Lue keskustelun säännöt.
Sdp:n Antti Lindtman kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa puolueensa kuuden kohdan sopeutuslistan
16.05.2026 |
Lindtman lupaa, että Sdp sitoutuu 8–12 miljardin euron sopeutuksiin ensi vaalikaudella.
Jos Sdp on ensi kaudella pääministeripuolue, suurimmat leikkaukset tulevat koskemaan esimerkiksi yritystukia.
Lindtman lupaa äänestäjille toteuttaa ensimmäisenä työmarkkinoille korjausliikkeen ja varmistaa hoitotakuun kahteen viikkoon.
Antti Lindtman kertoa vaihtoehdon, joka sisältää kuusi kohtaa. Lindtman kuitenkin lisää, että tarkka talousohjelma julkistetaan vuodenvaihteessa.
Ensimmäiset kaksi kohtaa ovat yhteisöveron alennuksen ja hankintalain peruminen. Kolmas on suurituloisten veroalennusten peruminen.
– Hallituksen veropolitiikalla on tehty suurituloisille isoja veroalennuksia, jotka hyödyttävät eniten suuryrityksiä ja suurituloisia. Hankintalaista on tulossa satojen miljoonien kustannukset. Kyllä tämä kokonaisuus pitää käydä läpi uudestaan. Puhutaan yli 1,5 miljardin euron kokonaisuudesta.
Kolmanneksi Sdp haluaa käydä läpi ne säästöt, joihin ”hallitus ei ole halunnut syystä tai toisesta uskaltanut puuttua”.
– Siellä on yritystukia, jotka pitää käydä läpi. Meillä maksetaan tänäkin vuonna lähes 100 miljoonaa euroa tukia sellaisille tiloille, jotka eivät ole tuottaneet markkinoille mitään viiteen vuoteen.
Siellä on myös Kela-korvauksia ja kotihoidon tuen uudistamista. Se on miljardiluokan kokonaisuus. Esimerkiksi kelakorvauksista olemme valmiita leikkaamaan.
Neljäs kokonaisuus ovat verotulot. Lindtman sanoo, että on paljon erilaisia ”verovähennyksiä ja veroaukkoja”, joita pystyvät käyttämään kaikkein suurituloisimmat.
– Korkovähennysoikeuden rajaaminen, lähdevero ja sijoitusvakuutuksille pieni vero ja monia muita. Voidaan tehdä paljon ilman, että mennään tavallisen suomalaisen tai pienyrittäjän kukkarolle. Näistä on mahdollista saada miljardiluokan kokonaisuus.
Viides kokonaisuus on puolustusinvestoinnit, jotka ovat Lindtmanin mukaan välttämättömiä.
– Tavoite pitää olla, että isompi osa niistä hyödyttää kotimaista kansantaloutta. Jos meillä on vuosittain kolmen miljardin euron hankinnat, niin jos jokaiseen käytettyyn euroon saataisiin esimerkiksi 50 senttiä ylijäämää hyödyttämään kansantaloutta, olisi vaikutus bruttokansantuotteeseen jo 1,5 miljardia euroa.
Kuudentena kohtana on tekoälyn hyödyntäminen, työntekijöiden parempi palkitseminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset hankinnat.
– Tekoälyllä ja digitalisaatiolla on valtava potentiaali. En tiedä, onko se ihan sitä Juha Sipilän (kesk) mainitsemaa kahdeksaa miljardia, mutta kuitenkin.
Jos Sdp on ensi kaudella pääministeripuolue, mikä on teidän suurin leikkauskohteenne?
– Yritystuet ovat yksi suuri alue, jota tullaan varmasti tarkastelemaan. Suurimmat kohteet sopeutuspuolella ovat hallituksen julkista taloutta heikentävät päätökset.
Perutteko Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset, jos olette pääministeripuolue?
– Tämä hallitus on aiheuttanut niin paljon vahinkoa, että tarvitaan tuntuva korjausliike. Ja kun sitä vahinkoa näyttää tulevan vielä lisää, niin on katsottava koko saldo. Mutta nyt voi jo sanoa, että työttömyysturvan suojaosat pitää palauttaa. Tarvitsemme myös uuden aikuiskoulutustuen, joka rahoitetaan työllisyysrahastosta.
Jään odottelemaan, että kokoomus ja perussuomalaiset, jotka kyselevät minulta tätä ensi vaalikauden kymmentä miljardia, laittaisivat nyt edes itse ensimmäisen euron pöytään.
Kommentit (353)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti (mm. 2023) huomauttanut Suomea perusturvan liian alhaisesta tasosta, joka ei täytä uudistetun peruskirjan vaatimuksia. Moitteet koskevat erityisesti vähimmäisetuuksien (kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha) riittämättömyyttä suhteessa kohtuulliseen elintasoon.
Suomessa sosiaalitukiin menee yli 32% bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennätystasoa.
Työttömyys on EU:n suurinta ja työn tuottavuus EU.n heikointa.
