Oli se aikanaan hurjaa, kun suomalaiset lähtivät aikanaan siirtolaisiksi Amerikkaan

Vierailija kirjoitti:

1800 luvulla ihmisten kielitaito oli nykyistä paljon heikompaa. Jonkin verran osattiin latinaa ja saksaa jopa peräkylissä, mutta englanti oli monelle vieras.

Ketkä osasi? Ehkä pappi ja lääkäri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekat suomalaiset lähti sinne jo 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan käskystä. Ruotsillahan oli itärannikolla pari pientä siirtokuntaa. Sanotaan että suomalaiset vei mukanaan hirsimökkien rakennustaidot, jotka oli siellä kovaa kamaa!
On siinä ollut jostain savon metsistä revityillä luku- ja kirjoitustaidottomilla finskeillä ihmettelemistä, kun ei olla edes isolla kirkolla juuri käyty ja sitten viedäänkin purjelaivoilla kuukausi kaupalla paikkaan, jossa pyörii jaloissa inkkareita ja muita eksoottisia tyyppejä :D

Kerrotaan, että suomalaiset tulivat hyvin toimeen intiaanien kanssa. Intiaaneilla oli "hikoiluhuoneita", jotka muistuttivat suomalaisten saunoja.

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan kielitaito oli paljon heikompaa kuin nykyään.

Tämäkin on turhan positiivinen ilmaisu. Ei maalaiset osanneet mitään muuta kuin suomea ja savoa, rannikolla ruotsia. Silti esimerkiksi juuri Savosta lähdettiin suurin joukoin länteen.

Muuan Rautalammilta lähtöisin olevan siirtolaisen jälkeläinen nimeltä John Morton muuten antoi ratkaisevan äänen sen puolesta, että Amerikan Yhdysvallat syntyi.

Lainaus Rautalammin kunnan sivuilta: Maailmanhenki oli varannut suuren kohtalon pennsylvanialaiselle John Mortonille (1724-1777), joka oli Rautalammilta 1600-luvulla lähtenyttä Marttisen uudisraivaajasukua. Harkitsevaksi ja oikeamieliseksi tiedetty suomalainen oli yksi osavaltionsa uskotuista, kun Uuden Englannin siirtokunnat kokoontuivat vuonna 1776 päättämään, ottaisivatko ratkaisevan askeleen ja julistautuisivat itsenäiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan kielitaito oli paljon heikompaa kuin nykyään.

Tämäkin on turhan positiivinen ilmaisu. Ei maalaiset osanneet mitään muuta kuin suomea ja savoa, rannikolla ruotsia. Silti esimerkiksi juuri Savosta lähdettiin suurin joukoin länteen.

Muuan Rautalammilta lähtöisin olevan siirtolaisen jälkeläinen nimeltä John Morton muuten antoi ratkaisevan äänen sen puolesta, että Amerikan Yhdysvallat syntyi.

Lainaus Rautalammin kunnan sivuilta: Maailmanhenki oli varannut suuren kohtalon pennsylvanialaiselle John Mortonille (1724-1777), joka oli Rautalammilta 1600-luvulla lähtenyttä Marttisen uudisraivaajasukua. Harkitsevaksi ja oikeamieliseksi tiedetty suomalainen oli yksi osavaltionsa uskotuista, kun Uuden Englannin siirtokunnat kokoontuivat vuonna 1776 päättämään, ottaisivatko ratkaisevan askeleen ja julistautuisivat itsenäiseksi.

Eikö tuo Morton ollut Värmlannin metsäsuomalaisten jälkeläinen.

Mentiin maahan missä oli töitä. Tekemään töitä. Ja kielikin varmasti opittiin suhtkoht nopeasti. Eikä 10 vuoden jälkeen oltu yhä edelleen kielitaidottomia maan kielestä. 

Minulla on geenitestin mukaan Pohjois-Amerikassa tuhansia sukulaisia. Ovat suurten siirtolaisvuosien menijöiden jälkipolvia. Joistakin perheistä olivat lähes kaikki lapset lähteneet joko Usaan tai Kanadaan. Eräälle pariskunnalle oli käynyt niin, että olisivat halunneet Usaan, mutta sinne oli pääsy jo hankaloitunut. Niinpä lähtivätkin Australiaan ja sinne sitten jäivät. En tiedä, harkitsivatko Kanadaa, sinne oli kai helppo päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Mentiin maahan missä oli töitä. Tekemään töitä. Ja kielikin varmasti opittiin suhtkoht nopeasti. Eikä 10 vuoden jälkeen oltu yhä edelleen kielitaidottomia maan kielestä. 

