aikaan epämukavan tunteen siitä, että pelkkä oma erinomaisuus ei ole johtanut menestykseen. Mistä he sitten kokisivat ylemmyydentuntoa? 



 

Sinä jos olisit saanut samat valinnat, olisit silti mennyt perse edellä puuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on häiritsevää. Lisäksi suurin osa köyhistä on tavallisia työntekijöitä. Lait on tehty vähemmistön näkökulmasta ja ne hyödyttävät vain rikkaita.

On häiritsevää, että kauppojen hinnat ja palkat on aina määritelty siten, että työntekijät pidetään varpaillaan ja hermostuneina 24/7. Palkat on asetettu niin, että ne kestävät palkasta toiseen, jolloin ylelliseen elämään ei jää juurikaan aikaa. Jos haluat enemmän, sinun täytyy ottaa lainaan. Nämä lainat ovat loputtomia, emmekä puhu 300 000 euron lainaamisesta kotiin, vaan yksinkertaisesti urheiluvälineiden ostamisesta lapsille, puhumattakaan auton korjaamisesta jn.e.

Esimerkki:
Kun kaikki laskut on maksettu, palkasta jää muutama sata. Ammattini on sairaanhoitaja. Autoni hajoaa ja joudun ottamaan 3 000 euron lainan sen korjaamiseen, koska en pysty maksamaan sitä palkallani. Minun täytyy vaihtaa talvirenkaani, jotka maksavat 350 - 400 euroa, ja minun on otettava toinen laina, koska muuten joudun leikkaamaan ruokaa ja lasten taskurahaa.

Rikkaiden ja rahattomien ohjelma lisää jatkuvasti bensaa liekkeihin.

Tämä tekee köyhistä entistä katkerampia ja kateellisempia.

Sairaanhoitajan palkalla tasan pystyy elämään ja laittamaan sivuun rahaa yllättäviä menoja varten. Jos ei pysty, taloudenhallinta on pielessä. Paljon pienipalkkaisemmatkin ihmiset saa säästettyä palkastaan. 

Ongelma on siinä, että välttämättömyyksiksi lasketaan paljon enemmän kaikkea, mikä ennen oli ekstraa ja ylellisyyttä. Nyt kaikilla pitää olla kaikkea mitä muillakin. Koulutustaso ja ylipäänsä omat valinnat eivät enää saisi olla perusteita siihen, että ei saakaan samaa kuin se, jolla on rahaa enemmän. 

Yksinäisenä sairaanhoitajan palkka ehkä riittää, mutta jos sinulla onkin lapsia? Tuossa esimerkissä, johon ketjuun vastasit, puhuttiin lapsista versus yksinäisen 1200-1300 nettotulot.

Sairaanhoitajat valittavat pientä palkkaa ja sinä kehut sitä, vähemmälläkin selviäisit. huomaatko mitään ristiriitaisuutta, ehkä asumiskulut, lapsimäärä yms voi vaikuttaa tilanteeseesi.

Tässä juuri näkyy se, että nämä ”oman onnensa sepät” eivät näe elämää muuta kuin sarjana valintoja, joihin jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet. 

Ei ole. 

Ehkä se, että oma menestys ei ole ollutkaan pelkkää omaa valintaa ja sinnikkyyttä saa ihmisille aikaan epämukavan tunteen siitä, että pelkkä oma erinomaisuus ei ole johtanut menestykseen. Mistä he sitten kokisivat ylemmyydentuntoa? 



 

Tekisit joskus pitköä påivää pienellä palkalla, niin ei tarvitsisi vedots tuohon tekosyyhyn. Osa tekee koulussa töitö, osa luistaa kaikesta. Ja silti mielestösi on kyse syntymäperästä vaain, ei työmäärästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan paskaahan tämä on. 

Eniten kuitenkin ärsyttää samalla koko ajan voimistuva valitus heikosta syntyvyydestä. Suoraa seurausta talouspolitiikasta. Ihmisillä ei ole varaa lapsiin. 

Mulle alkaa olla ihan sama, jos Suomi haluaa oikeiston johdolla ajaa itsensä sukupuuttoon. Lopettakaa se ulina. 

Suomessa ei ole oikeistoa. 

Suomessa on laitaoikeisto johon kuuluvat persut. Myös kokoomus, rkp ja kd ovat ajautuneet laitaoikeistolaiseen ideologiaan.

Laitavasemmistoon kuuluu demarit, vasemmisto, vihreät, keskusta ja rkp, itse en siihen Suomen tuholaisporukkaan halua kuulua. EU:n tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo 5miljardin euron edestä petosepäilyjä.  Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin. Elpymispaketin hyväksyi Sanna Marinin johtama hallitus vuonna 2021. Eduskunnassa pakettia vastusti ainoastaan perussuomalaiset- kaikki muut puolueet äänestivät sen puolesta. Eikä kansalla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Ja uutta pakettia taas suunnitellaan. Kiitos sannukka ja muu poppoo. Persut ainoat fiksut porukasta, hyvä syy taas äänestää persuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on olllut jakoja, mutta huolestuttaa keskiluokan tilanne, se on maan selkäranka.

