Lue keskustelun säännöt.
Eikö teitä häiritse se, että kansa on nykyään jakautunut huono-osaisiin ja hyväosaisiin?
18.05.2026 |
Toiset kamppailevat pysyäkseen hengissä ja toiset ostelevat osakkeita, sijoitusasuntoja, matkoja ja ravintolaillallisia.
Kommentit (681)
Asumistukeen tuli varallisuusraja 2025.
Hyvä kokoomus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se uusjako tulee kun yhteiskunta liikaa eriarvoistuu. Jossain kohtaa tulee se keräytyvän massan raja vastaan.
Sitten on hetken hurjaa ja rikkaille käy hassusti. Sitten jaetaan rikkaudet tasan ja aloitetaan alusta.
Rikkaiden rahat keräytyvät massojen työstä. Eli yksi nettoaa tuhansien raskaasta työstä. Tarttis jakaa ne voitot niille jotka tekee ne työt, ei niille jotka vaan liikuttelee sitä rahaa sinne tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiritsee kaikenlainen vastakkain asettelu ja polarisaatio
Älä ikinä äänestä enää persuja jos olet heitä äänestänyt.
Persut ovat sivistymätön jengi jotka ovat haalineet äänensä nimenomaan vastakkainasettelulla, demonisoinneilla ja vihalla.
Mitään varsinaista osaamistahan heillä ei ole.
Ikävää, että tämän äärioikeistojoukkion vihaporukkaan myös kokoomus, rkp ja kd lähtivät mukaan.
Näin synkää ilmapiiriä ei Suomessa ole ikinä ollut minun elinaikanani.
Sitten et ole elänyt vielä kovin pitkään. Tavallisena 50k vuodessa tienaavana palkansaajana täytyy sanoa, että nykyinen hallitus on ensimmäinen pitkään aikaan, joka ei yritä jatkuvasti vetää mattoa alemman keskiluokan alta. Olen siinä mielessä positiivisesti yllättynyt Kokoomuksen toiminnasta. Ei ole ikävä Sipilän talkoita eikä Marinin intersektionalismia.
Paitsi jos irtisanotaan ja potkulaki on voimassa.
Työttömänä ei myöskään ole työterveyshuoltoa eli lääkäri maksaa.
"Potkulaki" on minulle vailla merkitystä, koska lähden ihan pyytämällä. En minä väkisin mihinkään ala änkeämään. Koitan tehdä työni hyvin ja saada sen verran sivuun, että pärjään jotenkin sitten kun en enää työllisty. 68v on se tavoite eläkeikä ja parasta ennen mennyttä paljon ennen sitä, kukaan ei tule palkkaamaan enää edes 59 vuotiaana heilumaan leka kädessä. Nyt on yritettävä nauttia elämästä ja matkustella, sillä minulla tulee olemaan edessä vielä monta todella laihaa vuotta, eikä siihen auta yksikään poliitikko, puolue eikä kalanmaksaöljy.
Vuokralla saa asumistukea ja tt-tukea, kun ei omista mitään.
Sinulla ei hätää et omista yhtään mitään.
Niin, sulla voi olla hätä, kun sulla on omaisuutta ja puolet opettajien työpaikoista loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma jakautuu heittäytyjiin ja tekijöihin.
Mahdollisuus heittäytyä avuttomaksi ja vaan vaatia apuja tekemättä mitään itse on ilmeisesti erittäin houkutteleva. Nämä samat joutuvat ns "huono osaisiksi". Siinä se ongelma.
Poistamalla mahdollisuus heittäytyä avuttomaksi ja uhriksi veisi suurimmalta osalta "huono osaisilta" tämän "huono osaisuuden" pakottamalla niitä toimimaan rationaalisesti ja ottamaan vastuuta.
"Huono osaisuus" on hankittu ominaisuus. Hieman kuin huumeriippuvaisuus.
Tämä kommentti on suorastaan karikatyyrimäinen esimerkki siitä, miten osa ihmisistä yrittää selittää kaikki yhteiskunnalliset ongelmat pois moraalisella ylemmyydentunteella. Ajatus siitä, että huono-osaisuus olisi vain “valinta” tai jonkinlainen laiskuuden muoto, ei ole realismia vaan ideologista fantasiaa ihmisiltä, jotka eivät selvästi ymmärrä mitään yhteiskunnallisista rakenteista tai elämäntilanteiden kasaantumisesta.
