Oli se aikanaan hurjaa, kun suomalaiset lähtivät aikanaan siirtolaisiksi Amerikkaan
Täysin kouluttamattomat ja kielitaidottomat ihmiset lähtivät paikkaan, josta eivät tienneet etukäteen mitään, korkeintaan toisen käden huhupuheita. Kirjekin kulki väliä viikkoja ja saman kesti matka. Kourassa oli korkeintaan paperilappu, jossa oli paikan nimi, johon oli tarkoitus mennä. Jäisi tekemättä porukoilta nykyään.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kyllä, nykysukupolvilla pitää olla tyyliin vakituiset duunit, omistusasunto ja säästöjä, sekä maailmaa nähtynä ja pidennetty nuoruus 30-vuotiaaksi ennen kuin uskaltavat edes perhettä perustaa. OK, tämä on tietysti yleistys ja on paljon mahtavia nuoria, jotka menevät rohkeasti elämässä eteenpäin, mutta on hassua, että nykyajan yltäkylläisyyden ja työttömyydessäkin turvaverkkojen keskellä rimaa on nostettu niin korkealle, että monien kohdalla ei uskalleta elää elämää ja ottaa pieniäkään riskejä.
Ei se minusta ole yhtään hassua. Jokainen on aikakautensa tuote, ja ulkomaille lähtivät silloinkin ne ekstroverteimmat ja seikkailullisimmat ihmiset. Varovaiset jäivät kotiin.
Yhden teorian mukaan se on syy, miksi Yhdysvalloissa on perinteisesti suosittu ekstrovertteja ja paljon tekeviä ihmisiä: ne ominaisuudet ovat eniten periytyneet siellä.
No eikö mekin voitaisi alkaa suosia ahkeruutta ja ponnistelua, yrittäjähenkeä varmistelun ja passiivisuuden sijaan?
Mene kysymään tuota niiltä amerikkalaisilta, jotka asuvat autoissaan. "Miksette suosi ahkeruutta ja ponnistelua?"
Yritä vastata kysymykseen, asian sivusta esitetty uusi kysymys ei vastaa mihinkään.
Ehkä sinulle, joka et osaa lukea rivien välistä.
Pointti on se, että Yhdysvalloissa on niin valtavaa köyhyyttä, ettei sitä Suomessa moni edes tajua. Siis juuri siinä maassa, jossa mukamas menestyy yritteliäisyyden ja ahkeruuden kautta. Siellä ihmiset raataa tehtaissa, eivätkä saavuta koskaan mitään parempaa.
Sinä oletkin jo varmasti muuttanut Suomesta sinne, tai johonkin muuhun maahan, jossa on suuret tuloerot, koska se on mielestäsi niin hienoa.
Toistan: pointti on se, että vaikka täällä alettaisiin suosia amerikkalaista tyyliä ahkeruudessa ja ponnistelussa, se ei tarkoittaisi, että Suomesta tulisi parempi maa. Saattaisi vain tulla esimerkkinsä kaltainen kärsimysmaa monelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.
Kanadan sukulaisesi oli ns. lokari (logger) = metsuri.
"Olen lokarina lännen risukoissa kulukenut vaikka missä, olen ollunna Piutissa, Luisissa, Tirulaatissa, Miiamissa..."
Hienoa tuollaiset puolilaittomat maahan muuttajat
Vierailija kirjoitti:
"Ne metsät joita suomalaiset raivasivat pelloiksi olivat alueilla, joita muun maalaiset pitivät asuinkelvottomina. Suomalaiset olivat sensijaan tottuneet raivaamaan karuja metsiä pelloiksi ja kärsimään kylmistä talvista."
Eikös tämä vähän kuvaa sitä, että ei osattu kuvitella mitään parempaa tai erikoisempaa kuin koti-Suomen olosuhteet? Samaa raatamista vaan.
Suomessa vanhin poika peri maat ja mannut, nuoremmat veljet joutuivat lähtemään muualle. Amerikassa sai uurastuksensa palkkioksi oman talon ja maapalstan.
The Homestead Act of 1862: This allowed any adult citizen (or immigrant intending to become one) who was the head of a household to claim 160 acres of public land. You paid a small filing fee (around ($10) to ($18), built a house, farmed the land, and lived on it for five continuous years to gain the official deed.
Viidessä vuodessa perinnöttömästä tuli maanomistaja.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa tuollaiset puolilaittomat maahan muuttajat
Sitähän se on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ja sinne silti mentiin massoittain jo 1800-luvulla. Aika velikultia.