100% tämä. Duunarina hirvittää ajatus vasemmistohallituksesta. Ihan kovin paljoa en tarvitse enää lisää veroja tai veroluonteisia maksuja, että heitän hanskat tiskiin ja toivoton onnea seuraavalle, joka haluaa menettää vapaa-aikaa "yhteisen hyvän" eteen. V*ttu mä en oo mikään hyväntekeväisyysjärjestö.

Luokkapetturi.

Tämä sisältää taas aika olennaisen väärinymmärryksen: kukaan ei ole väittänyt että ihmisarvolla olisi euromääräinen “hinta”. Pointti on se, että ihmisarvoinen elämä ei tarkoita pelkkää biologista hengissä pysymistä. Jos ihmisen koko elämä kutistuu jatkuvaksi stressiksi siitä riittääkö raha ruokaan, voiko ostaa lääkkeet, kestääkö auto töihin asti, uskaltaako mennä hammaslääkäriin tai voiko lapselle hankkia talvivaatteet, niin silloin puhutaan ihan aidosti ihmisarvoisen elämän ongelmista vaikka ihminen ei kirjaimellisesti kuolisi nälkään.

Ja tuo “1200–1300 euroa riittää kyllä” kuulostaa aika erilaiselta paperilla kuin todellisuudessa, kun siitä maksetaan vuokra, sähkö, lääkkeet, puhelin, vakuutukset, ruoka, liikkuminen, mahdolliset velat ja kaikki arjen pakolliset menot.

Lisäksi hyvinvointivaltio ei ole vain minimihengissäpitokone, jonka tarkoitus on estää kansalaisia kuolemasta kadulle. Sen koko moraalinen idea on ollut, että ihmiset eivät putoa yhteiskunnan ulkopuolelle sairauden, työttömyyden tai huonon onnen vuoksi.

Ja ehkä olennaisin asia tässä keskustelussa on edelleen se, että sinä katsot asiaa lähes pelkästään “maksajan” näkökulmasta. Silloin ihmisarvo alkaa helposti näyttäytyä kustannuseränä, jota pitää jatkuvasti perustella hyödyllisyydellä. Juuri siitä tässä koko keskustelussa on ollut kyse.

Minä olen hyvätuloinen. Tienaan 5000/kk, verojen jälkeen 3300/kk. Se on kaksi tonnia enemmän kuin ihminen, joka ei tee lainkaan työtä. Tästä minä maksan asuntolainan, yhtiövastikkeen, auton kulut, lapsen kulut, ruuat, lääkkeet jne. Kaksi tonnia eroa hyvä tuloisen ja työttömän välillä. Moni tienaa minua vähemmän. Monelle jää käteen vähemmän kuin työttömälle. Miksi sinä et ole heidän ihmisarvoisesta elämästään kiinnostunut? Ei, sinä haluat hinata työtä tekemättömien saaman rahan lähelle hyvätuloista keskiluokkaa, jotta ei stressaisi niin paljoa. 

Ja taas rakennetaan täysin väärää vastakkainasettelua! Kukaan ei ole väittänyt, että pienituloisten työssäkäyvien ongelmat olisivat yhdentekeviä tai että tukien pitäisi nousta “hyvätuloisen keskiluokan tasolle”. Päinvastoin: juuri tässä näkyy miten rikki nykyinen järjestelmä on myös monille työssäkäyville.

Jos 5000 euron bruttopalkalla elävä ihminen kokee jatkuvaa talousstressiä asumisen, autoilun, lasten ja perusmenojen jälkeen, ongelma ei loogisesti ratkea sillä että kaikkein heikoimmilta leikataan lisää. 

Se kertoo siitä, että elinkustannukset, asuminen ja työelämän paineet ovat karanneet monille liian koviksi.

Ja rehellisesti, tuo “vain 2000 euroa enemmän kuin työtön” on aika harhaanjohtava tapa laskea. Työttömän “1200–1300 euroa” ei ole mitään vapaata käyttörahaa vaan sillä pitäisi selvitä kaikista perusmenoista ilman mitään puskuria, omaisuutta tai turvaa. Lisäksi työssäkäyvällä on yleensä paljon enemmän mahdollisuuksia kerryttää varallisuutta, saada lainaa, rakentaa eläkettä ja ylläpitää sosiaalisia verkostoja sekä työmarkkina-asemaa.

Koko keskustelun ongelma on edelleen se, että sinä näet köyhien toimeentulon lähes pelkästään vertailuna siihen paljonko “maksajalle jää käteen”. Silloin ihmisarvo alkaa näyttäytyä nollasummapelinä, jossa jonkun perusturva on automaattisesti pois sinun arvostasi tai elämästäsi.