Suomessa huono-osaisuus korreloi vahvasti esimerkiksi lapsuuden köyhyyden, mielenterveysongelmien, koulutuksen, alueellisen eriarvoisuuden, perhetaustan ja työmarkkina-aseman kanssa. Nämä ovat tutkittuja ja tilastollisia ilmiöitä. Mutta sinun maailmassasi kaikki tämä pitää redusoida yksilön “heittäytymiseksi”, koska silloin voi säilyttää mukavan fantasian siitä, että itse on täysin omien ansioidensa tuote ja kaikki huonosti pärjäävät ovat vain moraalisesti huonompia ihmisiä.
Todellisuudessa suurin osa ihmisistä ei “valitse” huono-osaisuutta yhtään sen enempää kuin ihminen valitsee masennuksen, rikkinäisen lapsuuden, konkurssin tai alueen jossa työpaikat katoavat. Mutta tällainen ajattelu on monelle hyväosaiselle psykologisesti hyödyllistä, koska silloin ei tarvitse tuntea empatiaa eikä pohtia omaa etuoikeutettua asemaansa.
Ja kaikkein absurdinta on se, että juuri hyvinvointivaltio, julkinen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalinen turva ovat olleet niitä asioita, joiden ansiosta suuri osa nykyisestä suomalaisesta keskiluokasta on koskaan päässyt siihen asemaan missä ovat. Silti heti kun joku muu tarvitsee samaa turvaa, se muuttuu “uhrimentaliteetiksi” ja “avuttomuudeksi”.
Tuo ei ole kovuutta tai realismia. Se on yksinkertaistavaa ja älyllisesti laiskaa maailmankuvaa, jossa monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmat muutetaan moraalisaarnoiksi, jotta oma hyväosaisuus näyttäisi täysin ansaitulta.Suhteuta menosi tuloihin, niin minäkin tein. Sillai vaurastuin.
Mutta kun ei niin ei, otetaan lainaa ja eletään velkahelvettiä ja se on sitten muka yhteiskunnan syytä. Ei voinu mitään ja muut kootut valheet.
Ja vaikka onkin saanu nyrkkiä naamaan niin jäny sitä sitten itkemään loppuelämän? Voi jestas. VALINTA. Aina valinta.
Elin kauan 4000e vuosituloilla ja nyt onkin asunto ja vajaan puolen millin osakesalkku ja kaikki tämä saamatta töitä. Palkkaa ei ole edelleenkään.
Näin paljon itseäni enemmän tieaavia jotka heittäytyivät tai oli joku pakonomainen tarve olla muka varaa käydä ryyppäämässä kalliita oluttuoppeja ja kalliita 10e+ ravintolapitsoja päälle kun perunaa sai 49c kilo. Aina edelleen valinta. Älä höpötä paskaa.
Tämä on taas täydellinen esimerkki siitä, miten yksittäisestä omasta selviytymistarinasta yritetään tehdä yhteiskuntateoria.
Se, että sinä olet onnistunut vaurastumaan poikkeuksellisella tavalla, ei todista että huono-osaisuus on kaikilla muilla “valinta”. Se todistaa korkeintaan sen, että sinulla oli jokin yhdistelmä toimintakykyä, ajoitusta, terveyttä, riskinsietoa, osaamista, tuuria ja olosuhteita, joka mahdollisti sen. Kaikilla ei ole samaa lähtöpistettä eikä samaa kapasiteettia.
Argumenttisi on käytännössä: “Minä selvisin, joten kaikkien muidenkin pitäisi selvitä samalla tavalla.” Se on älyllisesti laiska johtopäätös.
Yksittäinen anekdootti ei kumoa tilastoja lapsuuden köyhyyden periytymisestä, mielenterveysongelmista, alueellisesta eriarvoisuudesta, työmarkkinoiden epävarmuudesta tai siitä, että kaikilla ei ole samoja resursseja tehdä “rationaalisia valintoja”.