Tämä Suomi olisi aika lailla tyhjentynyt väestöstä ilman maailmansotia. Oli jo sellaisessa vauhdissa muuttoliike pois täältä, että isot osat maata olisivat jääneet aika tyhjilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ne metsät joita suomalaiset raivasivat pelloiksi olivat alueilla, joita muun maalaiset pitivät asuinkelvottomina. Suomalaiset olivat sensijaan tottuneet raivaamaan karuja metsiä pelloiksi ja kärsimään kylmistä talvista."
Eikös tämä vähän kuvaa sitä, että ei osattu kuvitella mitään parempaa tai erikoisempaa kuin koti-Suomen olosuhteet? Samaa raatamista vaan.
Suomessa vanhin poika peri maat ja mannut, nuoremmat veljet joutuivat lähtemään muualle. Amerikassa sai uurastuksensa palkkioksi oman talon ja maapalstan.
The Homestead Act of 1862: This allowed any adult citizen (or immigrant intending to become one) who was the head of a household to claim 160 acres of public land. You paid a small filing fee (around ($10) to ($18), built a house, farmed the land, and lived on it for five continuous years to gain the official deed.
Viidessä vuodessa perinnöttömästä tuli maanomistaja.
160 eekkeriä on n. 65 hehtaaria.
Kun suomalaiset tuli merikkaan, niin heille tarjottiin töitä ruokapalkalla, niin rapivt päätä että aika spedejä on nuo merikkalaiset. Menivät metsiin perustivat parakkeja ja söivät metsän antimia ja lopulta perustivat liittoja ja heistä tuli automaattisesti sosialisteja. Vaikeita tapauksia, niin hankalia ettei heitä oikein valkoihoisiksikaan hyväksytty.
Ruotsalaiset oli valkoihoisen statuksen saanut, mutta suomalaiset oli ruotsikiinalaisia ja heitä siitä pilkattiinkin.
Moni lähti venäjälle kun ei kapitalismi ollutkaan toimiva, mutta Stalin pisti heidät tasaiseksi.
Myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen ensiksi murtui Berliininmunkki ja siten hajosi Neuvostoliitto ja pian USA vuosikymmeniä sen jälkeen. Nyt molemmat on taas yrittämässä nousta ylös, mutta Kiina vei voiton ja pohjoismainen hyvinvointivaltiojärjestelmä. Se olikin jotain siltä väliltä.
Tai Australiaan, niinku mun täti sodan jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Tai Australiaan, niinku mun täti sodan jälkeen
Pisti sielä sitten rahoiksi ja eli myöhemmin seitsemän meren herroiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo hirsirakennus New Jerseystä on todella kestänyt aikaa, taidokas työ. Suomesta löytyy erittäin laadukasta puurakentamista, joku salainen taito käsitellä ja käyttää puuta meillä on.
Se taito on kyllä pahasti hukassa kun Suomi on täynnä hometaloja ja ränsistyneitä puutaloja, jotka ei ole edes montaa kymmentä vuotta vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.
Eikö Canada ja Argentiina kuulukkaan Amerikkaan🤣
Suomen kielellä se on Kanada. Laitahan korkki kiinni jo.
Näin,ja Argentiina on Etelä-Amerikassa jossa on useita eri maita. Sen kielikin on espanja. Etelä-Amerikan ja Amerikan välissä on vielä Väli-Amerikka jossa on eri maita.
Tämä aihe on aina kiehtonut mua, toki kun omassakin suvussa on ollut Amerikkaan lähteneitä. Voi kun joku tekisi aiheesta elokuvan, nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekat suomalaiset lähti sinne jo 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan käskystä. Ruotsillahan oli itärannikolla pari pientä siirtokuntaa. Sanotaan että suomalaiset vei mukanaan hirsimökkien rakennustaidot, jotka oli siellä kovaa kamaa!
On siinä ollut jostain savon metsistä revityillä luku- ja kirjoitustaidottomilla finskeillä ihmettelemistä, kun ei olla edes isolla kirkolla juuri käyty ja sitten viedäänkin purjelaivoilla kuukausi kaupalla paikkaan, jossa pyörii jaloissa inkkareita ja muita eksoottisia tyyppejä :DKerrotaan, että suomalaiset tulivat hyvin toimeen intiaanien kanssa. Intiaaneilla oli "hikoiluhuoneita", jotka muistuttivat suomalaisten saunoja.
Lipittivät viinaa ja rellestivät samalla antaumuksella.
Vierailija kirjoitti:
Ja todennäköisesti eivät enää ikinä päässeet käymään Suomessa. Tuntuu todella hurjalta nykypäivän näkökulmasta. Kun lähdettiin, niin todellakin lähdettiin.
