Lue keskustelun säännöt.
Häiritseekö teitä se, että joku sai 14 laudaturia?
18.05.2026 |
HS mielipiteissä keskustelua puolesta ja vastaan.
Minua ei häiritse yhtään, päinvastoin: se on todella kunnioitettava tulos ja ansaitsee tulla uutisoiduksi!
Olisi suorastaan väärin, jos siitä EI uutisoitaisi. Heppu on nähnyt julmetusti vaivaa tuloksen eteen.
Ajatuksia?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Luin jonkun uutisen, jossa mainittiin, että ei ollut saanut pitkästä matematiikasta L:ää ekalla kerralla vaan joutui korottamaan. Minulle riittää, että itse sain siitä L:n heittämällä ja samoin lapseni. Eli matemaattista älyä meillä löytyy enemmän.
Epämiellyttävää nokittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä häiritsisi? Ihan sama se on mulle, mutta kieltämättä hienolta kuulostaa. (Itse sain vain 5 ällää aikoinaan.)
Miks niin vähän?
Ei häiritse. Mua ei kiinnosta se mitä muut elämässään tekevät.
Ei häiritse mikään toisenasteen koulujen suoritus. Ne on vielä lasten kouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä häiritsisi? Ihan sama se on mulle, mutta kieltämättä hienolta kuulostaa. (Itse sain vain 5 ällää aikoinaan.)
Miks niin vähän?
Se oli aikoinaan ihan kelpo tulos. Eri
Vierailija kirjoitti:
Ei häiritse mikään toisenasteen koulujen suoritus. Ne on vielä lasten kouluja.
Et osaa edes kirjoittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei haittaa, onnea hänelle.
Oma lapseni kirjoitti myös tänä vuonna, arvosanoja on väliltä b-e painottuen m:ään. Olen todella ylpeä hänestä.
Onnea kaikille tämän kevään ylioppilaille ja amiksesta valmistuneille! Ja toki kaikille muillekin ihan mistä tahansa valmistuneille. 🥂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei häiritse tuossa muu kuin se, että nuori ihminen on niin totaalisesti omistautunut vain koulunkäymiselle. Olen itse aikoinani tehnyt niin. Silloin oli ainereaali, joten noin monta laudaturia ei voinut kirjoittaa, mutta elin silloin vain koulua varten.
Nykyisin laudatureilla saa opiskelupaikan suoraan, ennen oli valintakokeet. Minusta valintakokeet on parempi tapa valita opiskelijat, koska valintakokeessa on sen alan kirjallisuutta. Jos se tuntuu ihan vastenmieliseltä, ala ei ole oikea. Minulla oli aikoinani tarkoitus pyrkiä opiskelemaan kirjastoalaa, mutta valintakoekirjat oli sen verran tylsiä, että totesin, että ala ei ole mua varten.
Välttämättä hyvä menestys lukiossa ei takaa sitä, että esim. korkeakouluopiskelut menisi hyvin, muusta elämästä puhumattakaan. Oma lukioaika oli tiukasti koulua, jäi moni asia kokematta. Korkeakoulussa opinnot sujui mutta olin ihmisenä melkoinen raakile, mikä näkyi sitten muussa. Sairastuin syömishäiriöön päälle parikymppisenä. Tuntui, että teini-ikä on jäänyt elämättä, ja se tuli sitten vanhempana eteen. Eli laudatureja voi kirjoittaa, kunhan muistaa myös elää.
Minä varmastin aikanani opiskelupaikan pitkän matematiikan arvosanoilla. Olin helpottunut, kun ei tarvinnut alkaa pänttäämään heti kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin.
Olen kuullut niiltä kavereilta, jotka opiskelevat varsinaista matematiikkaa pääaineena yliopistossa, niin se lukion oppimäärä käydään hyvin nopeasti läpi ja sitten mennään eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinäänsä mukavaa että peruskouluisssa tapahtuvasta tasapäistämisestä (=lahjakkaiden lyttäämisestä) huolimatta aina joku jaksaa testata mihin voikaan yltää.
Enemmän häiritsee peruskoulussa pielessä olevat asiat, vaikka sekään ei kosketa suoraan elämääni millään tavoin, itse olin keskiverto aikoinani, mutta näen kyllä miten moni älykäs turhautuu kun ei saa toteuttaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä häiritsisi? Ihan sama se on mulle, mutta kieltämättä hienolta kuulostaa. (Itse sain vain 5 ällää aikoinaan.)
Miks niin vähän?
Se oli aikoinaan ihan kelpo tulos. Eri
No jos jotkut saa 14 niitä niin onkohan kolmasosa nyt niinkään. Toisaalta joillekin voi. Ei voi tietää minkälaisia hankaluuksia kullakin koulussa on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei häiritse mikään toisenasteen koulujen suoritus. Ne on vielä lasten kouluja.
Et osaa edes kirjoittaa!
Näköjään pidemmästi kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei häiritse, mutta onko tarpeellista ja mitä hyötyä siitä on? Vie turhaan sensoreiden aikaa. Kun kirjoituksissa on minimi ainemäärä, niin voisi myös olla maksimi määrä.
Tämä on ihan totta. Hyödytöntä tuommoinen laajuus.
Järjestelmä joka himoitsee verovaroja käyttöönsä, tuskin haluaa kuitenkaan laittaa rajaa ihmisen ponnistelujen määrälle oma hyöty silmällä pitäen.