Ja tuo “perunaa saa 49 senttiä kilo” -logiikka on lähinnä köyhyyden moralisoimista. Ihminen ei muutu keskiluokkaiseksi sillä, että jättää oluen ja pizzan ostamatta.
Jos asuminen, terveys, työmarkkina-asema, koulutus ja perhetausta ovat pielessä, ongelma ei ratkea sillä että joku netissä kertoo ostaneensa halvempaa ruokaa.
Tässä ei ole kyse siitä, etteikö yksilön valinnoilla olisi mitään merkitystä. Totta kai niillä on. Mutta sinun argumenttisi kaatuu siihen, että teeskentelet valintojen tapahtuvan tyhjiössä. Eivät tapahdu. Lähtökohdat, terveys, perhe, työmarkkinat, koulutus, asuinpaikka ja varallisuus vaikuttavat siihen, mitä valintoja ihmisellä ylipäätään on realistisesti tarjolla.
Tuo ei ole realismia. Se on selviytyjän ylimielisyyttä.
Ilo lukea kerrankin näin hyvin kirjoitettua ja ennen kaikkea ajateltua tekstiä tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaset täällä taas luulee, että vasemmisto on huono-osaista ja oikeisto hyväosaista. Kuinka helvetin tyhmä pitää olla, jos luulee että se menee niin, että kaikki on mustavalkoista elämässä? Persuistakin on kadonnut äänestäjiä just köyhien kurittamisen takia eli sieltä heitä löytyy, kuten varmasti kokoomuksestakin. Itse olen hyväosainen vasemmistolainen, koska olen normaali ihminen, jolla omatunto ja kykyä empatiaan - enkä onneksi ole odellakaan ainutlaatuinen.
Tämä.
Persut edstavat äärioikeistoa ja ovat tutkitusti pienituloisia ja vähän koulutettuja..
Taas vaemmisto on aina edustanut korkeaa koulutustasoa ja kun katsoo Vasemmiston edustajia, siellä on paljon esim. lääkäreitä, yliopiston proffia jne.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Julkisen sektorin väki, varsinkin yliopiston, on todella harvoin oikeistolaista porukkaa.
Hallitus leikkasi myös kelan sairaspäivärahaa. 3000 bruttopalkalla saa 1300 netto, jos tulee syöpä tai masennus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hallitus leikkasi myös kelan sairaspäivärahaa. 3000 bruttopalkalla saa 1300 netto, jos tulee syöpä tai masennus.
Ennen sai 1600 netto, nyt 1300 netto.
Vierailija kirjoitti:
Ei.
T: hyväosainen
Paska tulee valumaan myös sinunkin päälle pienellä viivellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enää ei saa omistusasuntoon asumistukea, jos tulee syöpä. Tt-tukea ei saa, jos omistaa kesämökin tai asuntovaunun.
sinäpä vasta empaattiselta kuulostat. Kaikilla on ihmisarvo ja valtion pitää perustuslakinsa mukaan huolehtia jos elämä menee huonosti.
Oletko sairastanut vakavasti, oletko menettänyt kuolemalle läheisen, mitäpä aattelet 300 000 työttömästä?
Luokkayhteiskunta on täällä tänään, sijoitusmenestyjät nousee ylös, 90% kansasta maksaa heidän luxuskivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös paljon meitä keskituloisia joilla on myös tiukkaa. Saatamme saada ostettua joskus matkoja tai jotain kivaa, mutta teemme töitä niska limassa ja mitään ei jää säästöön. Ja jos sen matkan haluaa niin jostain pitää nipistää.
Nykyään pitää säästää työttömyyden tai sairastumisen varalle, jos haluaa omaisuutensa säilyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta keskiluokkaisuus ei ole pelkästään tulokysymys. Se on kyllä sitäkin, mutta keskiluokkaisuuteen kuuluu vahvasti myös eetos kortensa kekoon kantamisesta. Keskiluokkainen ihminen pyrkii eteenpäin ja hankkii elantonsa työmarkkinoilla, vaikka se ei suurta taloudellista etua toisikaan. Hallinnan tunne omasta elämästä on vahva osa keskiluokkaisuutta. Keskiluokkainen ihminen ei heti ensimmäisenä ajattele, kuinka saa yhteiskunnan maksimiedut. Jos hän joutuu sosiaaliturvan varaan, ajattelee keskiluokkainen sen olevan väliaikainen tila.