Isoisoisäni lähti 1903 Amerikkaan, Oregoniin metsätöihin. Hän palasi Suomeen jo 1905, mutta hänen veljensä jäi Oregoniin ja tuli vasta käymään Suomessa 1960-luvulla, jolloin tapasi veljensä 60:nen vuoden jälkeen. Isoisoisäni kuoli pian veljensä nähtyään. Minulla on paljon sukulaisia Oregonissa, monet heistä ovat käyneet Suomessa viime vuosina ja myös meikäläiset ovat käyneet tapaamassa USA:n sukulaisia.
Kai te nuorten syyllistäjät ymmärrätte, että aika on täysin eri. Amerikkaan, Kanadaan tai Australiaan ei noin vain lähdetä raivaamaan maata, vaan sinne vaaditaan valmis työpaikka ja työviisumi. Myös kantaväestö taistelee vähistä työpaikoista käytännössä kaikissa länsimaissa. Toki joku ulkomailtakin aina paikkansa löytää, mutta mitään massatyöllistymistä ei ole todellakaan enää nykypäivänä ulkomaillakaan tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja todennäköisesti eivät enää ikinä päässeet käymään Suomessa. Tuntuu todella hurjalta nykypäivän näkökulmasta. Kun lähdettiin, niin todellakin lähdettiin.
Isoisoisäni lähti 1903 Amerikkaan, Oregoniin metsätöihin. Hän palasi Suomeen jo 1905, mutta hänen veljensä jäi Oregoniin ja tuli vasta käymään Suomessa 1960-luvulla, jolloin tapasi veljensä 60:nen vuoden jälkeen. Isoisoisäni kuoli pian veljensä nähtyään. Minulla on paljon sukulaisia Oregonissa, monet heistä ovat käyneet Suomessa viime vuosina ja myös meikäläiset ovat käyneet tapaamassa USA:n sukulaisia.
Minulta myös on molemmilta puolilta sukua lähtenyt aikoinaan paljon väkeä Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Ruotsiin, ehkä muuallekin, monessa erässä. Ensimmäiset lähtivät jo 1800-luvulla, viimeisimmät 1950-1960-luvuilla. Yhdysvalloista tuli joitakin heistä käymään Suomessa 1980-luvulla. Vanhimmat heistä olivat olleet muuttaessaan lapsia ja Suomessa ensimmäistä kertaa muuton jälkeen käydessään olivat jo selkeästi eläkeikäisiä. Muutosta oli vähintään 60 vuotta. Suomi sujui heiltä vielä joten kuten hapuillen, mutta nuoremmat, Yhdysvalloissa syntyneet eivät puhuneet sitä lainkaan. Olin itse silloin lapsi ja olihan se vaikuttavaa ja mieleenpainuvaa; muistan vieläkin sen kuin eilisen.
Vierailija kirjoitti:
Kai te nuorten syyllistäjät ymmärrätte, että aika on täysin eri. Amerikkaan, Kanadaan tai Australiaan ei noin vain lähdetä raivaamaan maata, vaan sinne vaaditaan valmis työpaikka ja työviisumi. Myös kantaväestö taistelee vähistä työpaikoista käytännössä kaikissa länsimaissa. Toki joku ulkomailtakin aina paikkansa löytää, mutta mitään massatyöllistymistä ei ole todellakaan enää nykypäivänä ulkomaillakaan tarjolla.
Just tämä, onkohan tän aloituksen tarkoitus nyt vaan näpäyttää, että lähtekääs lusmut Jenkkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te nuorten syyllistäjät ymmärrätte, että aika on täysin eri. Amerikkaan, Kanadaan tai Australiaan ei noin vain lähdetä raivaamaan maata, vaan sinne vaaditaan valmis työpaikka ja työviisumi. Myös kantaväestö taistelee vähistä työpaikoista käytännössä kaikissa länsimaissa. Toki joku ulkomailtakin aina paikkansa löytää, mutta mitään massatyöllistymistä ei ole todellakaan enää nykypäivänä ulkomaillakaan tarjolla.
Just tämä, onkohan tän aloituksen tarkoitus nyt vaan näpäyttää, että lähtekääs lusmut Jenkkeihin.
Kuka sinne nyt enää 2020-luvulla haluaa?
Näinhän se kieltämättä on. Tuttu ilmasto ja kanssamuuttajien myötä tuttu kulttuuri tuntuivat varmaan uudessa kotimaassa turvalliselta. Niiden päälle oli hyvä rakentaa elämäänsä, kun tiesi mitä tehdä. Jossain eteläisemmissä paikoissa olisi kaikki ollut liian vierasta vaikka olisi voinut päästä helpommalla.