Muilla pohjoismailla sosiaalituki voi olla korkeampi, mutta vastaavasti bruttokansatuote on sitten paljon suurempi ja on kasvanut jatkuvasti.
Suomessa ei ole ollut todellista talouskasvua 17 vuoteen.
Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua.
Valitettavasti demarit Lindtmanin johdolla ei tähän kykene.
Miten entinen SAK-mies voisi luopua irtisanomissuojasta ja rajoittaa lakko-oikeutta ?
Suomessa lakkoiltiin vuonna 2022 yhteensä 1000 000 lakkopäivää kun Ruotsissa lakkoiltiin vaan 5000.
Ruotsalaiset ovat tajunneet ettei se bruttokansantuote lakkoilemalla kasva.
yhteistä jaettavaa jää enemmän jos asiat saadan sovittua ilman lakkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti (mm. 2023) huomauttanut Suomea perusturvan liian alhaisesta tasosta, joka ei täytä uudistetun peruskirjan vaatimuksia. Moitteet koskevat erityisesti vähimmäisetuuksien (kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha) riittämättömyyttä suhteessa kohtuulliseen elintasoon.
Suomessa sosiaalitukiin menee yli 32% bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennätystasoa.
Työttömyys on EU:n suurinta ja työn tuottavuus EU.n heikointa.
Muilla pohjoismailla sosiaalituki voi olla korkeampi, mutta vastaavasti bruttokansatuote on sitten paljon suurempi ja on kasvanut jatkuvasti.
Suomessa ei ole ollut todellista talouskasvua 17 vuoteen.
Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua.
Totta turiset
Suomessa sosiaaliturva- ja sosiaalimenot ovat tällä hetkellä noin kolmannes bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2024 Suomen sosiaaliturvamenot olivat THL:n mukaan 32,9 % BKT:sta.
Tuo ihan maailmanennätystasoa. Ja demarit ovat vaan kasvattamassa menoja !
Eurostatin ennakkotietojen mukaan Suomen sosiaalietuusmenot olivat 32,5 % BKT:sta, mikä oli EU:n korkein taso.
Ruotsissa vastaava osuus on selvästi pienempi:
OECD:n ja muiden vertailujen mukaan Ruotsin sosiaalimenot ovat viime vuosina olleet noin 23–25 % BKT:sta.
Tilanne on kestämätön. Joko tukia on leikattava tai bruttokansatuote saatava räjähtävään kasvuun.
Kumman demarit kuvittelevat osaavansa tehdä ???
Ovatko suomalaiset siis maailmanmestareita sosiaalitukien nostamisessa ja työn vieroksumisessa ?
Vai onko vika siinä että Suomessa liian korkea verotus ja ammattiliittojen jäykistämät työmarkkinat ovat vieneet ihmisiltä työhalut ja yrityksiltä mahdollisuuden menestyä ja kasvaa ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kokoomus ja ps olisivat tosissaan sopeutuksen kanssa, eihän tässä tilanteessa olisi yksinkertaisesti ollut varaa tehdä mitään verotuloja alentavia päätöksiä. Luuleeko oikeisto, että se raha tulee jostain taikaseinästä siihen velkojen maksuun?
Stoppi kaikelle mmaaamuutukselle,palautus kotimaihinsa,vuosisäästö min.10 miljardia,uskomatonta eikö olekin.
Kukas se lähti ihan Filippiineille asti hakemaan halpishoitsuja samaan aikaan, kun ministerikollegat potkivat hiki hatussa kantasuomalaisia ahkeria hoitajia hv-alueilta? Ettei se vaan olis Perussuomalaisten hyväksymä, siunaama ja edustama hallitus...?
Kolmessa vuodessa tuotettu Suomeen noin 170 000 kolmansien maiden palkanpolkijaa, 50 000 - 70 000 vuosittain, jotka eivät ole ukrainalaisia sotapakolaisia, joista suurin osa lähes 80 000 tuli jo Marinin kaudella, ja joista lähes puolet noin 40 000 on jo lähtenyt muualle Eurooppaan, vaan kyse on halpa-Aasian: Intia, Sri Lanka, Bangladesh, Burma, Vietnam, Filippiinit jne. 4-5 euron tuntipalkan Bolt, Wolt ym. halpatyöläisista, joiden alipalkkauksen jatkeena toimii suomalainen sosiaaliturva, joka toimii samalla myös heidän alustatalousfirmojensa ym. palkkakulujen sosialisoijana. Tätä menoa Suomeen tulee tämän hallituskauden aikana noin 230 000 ma ahanmuuttajaa ja kulut yhteiskunnalle ovat sen mukaisia.
En tiedä mistä Antti on tuon listan saanut mutta voisiko se olla hullujahuoneen suljetulta osastolta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Spoiler: Ei oikeasti kerro vaan toistaa vanhoja läppiä yritystuista ja veronkorotuksista. Eli antilla ei ole edelleenkään tarjota yhtään leikkausideaa joka olisi realistinen.