Keskiluokkaisuus on myös mitä suuremmassa määrin uskomusjärjestelmä.
Vierailija kirjoitti:
On myös paljon meitä keskituloisia joilla on myös tiukkaa. Saatamme saada ostettua joskus matkoja tai jotain kivaa, mutta teemme töitä niska limassa ja mitään ei jää säästöön. Ja jos sen matkan haluaa niin jostain pitää nipistää.
Ja osa pienipalkkaisista asuu vuokralla eikä matkusta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sut irtisanotaan sun pitää hakea neljää työpaikkaa mihin on realistiset mahdollisuudet päästä eli et voi hakea sähkömieheksi, jos ei ole koulutusta. Sulle tulee karenssi, jos haet.
Perusta firma. Vasemmiston mukaan sitten voi vaan nostella verovapaita osinkoja.
Ihmettelen miksei jokainen vassu tee noin.
Et taida tietää mitään yrityselämästä.
Kerro n a t s iporukallesi hallitukseen, miten vaikeaksi yrittäminen on tehty Suomessa.
Teidän pitää muuttaa tämä hallituksessa, mutta lahjakkuus ei riitä.
Ja turhaan urputat siinä
Synnyin yrittäjäperheeseen ja vanhemmillani meni hyvin.
Itselläni on eri ammatti. Mutta otahan nyt selvää, mitä se tarkoittaa, jos joku haluaa nykyään perustaa yrityksen Suomessa.
Kyllä tiedän että yrittäminen on vaikeaa. Vasemmistohan se sitä helpoksi väittää. Ei muuta kuin nostelee osinkoja.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta keskiluokkaisuus ei ole pelkästään tulokysymys. Se on kyllä sitäkin, mutta keskiluokkaisuuteen kuuluu vahvasti myös eetos kortensa kekoon kantamisesta. Keskiluokkainen ihminen pyrkii eteenpäin ja hankkii elantonsa työmarkkinoilla, vaikka se ei suurta taloudellista etua toisikaan. Hallinnan tunne omasta elämästä on vahva osa keskiluokkaisuutta. Keskiluokkainen ihminen ei heti ensimmäisenä ajattele, kuinka saa yhteiskunnan maksimiedut. Jos hän joutuu sosiaaliturvan varaan, ajattelee keskiluokkainen sen olevan väliaikainen tila.
Keskiluokkaisuus on myös mitä suuremmassa määrin uskomusjärjestelmä.
Osa menee suhteilla töihin jopa valtiolle ja kaupungin työpaikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan paskaahan tämä on.
Eniten kuitenkin ärsyttää samalla koko ajan voimistuva valitus heikosta syntyvyydestä. Suoraa seurausta talouspolitiikasta. Ihmisillä ei ole varaa lapsiin.
Mulle alkaa olla ihan sama, jos Suomi haluaa oikeiston johdolla ajaa itsensä sukupuuttoon. Lopettakaa se ulina.
Mutta tämä syntyvyysongelma tekee sen että vähäosaisuus lisääntyy. Ei ole veronmaksajia ja palvelut vähenevät kun veronmaksajat puuttuu. Kaikesta tulee maksullista, koulusta, kirjastosta, lääkäristä…
Eli pahan tilanteen teette te jotka ette lisäänny. Siinähän sitten olette vanhoina kakkavaipoissanne joita kukaan ei vaihda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma jakautuu heittäytyjiin ja tekijöihin.
Mahdollisuus heittäytyä avuttomaksi ja vaan vaatia apuja tekemättä mitään itse on ilmeisesti erittäin houkutteleva. Nämä samat joutuvat ns "huono osaisiksi". Siinä se ongelma.
Poistamalla mahdollisuus heittäytyä avuttomaksi ja uhriksi veisi suurimmalta osalta "huono osaisilta" tämän "huono osaisuuden" pakottamalla niitä toimimaan rationaalisesti ja ottamaan vastuuta.