Mitä puskuria se persaukinen tarvitsee, kun kaikkeen saa harkinnanvaraista sitten päälle? Ymmärrättekö kuinka hyvin teistä huolehditaan? Käytännössä elätte leveämmin kuin monikaan duunari. Se nyt vielä puuttuisi, että me työssäkäyvät kustantaisimme teille myös omaisuutta ja sijoituksia. Ahneus on kyllä uskomaton tauti suomalaisella köyhällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Ei toki kukaan ole minulle velkaa mitään. Maksan veroni kuten kunnon kansalainen tekee, mukisematta. 

Pikemminkin tässä ketjussa tuntuu olevan vallalla käsitys, että me veronmaksajat olisimme jotenkin velkaa heikko-osaisille ja että mikään määrä tulonsiirtona maksamaamme ilmaista rahaa ei ole tarpeeksi.

Tai muuten on sitä empatiavajetta.

Hyvinvointivaltio ei ole mikään henkilökohtainen lahjoitusprojekti, jossa “kunnon kansalaiset” armollisesti heittelevät rahaa alemmille ihmisryhmille. Sinä et yksin “elätä” ketään, vaan kaikki osallistuvat samaan järjestelmään eri elämäntilanteissa: ihmiset maksavat veroja, käyttävät palveluja, sairastuvat, jäävät työttömiksi, opiskelevat, jäävät vanhempainvapaille ja vanhenevat.

Ja tuo “mikään määrä ei riitä” on myös aika räikeä olkiukko. Kukaan ei tässä keskustelussa ole vaatinut rajattomasti rahaa seinästä, vaan puhunut siitä että ihmisarvoinen elämä ei saisi romahtaa sairauden, työttömyyden tai huonon onnen vuoksi.

Lisäksi on aika paljastavaa, että empatia näyttäytyy sinulle käytännössä rahasummana. 

Empatiavaje ei tarkoita sitä etteikö joku haluaisi maksaa äärettömiä tulonsiirtoja. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset lakataan näkemästä ihmisinä ja aletaan nähdä “maksajina”, “loisina” ja moraalisina hyöty-yksikköinä.

Ja ironisinta on ehkä se, että samaan aikaan kun korostat olevasi “kunnon kansalainen”, puhut muista kansalaisista tavalla jossa heidän ihmisarvonsa näyttää riippuvan siitä paljonko he tuottavat markkinoille.

Olet aivan oikeassa, hyvinvointivaltio ei ole mikään henkilökohtainen lahjoitusprojekti, jossa “kunnon kansalaiset” armollisesti heittelevät rahaa alemmille ihmisryhmille.

Nimittäin hyvinvointivaltio on kollektiivinen lahjoitusprojekti, jossa “kunnon kansalaiset” vailla valtiovallan suomaa armoa heittelevät rahaa alemmille ihmisryhmille.

Meillähän on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät osallistu siihen saman järjestelmän talkoisiin kertaakaan elämänsä aikana. Että sikälikin tämä ylevä hyvinvointi-ideaali on todellisuudessa erilainen kuin pilvilinnoissasi kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katselet viimeiset 109 vuotta niin milloin meillä on mielestäsi vallinnut tilanne jolloin maassa ei olisi ollut huonosti toimeentulevia ja hyvin toimeentulevia? Entä onko niiden parempien aikojen vallitesssa mielestäsi vallinnut parempi työllisyys, josta päästään siihen, että miten korjaisit tilanteen vai riittääkö sinulle vain tilanteen taivastelu?

Toisesta maailmansodasta kasarille eli ns. kapitalismin kulta-aikaan oli tilanne, jolloin tuloerot oli huomattavasti pienemmät ja rikkaita sekä yrityksiä verotettiin enemmän. 

 

Sen jälkeen valittiin suosia pääomaa työnteon kustannuksella  ja nyt ollaan tilanteessa, jossa psrhaiten ansaitsee omistamalla ei käymällä työssä.

 

Sinänsä hyvin tekopyhää haukkua köyhiä laiskoiksi, kun parhaiten ansaitsee tässä systeemissä todellakin laiskuudella eli omistamalla pääomaa. Mitään ei tartte tehdä sen eteen muuta kuin omistaa pari miljoonaa. Tämä ei ole kestävää. 

Kerropa siis, missä reaalimaailman valtiossa on nyt vuonna 2026 tasaisempi tulonjako eli pienemmät tuloerot kuin Suomessa, ja sen ansiosta heikko-osaisilla paremmat oltavat kuin meillä? Ihan siksi, että voimme ottaa mallia.

 

(Tiedän, et kerro. Tämän väitteen olen nähnyt sivustolla ennenkin ja kysynyt samaa. Ei vastausta.)