Päinvastoin, siellähän ei monet oppineet kunnolla kieltä vuosikymmenienkään aikana. Monilla alueilla pystyi elämään pitkään melko “suomeksi”, koska koko kylä oli Suomesta. Koulut, kirkot, palvelut, sanomalehdet, työnväentalot jne. pyörivät suomeksi. Katujen osoitteetkin olivat suomeksi. Englantia opittiin ihan minimit, sen verran mitä kaivos- tai tehdastyössä tarvittiin, ja jos ei osannut niin joku hieman enemmän osaava auttoi.

Suomalaiset olivat uutteraa kansaa. Amerikkaan mentiin metsätöihin, tehdastöihin, kaivostöihin tai viljelemään maata. Kaivostyöt olivat likaisia ja vaarallisia, eikä moni muu niitä halunnut, mutta suomalaisella sisulla ei valitettu vaan tehtiin hommia ja kuoltiin siitä saatuihin keuhkosairauksiin. Ne metsät joita suomalaiset raivasivat pelloiksi olivat alueilla, joita muun maalaiset pitivät asuinkelvottomina. Suomalaiset olivat sensijaan tottuneet raivaamaan karuja metsiä pelloiksi ja kärsimään kylmistä talvista. Metsätyöthän olivat tuttuja suomalaisille; kirves pysyi kädessä ja puuta osattiin käsitellä. Noita hommia osattiin vaikkei oltu käyty kouluja. Silloinhan Suomesta lähti köyhät ja kouluttamattomat, nykypäivänä koulutetut ja hyväosaiset. Toki vastaanottavissa maissakaan ei ole enää sellaista työsarkaa kuin silloin teollistumisen kasvuvaiheessa. Teollisuus on hävinnyt kehittyneistä talouksista jonnekin kolmansiin maihin, kaivosteollisuus on automatisoitua, eikä kukaan lähde raivaamaan ja viljelemään maata jonnekin Minnesotaan oman perheen tarpeisiin. Ei tosin saisi viisumiakaan siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.

Eikö Canada ja Argentiina kuulukkaan Amerikkaan🤣

Suomen kielellä se on Kanada. Laitahan korkki kiinni jo.

Ja suomen kielellä se on Yhdysvallat, lata korkki kiinni ja lopeta jenkittely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kyllä, nykysukupolvilla pitää olla tyyliin vakituiset duunit, omistusasunto ja säästöjä, sekä maailmaa nähtynä ja pidennetty nuoruus 30-vuotiaaksi ennen kuin uskaltavat edes perhettä perustaa. OK, tämä on tietysti yleistys ja on paljon mahtavia nuoria, jotka menevät rohkeasti elämässä eteenpäin, mutta on hassua, että nykyajan yltäkylläisyyden ja työttömyydessäkin turvaverkkojen keskellä rimaa on nostettu niin korkealle, että monien kohdalla ei uskalleta elää elämää ja ottaa pieniäkään riskejä.

Ei se minusta ole yhtään hassua. Jokainen on aikakautensa tuote, ja ulkomaille lähtivät silloinkin ne ekstroverteimmat ja seikkailullisimmat ihmiset. Varovaiset jäivät kotiin.

Yhden teorian mukaan se on syy, miksi Yhdysvalloissa on perinteisesti suosittu ekstrovertteja ja paljon tekeviä ihmisiä: ne ominaisuudet ovat eniten periytyneet siellä.

No eikö mekin voitaisi alkaa suosia ahkeruutta ja ponnistelua, yrittäjähenkeä varmistelun ja passiivisuuden sijaan? 

Mene kysymään tuota niiltä amerikkalaisilta, jotka asuvat autoissaan. "Miksette suosi ahkeruutta ja ponnistelua?"

Amerikkalaiset ovat ulospäinsuuntautuneita. Olen ajatellut, että sinne on lähtenyt hieman vilkkaampia ihmisiä varmaankin usealla ADHD.

