Oli se aikanaan hurjaa, kun suomalaiset lähtivät aikanaan siirtolaisiksi Amerikkaan
Täysin kouluttamattomat ja kielitaidottomat ihmiset lähtivät paikkaan, josta eivät tienneet etukäteen mitään, korkeintaan toisen käden huhupuheita. Kirjekin kulki väliä viikkoja ja saman kesti matka. Kourassa oli korkeintaan paperilappu, jossa oli paikan nimi, johon oli tarkoitus mennä. Jäisi tekemättä porukoilta nykyään.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vielä hurjempaa mielestäni oli kun jotkut suomalaiset lähtivät Venäjälle.
Amerikkaan menijät tiesivät menevänsä hurjaan paikkaan. Neuvostoliittoon menijät tiesivät - tirsk - menevänsä paratiisimaiseen onnelapaikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli niillä silloinkin siellä valmis yhteisö odottamassa. Työ ja asunto valmiina. Ja moni opetteli Englantia vähän, ennen kuin meni sinne.
1950-luvulla oli siirtolaisuudesta kiinnostuneille kirjanlipare, josta pystyi opiskelemaan englantia "luonnonmenetelmällä". "Tuu juu spiik inglis?, Its veri nais vetö tutei".
Olen nähnyt tuon lipareen. Siinä oli myös maininta, että ymmärtämisen kanssa voi tulla vaikeuksiakin, koska joka paikassa kieltä ei äännetä samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ja todennäköisesti eivät enää ikinä päässeet käymään Suomessa. Tuntuu todella hurjalta nykypäivän näkökulmasta. Kun lähdettiin, niin todellakin lähdettiin.
Muistelen jotain kirjaa lukeneena ihmetelleeni , että aika moni ehti kokeilla sekä itänaapuria että ylempää tai alempaa Amerikkaa. Saati sitten Australiaa. Maailmanlaajuinen kulkeminen on innostanut monia aikana, jolloin elannon saaminen maasta on vaikeutunut väestönkasvun myötä. Teollisuus on imenyt osan maattomista, mutta moni kai lähti nimenomaan viljelemään. Ja kun kylältä on jo moni tuttu lähtenyt, mikäs on mennessä perään kun oikein pyydetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.
Eikö Canada ja Argentiina kuulukkaan Amerikkaan🤣
Kieltä käytetään käytännössä usein eri tavalla, ei-virallisesti. Yleensä tarkoitetaan USA:ta kun sanotaan, että mennään Amerikkaan. Jos tarkoitetaan laajempaa aluetta, voidaan sanoa Pohjois- tai Etelä-Amerikkaan, tms.
Tämä on yhdysvaltalaisillakin normaalia, että American tarkoittaa yhdysvaltalaista, ja myös Trumpin Make America Great Again koskee tietysti vain USA:ta.
T. AMERIKASSA vuosia asunut
Vierailija kirjoitti:
Ja sinne silti mentiin massoittain jo 1800-luvulla. Aika velikultia.
Ei ne mitään velikultia olleet vaan liikaväestöä.
Lukekaa Maastamuuttajat niminen kirja. Kertoo aika karulla tavalla ruotsalaisperheen muutosta Amerikkaan purjelaivalla. Jo pelkkä matka oli vaarallinen ja henki oli löyhässä monella. Talo piti tehdä alusta loppuun keskellä korpea. Ei ollut valmiita taloja odottamassa muuttajaa.
Tämän päivän työtön ei ole valmis lähtemään edes sadan kilometrin päähän vaan makaa muiden elätettävänä vaikka kymmeniä vuosia.
Surkeaa, että suomalaiset kadottivat nyanssit sanojen merkityserojen väliltä: aikanaan/aikoinaan, koettaa/koittaa, vaan/vain jne. Miltähän suomi näyttää ja kuulostaa ihan muutaman vuosikymmenen päästä, kun joillakin on vielä pakonomainen tarve sotkea mukaan englantia?
Ekat suomalaiset lähti sinne jo 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan käskystä. Ruotsillahan oli itärannikolla pari pientä siirtokuntaa. Sanotaan että suomalaiset vei mukanaan hirsimökkien rakennustaidot, jotka oli siellä kovaa kamaa!
On siinä ollut jostain savon metsistä revityillä luku- ja kirjoitustaidottomilla finskeillä ihmettelemistä, kun ei olla edes isolla kirkolla juuri käyty ja sitten viedäänkin purjelaivoilla kuukausi kaupalla paikkaan, jossa pyörii jaloissa inkkareita ja muita eksoottisia tyyppejä :D
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa Maastamuuttajat niminen kirja. Kertoo aika karulla tavalla ruotsalaisperheen muutosta Amerikkaan purjelaivalla. Jo pelkkä matka oli vaarallinen ja henki oli löyhässä monella. Talo piti tehdä alusta loppuun keskellä korpea. Ei ollut valmiita taloja odottamassa muuttajaa.
Tuo on loistava kirjasarja. Karua oli meininki.
Tuossa juuri mietin et amerikan sukulaiset ovat varmaan vanhempani pikkuserkkujen lapsia joita siellä tällä hetkellä on.