Vastausta odotellaan. Mikä maa on meille esikuvana näissä tulonjakobileissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katselet viimeiset 109 vuotta niin milloin meillä on mielestäsi vallinnut tilanne jolloin maassa ei olisi ollut huonosti toimeentulevia ja hyvin toimeentulevia? Entä onko niiden parempien aikojen vallitesssa mielestäsi vallinnut parempi työllisyys, josta päästään siihen, että miten korjaisit tilanteen vai riittääkö sinulle vain tilanteen taivastelu?

Toisesta maailmansodasta kasarille eli ns. kapitalismin kulta-aikaan oli tilanne, jolloin tuloerot oli huomattavasti pienemmät ja rikkaita sekä yrityksiä verotettiin enemmän. 

 

Sen jälkeen valittiin suosia pääomaa työnteon kustannuksella  ja nyt ollaan tilanteessa, jossa psrhaiten ansaitsee omistamalla ei käymällä työssä.

 

Sinänsä hyvin tekopyhää haukkua köyhiä laiskoiksi, kun parhaiten ansaitsee tässä systeemissä todellakin laiskuudella eli omistamalla pääomaa. Mitään ei tartte tehdä sen eteen muuta kuin omistaa pari miljoonaa. Tämä ei ole kestävää. 

Kerropa siis, missä reaalimaailman valtiossa on nyt vuonna 2026 tasaisempi tulonjako eli pienemmät tuloerot kuin Suomessa, ja sen ansiosta heikko-osaisilla paremmat oltavat kuin meillä? Ihan siksi, että voimme ottaa mallia.

 

(Tiedän, et kerro. Tämän väitteen olen nähnyt sivustolla ennenkin ja kysynyt samaa. Ei vastausta.)

Vastausta odotellaan. Mikä maa on meille esikuvana näissä tulonjakobileissä?

Ei vastausta eli voitte lopettaa paskan jankuttamisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä huono- vai hyväosainen? Olen köyhästä perheestä. Isäni teki kovastikin työtä, mutta työ oli kausiluontoista, ja rahaa meni alkoholiin. Lapaikatrasta hoiti äiti, joka oli todella hyvä ja rakastava äiti. Kumpikin vanhemmista kannusti opiskelemaan. Opiskelun ansioista (opintolaina ja kesätyöt) olen saanut huomattavasti paremman elämän kuin useimmat sisaruksistani. Ahkeruus ja päämäärätietoisuus ovat ihan ilmaisia kaikille. Mistä se hyvä ja huono osa ihniselle jaetaan? Kertokaa. No vakava sairaus on huono-osaisuutta.

Et ole yksiselitteisesti kumpaakaan, ja juuri siksi tämä keskustelu menee jatkuvasti pieleen kun ihmiset yrittävät jakaa maailmaa “pärjääjiin” ja “epäonnistujiin”.

Sinulla on selvästi ollut sekä huono-osaisuutta että suojaavia tekijöitä samaan aikaan. Köyhyys, alkoholiongelmainen vanhempi ja epävarma talous ovat ihan todellisia riskitekijöitä. Mutta samalla sait jotain todella merkittävää: rakastavan äidin, kannustusta opiskeluun ja ilmeisesti myös kyvyn rakentaa tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Ja juuri tuossa näkyy miksi “ahkeruus on ilmaista kaikille” ei ihan pidä paikkaansa. Ahkeruus, sinnikkyys ja päämäärätietoisuus eivät synny tyhjiössä. Ne rakentuvat usein turvallisuudesta, tuesta, psyykkisestä jaksamisesta, terveydestä ja siitä että ihminen uskoo tulevaisuuteen. Kaikilla niitä ei ole samalla tavalla.

Tuo ei vähennä sinun ansioitasi. Olet selvästi tehnyt paljon töitä elämäsi eteen. Mutta samalla olisi hyvä nähdä, ettei oma selviytymistarina automaattisesti tarkoita että kaikilla olisi ollut samat resurssit selvitä samalla tavalla.

Ja juuri siksi huono-osaisuus ei ole vain yksi asia kuten “laiskuus” tai “sairaus”. Se on usein monen tekijän kasauma: perhetausta, trauma, mielenterveys, koulutus, verkostot, sattuma, terveys, alueellinen asema ja mahdollisuudet. Joillakin on enemmän suojaavia tekijöitä kuin toisilla, vaikka kaikki yrittäisivät parhaansa.

Samalla tavalla ilmeisesti myös perustelet, että osa ei pärjää koulussa, aina löydät syyn muualta. Kaikkia ei voi pelastaa täysin, vaikka miten paljon koulussa/elämässä rahallisesti tuettasiin

Taas vedät keskustelun tahallasi äärimmäiseen karikatyyriin. Ei kukaan ole väittänyt että kaikki voidaan “pelastaa täysin” rahalla tai että yksilön vastuuta ei olisi olemassa. Sinulle on yritetty selittää, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole samat lähtökohdat, resurssit tai psyykkiset valmiudet pärjätä elämässä samalla tavalla.
 