Aivan hiljaiset nössykät ei ole saaneet aikaiseksi lähteä Atlantin taakse. Seikkailunhaluiset extrovertit ovat hommanneet matkarahat ja lähteneet maail alle.

Kyse oli uudisraivaajahengestä. Siellä riitti maata ja tarvittiin ihmisiä viljelemään ja asuttamaan sitä maata. (Sori inkkarit.) Siksi sinne otettiin kaikki, jotka olivat valmiita raivaamaan ja rakentamaan oman maatilan. 

Siellä oli mahdotonta elää jäämällä lojumaan ja syljeksimään kattoon. Työ piti tehdä omin käsin. 

Vierailija kirjoitti:

Töihin menivät ja yrittivät sopeutua, selvitä.

Ei voi verrata nykypäivän siirtolaisiin jotka tunkee kutsumatta ja odottaa kuninkaallista kohtelua antamatta mitään tilalle.

Anna kaikille tulijoille töitä. Anna kaikille suomalaisille työtä. 

Äkkiä opittiin alkeet tärkeimpiin asioihin ja kielitaito sitten karttui pikkuhiljaa.Monetkin Suomalaisella työteliäisyydellä sitten tuli yrittäjiksi.Heti sodan jälkeenkin lähetti paketteja sekä kahvia mitä vielä saanut mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kyllä, nykysukupolvilla pitää olla tyyliin vakituiset duunit, omistusasunto ja säästöjä, sekä maailmaa nähtynä ja pidennetty nuoruus 30-vuotiaaksi ennen kuin uskaltavat edes perhettä perustaa. OK, tämä on tietysti yleistys ja on paljon mahtavia nuoria, jotka menevät rohkeasti elämässä eteenpäin, mutta on hassua, että nykyajan yltäkylläisyyden ja työttömyydessäkin turvaverkkojen keskellä rimaa on nostettu niin korkealle, että monien kohdalla ei uskalleta elää elämää ja ottaa pieniäkään riskejä.

Ei se minusta ole yhtään hassua. Jokainen on aikakautensa tuote, ja ulkomaille lähtivät silloinkin ne ekstroverteimmat ja seikkailullisimmat ihmiset. Varovaiset jäivät kotiin.

Yhden teorian mukaan se on syy, miksi Yhdysvalloissa on perinteisesti suosittu ekstrovertteja ja paljon tekeviä ihmisiä: ne ominaisuudet ovat eniten periytyneet siellä.

No eikö mekin voitaisi alkaa suosia ahkeruutta ja ponnistelua, yrittäjähenkeä varmistelun ja passiivisuuden sijaan? 

Mene kysymään tuota niiltä amerikkalaisilta, jotka asuvat autoissaan. "Miksette suosi ahkeruutta ja ponnistelua?"

Yritä vastata kysymykseen, asian sivusta esitetty uusi kysymys ei vastaa mihinkään.

"Ne metsät joita suomalaiset raivasivat pelloiksi olivat alueilla, joita muun maalaiset pitivät asuinkelvottomina. Suomalaiset olivat sensijaan tottuneet raivaamaan karuja metsiä pelloiksi ja kärsimään kylmistä talvista."

Eikös tämä vähän kuvaa sitä, että ei osattu kuvitella mitään parempaa tai erikoisempaa kuin koti-Suomen olosuhteet? Samaa raatamista vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän työtön ei ole valmis lähtemään edes sadan kilometrin päähän vaan makaa muiden elätettävänä vaikka kymmeniä vuosia.

Sinullapa on paha krapula. Vertaat täysin eri asioita keskenään. Sitä paitsi hyvin harva työssä käyväkään on valmis muuttamaan kauaksi nykyiseltä asuinseudultaan.

Miten niin eri asioita? Täsmälleen samoja asioita.

Vierailija kirjoitti:

Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.

Kanadan sukulaisesi oli ns. lokari (logger) = metsuri.

Meidän suvusta lähetettiin yksi 14-vuorias tyttö kaukaisten sukulaisten luo ennen sotia. Vanhemmat ulvoivat huutoitkua, kun tajusivat, että eivät koskaan anää tapaa. Eivätkä tavanneet. Hän pääsi käymään ensimmäisen kerran Suomessa vasta 22 vuotta myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.

Kanadan sukulaisesi oli ns. lokari (logger) = metsuri.

Lännen lokari