Ahdistushäiriöiset, uskallatteko esim lentää tai ajaa autoa?

En uskolla ajaa autoa mutta lentää on ollut pakko koska läheinen asuu ulkomaille. Ei se kivaa ole ja olin varma että kuolen!

Lentävä autoni on juuri korjaamolla.

Viimeksi sain ahdistuskohtauksen kun näin että edessä on poliisin ratsia, vedin melkein uukkarin siinä jonossa mutta jotenkin skarppasin ja suoriuduin siitä.

mulla syke joku 120 lentsikassa. En tiiä onko tohon joku lääke vai määrätänkö sellasta. Ei kiva jos pitkä lentokin

Uskallan ajaa tuttuja reittejä ja toivon ettei tule yllätyksiä matkalla. En tykkää ajaa ruuhka-aikana ja se on hirveää kun on paljon liikennettä ja ihmisiä. Lentokoneessa olen ottanut opamoxin, jos on ollut pitkä lento. Ei minua lentäminen varsinaisesti pelota, mutta matkustelu muuten on jännittävää ja kehon fyysiset oireet häiritsevät, joten rauhoittava auttaa vähän siihen

Olen ollut lentokoneen kyydissä, ei se mua ahdistanut.

Ajokorttia ei edes ole, niin ei tarvitse ahdistua autolla ajosta.

Kyllä, mutta vain otettuani rauhoittavaa. Minulle tapahtuu onnettomuuksia aina kun omen jättänyt rauhoittavan ottamatta.

Kannattaakin pysyä poissa, jos ei ymmärrä väistää pientareelle tai vaikka ojaan, kun premium takana väläyttää pitkiä.

Ajokortti on hankittu.

Mutta enpä oikein ole uskaltanut ajaa. Liian stressaavaa.

Ehkä joku päivä on pakko alkaa ajamaan, ei sitä koskaan tiedä. Mutta toistaiseksi en haluaisi.

Kyllä nyt lentämään pystyy, koska silloin pääsee matkustelemaan ja nauttimaan elämästä. Ei se ahdistus sinne asti yletä

Nykyään kyllä. Mä pääsin ahdistuksesta eroon kuin paransin elämäntavat ja lopulta lopetin lääkkeet. Oli todella raskas projekti mutta todellakin kannatti. Kun sä opit sietämään ahdistusta se alkaa vähentyä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mutta vain otettuani rauhoittavaa. Minulle tapahtuu onnettomuuksia aina kun omen jättänyt rauhoittavan ottamatta.

Et voi ottaa rauhoittavia ja mennä auton rattiin, vaarallista toimintaa koska lääkkeet heikentää reaktiokykyä... 

Mä nukahdan usein lentokoneessa jo siinä nousun aikana melkein :D

Mun ahdistus tulee kun olen yksin sängyssä illalla omien ajatusteni kanssa. Lentokentällä, koneessa tai autoa ajaessa ei ehdi ahdistua kun keskittyy liikenteeseen ja kaikkeen mitä ympärillä tapahtuu. Enkä siis mitenkään ole ahdistunut seuraillessani ympäristöä, se on enemmän mielenkiintoista.

En. Mutta ne ovat eri asia, eivät liity ahdistushäiriöön täysin. Vaan käytäntöön. Ja lentopelko on se, kun miettii että rautapurkki lentää taivaalla ja miten se pysyy siellä, turbulenssi pelottaa ja ahtaus. Vaikka finnair pysyy hyvin taivaalla. Auton ohjaaminen tuntuu naiselle vaikealta kun pitäisi koko ajan keskittyä, ei se onnistu haaveilijalta. Ja kova vauhti on liian hurjaa. Voi mennä ojaan. Mitä liskoja muut ovat kun ei mikään pelota?

En uskalla, tai lyhyt lento kai menee pakon kanssa.

Ahistaa myös esim jos mulla todettu joku oire/  sairaus niin nopeasti pitäisi päästä lääkäriin tsekksuttamaan tilanne niin tuvallisempi olo. Jos ei selviä lääkärillä niin ahdistaa.

Miten autoa lennetään?

Minulla ajopelko on ollut elämän hallinnan menettämisen pelkoa. Tämän tiedostaminen vähän auttoi . Lisäksi itsestäni riippumattomia vaaratilanteita on ollut paljon. Ystävättäreni alkoi ymmärtää tätä pelkoa kun takana ajava ohitti risteysalueella, meidät pelasti hiljainen vauhti

Vierailija kirjoitti:

Miten autoa lennetään?

Samalla tavalla kun rakastellaan pilkkua

Harvoin tulee lenneltyä, mutta sen kanssa ei ole ongelmaa.

Ajokorttia en ole edes yrittänyt hankkia. Välillä tekee niin tiukkaa olla pelkkä matkustaja. Vanhemmallani oli tapana pelotella lapsiaan kaahaamalla, ohittelemalla ilman näkyvyyttä ja tekemällä tarpeettomia äkkiliikkeitä. 

Uskallan lentää, kumma kyllä. Päämäärä on ollut tähän asti pelkoa isompi. Kerran sain paniikkikohtauksen, Munchenin lentokentällä välilaskulla kävin lääkärin tarkastettavana.