Ja juuri tuo “aina löydät syyn muualta” paljastaa aika paljon sinun ajattelustasi. Sinulle näyttää olevan todella vaikea hyväksyä, että maailma ei ole täysin reilu tai että ihmisten kohtalot eivät määräydy pelkästään moraalin ja ahkeruuden perusteella.

 

Todellisuudessa sekä yksilön vastuu että rakenteet voivat olla olemassa samaan aikaan. Se että joku tunnistaa rakenteellisia ongelmia ei tarkoita että hän kuvittelisi kaiken ratkeavan rahalla tai ettei ihmisillä olisi omaa vastuuta elämästään.

Kerropa mitä konkreettista siitä seuraa, että lähdetään ajattelussa siitä, että Seijalla oli täys hunsvotti isä ja dysleksia? Kuinka paljon muiden ihmisten pitää antaa sitä empatiaa ja taikaseinää siitä hyvästä? Meillä on olemassa nykyisin lastensuojelu tasaamassa huonoa vanhemmuutta, on puheterapiaa, toimintaterapiaa, heppaterapiaa ties mitä tukea niille tämän maan reppanoille, joille ei taivas antanut samanlaisia kortteja kuin toiselle. Onko se loputon vetokortti aina saada haluamansa, kun oli niin onneton lapsuus? Kuitenkin meillä on maailma täynnä esimerkkejä ihmisistä, jotka huolimatta heikoista korteistaan ovat menestyneet ja tehneet elämästään, saavutuksistaa koko ihmiskuntaa hyödyttäviä. Eikö meidän pitäisi pyrkiä ennemmin siihen kuin loputtomaan empatiaan ja taikaseinään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelan tuet pois ja antaa luonnon hoitaa

Sano tuo sitten kun itse joudut työttömäksi ja yritykset menee konkurssiin. Et varmaan tiennyt että se voi tapahtua kenelle vaan.

Sanotaan näin ettei kukaan ole absoluuttisesti turvassa, mutta työttömyydet ja konkurssit eivät tule sattumalta kelle tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä huono- vai hyväosainen? Olen köyhästä perheestä. Isäni teki kovastikin työtä, mutta työ oli kausiluontoista, ja rahaa meni alkoholiin. Lapaikatrasta hoiti äiti, joka oli todella hyvä ja rakastava äiti. Kumpikin vanhemmista kannusti opiskelemaan. Opiskelun ansioista (opintolaina ja kesätyöt) olen saanut huomattavasti paremman elämän kuin useimmat sisaruksistani. Ahkeruus ja päämäärätietoisuus ovat ihan ilmaisia kaikille. Mistä se hyvä ja huono osa ihniselle jaetaan? Kertokaa. No vakava sairaus on huono-osaisuutta.

Et ole yksiselitteisesti kumpaakaan, ja juuri siksi tämä keskustelu menee jatkuvasti pieleen kun ihmiset yrittävät jakaa maailmaa “pärjääjiin” ja “epäonnistujiin”.

Sinulla on selvästi ollut sekä huono-osaisuutta että suojaavia tekijöitä samaan aikaan. Köyhyys, alkoholiongelmainen vanhempi ja epävarma talous ovat ihan todellisia riskitekijöitä. Mutta samalla sait jotain todella merkittävää: rakastavan äidin, kannustusta opiskeluun ja ilmeisesti myös kyvyn rakentaa tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Ja juuri tuossa näkyy miksi “ahkeruus on ilmaista kaikille” ei ihan pidä paikkaansa. Ahkeruus, sinnikkyys ja päämäärätietoisuus eivät synny tyhjiössä. Ne rakentuvat usein turvallisuudesta, tuesta, psyykkisestä jaksamisesta, terveydestä ja siitä että ihminen uskoo tulevaisuuteen. Kaikilla niitä ei ole samalla tavalla.

Tuo ei vähennä sinun ansioitasi. Olet selvästi tehnyt paljon töitä elämäsi eteen. Mutta samalla olisi hyvä nähdä, ettei oma selviytymistarina automaattisesti tarkoita että kaikilla olisi ollut samat resurssit selvitä samalla tavalla.

Ja juuri siksi huono-osaisuus ei ole vain yksi asia kuten “laiskuus” tai “sairaus”. Se on usein monen tekijän kasauma: perhetausta, trauma, mielenterveys, koulutus, verkostot, sattuma, terveys, alueellinen asema ja mahdollisuudet. Joillakin on enemmän suojaavia tekijöitä kuin toisilla, vaikka kaikki yrittäisivät parhaansa.

Samalla tavalla ilmeisesti myös perustelet, että osa ei pärjää koulussa, aina löydät syyn muualta. Kaikkia ei voi pelastaa täysin, vaikka miten paljon koulussa/elämässä rahallisesti tuettasiin

Taas vedät keskustelun tahallasi äärimmäiseen karikatyyriin. Ei kukaan ole väittänyt että kaikki voidaan “pelastaa täysin” rahalla tai että yksilön vastuuta ei olisi olemassa. Sinulle on yritetty selittää, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole samat lähtökohdat, resurssit tai psyykkiset valmiudet pärjätä elämässä samalla tavalla.
 