Siis miten niin? Ihminen joutuu maksamaan jokaisesta ylimääräisestä kirjoituskerrasta itse. Verovaroin annettuja vain 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei häiritse tuossa muu kuin se, että nuori ihminen on niin totaalisesti omistautunut vain koulunkäymiselle. Olen itse aikoinani tehnyt niin. Silloin oli ainereaali, joten noin monta laudaturia ei voinut kirjoittaa, mutta elin silloin vain koulua varten.
Nykyisin laudatureilla saa opiskelupaikan suoraan, ennen oli valintakokeet. Minusta valintakokeet on parempi tapa valita opiskelijat, koska valintakokeessa on sen alan kirjallisuutta. Jos se tuntuu ihan vastenmieliseltä, ala ei ole oikea. Minulla oli aikoinani tarkoitus pyrkiä opiskelemaan kirjastoalaa, mutta valintakoekirjat oli sen verran tylsiä, että totesin, että ala ei ole mua varten.
Välttämättä hyvä menestys lukiossa ei takaa sitä, että esim. korkeakouluopiskelut menisi hyvin, muusta elämästä puhumattakaan. Oma lukioaika oli tiukasti koulua, jäi moni asia kokematta. Korkeakoulussa opinnot sujui mutta olin ihmisenä melkoinen raakile, mikä näkyi sitten muussa. Sairastuin syömishäiriöön päälle parikymppisenä. Tuntui, että teini-ikä on jäänyt elämättä, ja se tuli sitten vanhempana eteen. Eli laudatureja voi kirjoittaa, kunhan muistaa myös elää.
Minä varmastin aikanani opiskelupaikan pitkän matematiikan arvosanoilla. Olin helpottunut, kun ei tarvinnut alkaa pänttäämään heti kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin.
Olen kuullut niiltä kavereilta, jotka opiskelevat varsinaista matematiikkaa pääaineena yliopistossa, niin se lukion oppimäärä käydään hyvin nopeasti läpi ja sitten mennään eteenpäin.
No ei se mikään ihme ole, kun valtaosa opiskelijoista lienee lukio-oppimäärän varsin hyvin suorittaneita. Joilla ei ole taipumusta tai kiinnostusta aihepiiriin, tuskin juuri tuonne päätyvät.
Eihän siinä ole tarkoituskaan aloittaa lukiota alusta, vaan tulla ammattilaiseksi tuossa lajissa.
"Tämä ehkä lähinnä häiritsee. Olisi hyvä tehdä juttuja myös opiskelijoista, jotka ovat tsempanneet superisti. Päässeet läpi, vaikkei kukaan olisi uskonut. Saaneet jopa jatkokoulutuspaikan. Nämä kiinnostaisivat."
Ymmärrän tämän sinällään mutta eihän meillä samaa ajatella vaikka urheilussakaan. Sielläkin aina hehkutetaan niitä voittajia ja niitä lahjakkaita menestyjiä. Ei kukaan tee juttua Jonista joka juoksee Cooperin-testissä 1700m koska juoksu ei ole ollenkaan hänen juttunsa. Eikä ajattele että nuoren huippu-urheilijan hehkutus voi hänelle tehdä epäonnistuneen ja huonon mielen.
Kyllä minusta koulussa lahjakas ansaitsee hehekutuksen edes joskus vaikka jollakin muulle voisi tulla siitä paha mieli.
Koulussa menestyneet ansaitsevat kyllä sen pienen hehkutuksen jota enää edes on. Maailma on täynnä urheilijoiden, laulajien, some-julkkujen ja äkkirikastuneiden hehkutusta. Perinteinen oppi ja sivistys ansaitsee kaiken kunnioituksen joka vielä on jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hän niitä saanut, hän teki töitä oppiakseen ja yo-kokeissa osoitti osaavansa. Toimeentulotukea saadaan, ei tarvitse itse edes hakemusta täyttää, mutta laudaturit pitää ihan itse ansaita.
Höpö höpö. Kirvesniemi sai kultaa.
Kirvesniemen lumi oli likaista lahdessa. Marja-Liisa (Hämäläinen) sai kovalla työllä kultaa.
Jo on typerä kysymys. Mitä hittoo minua häiritsee jonkun laudaturit, oli niitä 1 tai 14 tai ei yhtään. Minun elämääni se ei hetkauta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei häiritse. Mutta on muistettava, että joku vähemmän lahjakas oppilas voi tehdä todella paljon töitä sen eteen, että pääsee kirjoituksista läpi. Joku henkilö muistaa kaiken yhdellä lukemiskerralla. Toinen saa päntätä kymmenen kertaa saman asia. Ja nykyisin on onneksi monta eri väylää "menestykseen" - mitä tuo nyt tarkoittaakaan.
Tämä ehkä lähinnä häiritsee. Olisi hyvä tehdä juttuja myös opiskelijoista, jotka ovat tsempanneet superisti. Päässeet läpi, vaikkei kukaan olisi uskonut. Saaneet jopa jatkokoulutuspaikan. Nämä kiinnostaisivat.
Ketä tuollainen muka kiinnostaisi? Näitä heikoista odotuksista huolimatta läpi pääseviä ja jatkokoulutuspaikan saavia on kuitenkin valtavasti, varmasti satoja joka vuosi. Eivät he ole mikään poikkeus. He eivät ole erityisiä. Sen sijaan laudatur-ennätys on todella poikkeuksellinen, edellisen kerran rikottu 10 vuotta sitten.
Se että saa ylioppilastutkinnon läpi ei ole mikään saavutus, vaatimustaso siihen on niin matala. Matematiikka voisi olla kompastuskivi joillekin, mutta lyhyttäkään matematiikkaa ei tiemmä tarvitse kirjoittaa ollenkaan.
Sahalla lautatuurissa sitten ihan urakalla!