"Huono osaisuus" on hankittu ominaisuus. Hieman kuin huumeriippuvaisuus.
Tämä kommentti on suorastaan karikatyyrimäinen esimerkki siitä, miten osa ihmisistä yrittää selittää kaikki yhteiskunnalliset ongelmat pois moraalisella ylemmyydentunteella. Ajatus siitä, että huono-osaisuus olisi vain “valinta” tai jonkinlainen laiskuuden muoto, ei ole realismia vaan ideologista fantasiaa ihmisiltä, jotka eivät selvästi ymmärrä mitään yhteiskunnallisista rakenteista tai elämäntilanteiden kasaantumisesta.
Suomessa huono-osaisuus korreloi vahvasti esimerkiksi lapsuuden köyhyyden, mielenterveysongelmien, koulutuksen, alueellisen eriarvoisuuden, perhetaustan ja työmarkkina-aseman kanssa. Nämä ovat tutkittuja ja tilastollisia ilmiöitä. Mutta sinun maailmassasi kaikki tämä pitää redusoida yksilön “heittäytymiseksi”, koska silloin voi säilyttää mukavan fantasian siitä, että itse on täysin omien ansioidensa tuote ja kaikki huonosti pärjäävät ovat vain moraalisesti huonompia ihmisiä.
Todellisuudessa suurin osa ihmisistä ei “valitse” huono-osaisuutta yhtään sen enempää kuin ihminen valitsee masennuksen, rikkinäisen lapsuuden, konkurssin tai alueen jossa työpaikat katoavat. Mutta tällainen ajattelu on monelle hyväosaiselle psykologisesti hyödyllistä, koska silloin ei tarvitse tuntea empatiaa eikä pohtia omaa etuoikeutettua asemaansa.
Ja kaikkein absurdinta on se, että juuri hyvinvointivaltio, julkinen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalinen turva ovat olleet niitä asioita, joiden ansiosta suuri osa nykyisestä suomalaisesta keskiluokasta on koskaan päässyt siihen asemaan missä ovat. Silti heti kun joku muu tarvitsee samaa turvaa, se muuttuu “uhrimentaliteetiksi” ja “avuttomuudeksi”.
Tuo ei ole kovuutta tai realismia. Se on yksinkertaistavaa ja älyllisesti laiskaa maailmankuvaa, jossa monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmat muutetaan moraalisaarnoiksi, jotta oma hyväosaisuus näyttäisi täysin ansaitulta.Nimeä se valtarakenne joka fyysisesti estää sinua hakemasta töitä duunitorilta juuri nyt, niin ilmoitan asiasta puolestasi poliisille.
Tuo kommentti on kyllä hieno esimerkki siitä, ettei ymmärretä mitä rakenteellisilla ongelmilla edes tarkoitetaan. Ongelma ei ole siinä, etteivätkö ihmiset hakisi töitä, vaan siinä että työnhakijoita on enemmän kuin vakaita työpaikkoja, asuminen kallistuu ja työelämä muuttuu epävarmemmaksi vuosi vuodelta.
Mutta helpostihan kaikki yhteiskunnalliset ongelmat muuttuvat “asennekysymykseksi”, kun oma argumentointi perustuu lähinnä ylimielisiin one-linereihin eikä mihinkään todelliseen ymmärrykseen työmarkkinoista tai eriarvoistumisesta.
Silloin voi kuvitella, että oma asema johtuu pelkästä henkilökohtaisesta paremmuudesta eikä siitä, että maailma oli monella tavalla helpompi silloin kun itse rakensi elämäänsä.
Niin siis nimeä se valtarakenne joka fyysisesti estää sinua hakemasta töitä juuri nyt.
Vaihtoehtoisesti voit tunnustaa ettei sellaista ole, ja että se on sinulle vain veruke laiskotella.
1990-luvun puoliväli – 2000-luvun loppu: Tuloerot kasvoivat rajusti. Tätä selittää erityisesti 1990-luvun alun laman jälkeinen talouskasvu, pääomatulojen ja osinkojen voimakas kasvu sekä vuoden 1993 verouudistus, joka muutti tuloverotusta. Nämä hyödyttivät ennen kaikkea ylimpiä tuloluokkia.