Ja juuri tuo “aina löydät syyn muualta” paljastaa aika paljon sinun ajattelustasi. Sinulle näyttää olevan todella vaikea hyväksyä, että maailma ei ole täysin reilu tai että ihmisten kohtalot eivät määräydy pelkästään moraalin ja ahkeruuden perusteella.

 

Todellisuudessa sekä yksilön vastuu että rakenteet voivat olla olemassa samaan aikaan. Se että joku tunnistaa rakenteellisia ongelmia ei tarkoita että hän kuvittelisi kaiken ratkeavan rahalla tai ettei ihmisillä olisi omaa vastuuta elämästään.

Kerropa mitä konkreettista siitä seuraa, että lähdetään ajattelussa siitä, että Seijalla oli täys hunsvotti isä ja dysleksia? Kuinka paljon muiden ihmisten pitää antaa sitä empatiaa ja taikaseinää siitä hyvästä? Meillä on olemassa nykyisin lastensuojelu tasaamassa huonoa vanhemmuutta, on puheterapiaa, toimintaterapiaa, heppaterapiaa ties mitä tukea niille tämän maan reppanoille, joille ei taivas antanut samanlaisia kortteja kuin toiselle. Onko se loputon vetokortti aina saada haluamansa, kun oli niin onneton lapsuus? Kuitenkin meillä on maailma täynnä esimerkkejä ihmisistä, jotka huolimatta heikoista korteistaan ovat menestyneet ja tehneet elämästään, saavutuksistaa koko ihmiskuntaa hyödyttäviä. Eikö meidän pitäisi pyrkiä ennemmin siihen kuin loputtomaan empatiaan ja taikaseinään?

Taas vedät tämän täysin ääripäihin. Kukaan ei ole puhunut “loputtomasta taikaseinästä” tai siitä että huono lapsuus oikeuttaisi saamaan “mitä haluaa”. Sinulle on yritetty selittää, että ihmisten lähtökohdat vaikuttavat ihan konkreettisesti siihen millaiset mahdollisuudet heillä on pärjätä elämässä.

Ja rehellisesti, on aika outoa miten empatia näyttäytyy sinulle lähes automaattisesti jonkinlaisena rajattomana rahahanana. Empatia voi tarkoittaa myös sitä, ettei ihmisiä automaattisesti moralisoida “laiskoiksi”, “loisiksi” tai epäonnistuneiksi jos heidän elämässään on ollut enemmän esteitä kuin toisilla.

Lisäksi tuo “maailma on täynnä menestyneitä selviytyjiä” on klassinen selviytyjävinouma. Se että osa ihmisistä onnistuu vaikeista lähtökohdista huolimatta ei todista että kaikilla olisi siihen realistisesti samat mahdollisuudet. Se vain todistaa, että jotkut selviävät poikkeuksellisen hyvin.

Ja juuri siksi hyvinvointivaltio tai tukijärjestelmät eivät ole olemassa siksi että kaikille taattaisiin luksuselämä, vaan siksi ettei ihmisen koko elämä romahda täysin lähtökohtien, sairauden, trauman tai huonon onnen vuoksi.

Ei haittaa niin kauan kun olen itse hyväosainen.

Ps. Parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä huono- vai hyväosainen? Olen köyhästä perheestä. Isäni teki kovastikin työtä, mutta työ oli kausiluontoista, ja rahaa meni alkoholiin. Lapaikatrasta hoiti äiti, joka oli todella hyvä ja rakastava äiti. Kumpikin vanhemmista kannusti opiskelemaan. Opiskelun ansioista (opintolaina ja kesätyöt) olen saanut huomattavasti paremman elämän kuin useimmat sisaruksistani. Ahkeruus ja päämäärätietoisuus ovat ihan ilmaisia kaikille. Mistä se hyvä ja huono osa ihniselle jaetaan? Kertokaa. No vakava sairaus on huono-osaisuutta.

Et ole yksiselitteisesti kumpaakaan, ja juuri siksi tämä keskustelu menee jatkuvasti pieleen kun ihmiset yrittävät jakaa maailmaa “pärjääjiin” ja “epäonnistujiin”.

Sinulla on selvästi ollut sekä huono-osaisuutta että suojaavia tekijöitä samaan aikaan. Köyhyys, alkoholiongelmainen vanhempi ja epävarma talous ovat ihan todellisia riskitekijöitä. Mutta samalla sait jotain todella merkittävää: rakastavan äidin, kannustusta opiskeluun ja ilmeisesti myös kyvyn rakentaa tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Ja juuri tuossa näkyy miksi “ahkeruus on ilmaista kaikille” ei ihan pidä paikkaansa. Ahkeruus, sinnikkyys ja päämäärätietoisuus eivät synny tyhjiössä. Ne rakentuvat usein turvallisuudesta, tuesta, psyykkisestä jaksamisesta, terveydestä ja siitä että ihminen uskoo tulevaisuuteen. Kaikilla niitä ei ole samalla tavalla.

Tuo ei vähennä sinun ansioitasi. Olet selvästi tehnyt paljon töitä elämäsi eteen. Mutta samalla olisi hyvä nähdä, ettei oma selviytymistarina automaattisesti tarkoita että kaikilla olisi ollut samat resurssit selvitä samalla tavalla.

Ja juuri siksi huono-osaisuus ei ole vain yksi asia kuten “laiskuus” tai “sairaus”. Se on usein monen tekijän kasauma: perhetausta, trauma, mielenterveys, koulutus, verkostot, sattuma, terveys, alueellinen asema ja mahdollisuudet. Joillakin on enemmän suojaavia tekijöitä kuin toisilla, vaikka kaikki yrittäisivät parhaansa.

Samalla tavalla ilmeisesti myös perustelet, että osa ei pärjää koulussa, aina löydät syyn muualta. Kaikkia ei voi pelastaa täysin, vaikka miten paljon koulussa/elämässä rahallisesti tuettasiin

Taas vedät keskustelun tahallasi äärimmäiseen karikatyyriin. Ei kukaan ole väittänyt että kaikki voidaan “pelastaa täysin” rahalla tai että yksilön vastuuta ei olisi olemassa. Sinulle on yritetty selittää, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole samat lähtökohdat, resurssit tai psyykkiset valmiudet pärjätä elämässä samalla tavalla.
 

Ja juuri tuo “aina löydät syyn muualta” paljastaa aika paljon sinun ajattelustasi. Sinulle näyttää olevan todella vaikea hyväksyä, että maailma ei ole täysin reilu tai että ihmisten kohtalot eivät määräydy pelkästään moraalin ja ahkeruuden perusteella.

 

Todellisuudessa sekä yksilön vastuu että rakenteet voivat olla olemassa samaan aikaan. Se että joku tunnistaa rakenteellisia ongelmia ei tarkoita että hän kuvittelisi kaiken ratkeavan rahalla tai ettei ihmisillä olisi omaa vastuuta elämästään.

"Sinulle on yritetty selittää"

Viittaat itseesi passiivissa. Tuota ylhäältä alaspäin katsovaa besserwisseröintiä onkin nyt copypastettu kymmeniä samasisältöisiä vuodatuksia ad nauseam. Ihan turhaan.

Jäkätystä kuin jehovan todistaja harmageddonista tai militantti fe mi ni sti rakkaasta mi es vi ha st aan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä huono- vai hyväosainen? Olen köyhästä perheestä. Isäni teki kovastikin työtä, mutta työ oli kausiluontoista, ja rahaa meni alkoholiin. Lapaikatrasta hoiti äiti, joka oli todella hyvä ja rakastava äiti. Kumpikin vanhemmista kannusti opiskelemaan. Opiskelun ansioista (opintolaina ja kesätyöt) olen saanut huomattavasti paremman elämän kuin useimmat sisaruksistani. Ahkeruus ja päämäärätietoisuus ovat ihan ilmaisia kaikille. Mistä se hyvä ja huono osa ihniselle jaetaan? Kertokaa. No vakava sairaus on huono-osaisuutta.

Et ole yksiselitteisesti kumpaakaan, ja juuri siksi tämä keskustelu menee jatkuvasti pieleen kun ihmiset yrittävät jakaa maailmaa “pärjääjiin” ja “epäonnistujiin”.

Sinulla on selvästi ollut sekä huono-osaisuutta että suojaavia tekijöitä samaan aikaan. Köyhyys, alkoholiongelmainen vanhempi ja epävarma talous ovat ihan todellisia riskitekijöitä. Mutta samalla sait jotain todella merkittävää: rakastavan äidin, kannustusta opiskeluun ja ilmeisesti myös kyvyn rakentaa tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Ja juuri tuossa näkyy miksi “ahkeruus on ilmaista kaikille” ei ihan pidä paikkaansa. Ahkeruus, sinnikkyys ja päämäärätietoisuus eivät synny tyhjiössä. Ne rakentuvat usein turvallisuudesta, tuesta, psyykkisestä jaksamisesta, terveydestä ja siitä että ihminen uskoo tulevaisuuteen. Kaikilla niitä ei ole samalla tavalla.

Tuo ei vähennä sinun ansioitasi. Olet selvästi tehnyt paljon töitä elämäsi eteen. Mutta samalla olisi hyvä nähdä, ettei oma selviytymistarina automaattisesti tarkoita että kaikilla olisi ollut samat resurssit selvitä samalla tavalla.

Ja juuri siksi huono-osaisuus ei ole vain yksi asia kuten “laiskuus” tai “sairaus”. Se on usein monen tekijän kasauma: perhetausta, trauma, mielenterveys, koulutus, verkostot, sattuma, terveys, alueellinen asema ja mahdollisuudet. Joillakin on enemmän suojaavia tekijöitä kuin toisilla, vaikka kaikki yrittäisivät parhaansa.

Samalla tavalla ilmeisesti myös perustelet, että osa ei pärjää koulussa, aina löydät syyn muualta. Kaikkia ei voi pelastaa täysin, vaikka miten paljon koulussa/elämässä rahallisesti tuettasiin

Taas vedät keskustelun tahallasi äärimmäiseen karikatyyriin. Ei kukaan ole väittänyt että kaikki voidaan “pelastaa täysin” rahalla tai että yksilön vastuuta ei olisi olemassa. Sinulle on yritetty selittää, että ihmisillä ei yksinkertaisesti ole samat lähtökohdat, resurssit tai psyykkiset valmiudet pärjätä elämässä samalla tavalla.
 

Ja juuri tuo “aina löydät syyn muualta” paljastaa aika paljon sinun ajattelustasi. Sinulle näyttää olevan todella vaikea hyväksyä, että maailma ei ole täysin reilu tai että ihmisten kohtalot eivät määräydy pelkästään moraalin ja ahkeruuden perusteella.

 

Todellisuudessa sekä yksilön vastuu että rakenteet voivat olla olemassa samaan aikaan. Se että joku tunnistaa rakenteellisia ongelmia ei tarkoita että hän kuvittelisi kaiken ratkeavan rahalla tai ettei ihmisillä olisi omaa vastuuta elämästään.

"Sinulle on yritetty selittää"

Viittaat itseesi passiivissa. Tuota ylhäältä alaspäin katsovaa besserwisseröintiä onkin nyt copypastettu kymmeniä samasisältöisiä vuodatuksia ad nauseam. Ihan turhaan.

Jäkätystä kuin jehovan todistaja harmageddonista tai militantti fe mi ni sti rakkaasta mi es vi ha st aan. 

Ja taas itse asia jäi täysin käsittelemättä. Kukaan ei puhunut harmageddonista, miesvihasta tai mistään muusta karikatyyristä, sinulle vain sanottiin, ettei maailma ole täysin meritokraattinen eikä kaikkien lähtöviivat ole samat.

Mutta aina kun keskustelu menee siihen suuntaan, alat puhua “jäkättämisestä”, “vuodatuksista” ja “besserwisseröinnistä”, koska et oikeastaan koskaan vastaa itse argumenttiin. Reaktio näyttää olevan lähinnä ärsyyntyminen siitä, että joku kyseenalaistaa sinun hyvin mustavalkoisen maailmankuvasi.

Ja ironista kyllä, juuri tuo pilkkaaminen ja karikatyyreihin vetäminen tekee tästä sinun kommentista enemmän tunnepurkauksen kuin sen “rationaalisen realismin”, jota yrität jatkuvasti esittää.

Häiritsee. On myös rikkaampien etu, että köyhimmällä väestönosalla on puitteet inhimilliseen elämään. Jokainen meistä elää jollain tavalla omassa kuplassaan mutta sieltä on välillä välttämätöntä pyristellä ulos. Jo sen takia että näkee mikä on itsellä hyvin. Vielä parempi jos pystyy edes joskus jollain tavalla auttamaan heikommassa asemassa olevaa. Yritetään pitää toisistamme huolta. N34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan paskaahan tämä on. 

Eniten kuitenkin ärsyttää samalla koko ajan voimistuva valitus heikosta syntyvyydestä. Suoraa seurausta talouspolitiikasta. Ihmisillä ei ole varaa lapsiin. 

Mulle alkaa olla ihan sama, jos Suomi haluaa oikeiston johdolla ajaa itsensä sukupuuttoon. Lopettakaa se ulina. 

Suomessa ei ole oikeistoa. 

Suomessa on laitaoikeisto johon kuuluvat persut. Myös kokoomus, rkp ja kd ovat ajautuneet laitaoikeistolaiseen ideologiaan.

Laitavasemmistoon kuuluu demarit, vasemmisto, vihreät, keskusta ja rkp, itse en siihen Suomen tuholaisporukkaan halua kuulua. EU:n tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo 5miljardin euron edestä petosepäilyjä.  Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin. Elpymispaketin hyväksyi Sanna Marinin johtama hallitus vuonna 2021. Eduskunnassa pakettia vastusti ainoastaan perussuomalaiset- kaikki muut puolueet äänestivät sen puolesta. Eikä kansalla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Ja uutta pakettia taas suunnitellaan. Kiitos sannukka ja muu poppoo. Persut ainoat fiksut porukasta, hyvä syy taas äänestää persuja.

Sosialistit eivät halua Suomen etua ettei köyhät saisi parempaa elämää.. He antavat valtion rahatkin ulkomaalaisille jotta suomalaiset köyhtyisivät.