Orpo kavereilleen: Velkarahaa on, minä tarjoan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti (mm. 2023) huomauttanut Suomea perusturvan liian alhaisesta tasosta, joka ei täytä uudistetun peruskirjan vaatimuksia. Moitteet koskevat erityisesti vähimmäisetuuksien (kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha) riittämättömyyttä suhteessa kohtuulliseen elintasoon.
Suomessa sosiaalitukiin menee yli 32% bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennätystasoa.
Työttömyys on EU:n suurinta ja työn tuottavuus EU.n heikointa.
Muilla pohjoismailla sosiaalituki voi olla korkeampi, mutta vastaavasti bruttokansatuote on sitten paljon suurempi ja on kasvanut jatkuvasti.
Suomessa ei ole ollut todellista talouskasvua 17 vuoteen.
Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua.
"Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua."
Tarkoitatko että sosialistit lisäisivät kapitalistien yritysten voittoja ja ammattiyhdistysten valtaa kavennettaisiin? Ei tule tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti (mm. 2023) huomauttanut Suomea perusturvan liian alhaisesta tasosta, joka ei täytä uudistetun peruskirjan vaatimuksia. Moitteet koskevat erityisesti vähimmäisetuuksien (kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha) riittämättömyyttä suhteessa kohtuulliseen elintasoon.
Orpopurran kaudella tuet ovat suorastaan romahtaneet, jonka takia Suomi joutui myös EU:n sosiaallisten oikeuksien tarkkailuluokalle. Hallituspuolueet estivät perustuslakivaliokunnassa sosiaaliturvaleikkausten käsittelyn yhdessä ja kokonaisarvion selvästi perustuslain hengen vastaisesti. Näköjään eduskunnan ja valiokuntien enemmistöllä voidaan tehdä mitä tahansa kansalaisoikeuksien vastaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti (mm. 2023) huomauttanut Suomea perusturvan liian alhaisesta tasosta, joka ei täytä uudistetun peruskirjan vaatimuksia. Moitteet koskevat erityisesti vähimmäisetuuksien (kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha) riittämättömyyttä suhteessa kohtuulliseen elintasoon.
Suomessa sosiaalitukiin menee yli 32% bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennätystasoa.
Työttömyys on EU:n suurinta ja työn tuottavuus EU.n heikointa.
Muilla pohjoismailla sosiaalituki voi olla korkeampi, mutta vastaavasti bruttokansatuote on sitten paljon suurempi ja on kasvanut jatkuvasti.
Suomessa ei ole ollut todellista talouskasvua 17 vuoteen.
Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua.
Totta turiset
Suomessa sosiaaliturva- ja sosiaalimenot ovat tällä hetkellä noin kolmannes bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2024 Suomen sosiaaliturvamenot olivat THL:n mukaan 32,9 % BKT:sta.
Tuo ihan maailmanennätystasoa. Ja demarit ovat vaan kasvattamassa menoja !
Eurostatin ennakkotietojen mukaan Suomen sosiaalietuusmenot olivat 32,5 % BKT:sta, mikä oli EU:n korkein taso.
Ruotsissa vastaava osuus on selvästi pienempi:
OECD:n ja muiden vertailujen mukaan Ruotsin sosiaalimenot ovat viime vuosina olleet noin 23–25 % BKT:sta.
Tilanne on kestämätön. Joko tukia on leikattava tai bruttokansatuote saatava räjähtävään kasvuun.
Kumman demarit kuvittelevat osaavansa tehdä ???
Suomen sosiaaliturvamenoluvuissa mukana ovat myös työeläkkeet, koska kansantalouden tilinpidossa ne luetaan osaksi sosiaaliturvaa. THL:n aineistossa sosiaaliturvan menot kattoivat 32,9% BKT:sta vuonna 2024, ja siinä suurin menoerä liittyy ikääntymiseen eli käytännössä pitkälti eläkkeisiin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko työeläkemeno olisi sama asia kuin “veronmaksajien meno”. Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla ja eläkerahastoista, eivätkä ne ole suoraan valtion budjetista maksettavaa verorahaa samalla tavalla kuin monet muut menot.
Miksi vertailu voi näyttää kovalta
Kun työeläkkeet lasketaan mukaan sosiaalimenoihin, Suomen osuus nousee, koska meillä eläkejärjestelmä on iso ja väestö ikääntyy nopeasti. THL:n mukaan vuonna 2024 sosiaaliturvamenot olivat 91 miljardia euroa, ja ikääntymiseen liittyvät menot kasvoivat eniten.
Siksi “Suomi käyttää paljon sosiaalimenoihin” on tilastollisesti totta, mutta se ei yksin kerro, kuinka suuri osa on puhtaasti verovaroin rahoitettua tulonsiirtoa. Työeläkkeiden kohdalla kyse on pitkälti ansaitusta, pakollisesta vakuutusjärjestelmästä, johon on kertynyt oikeuksia työuran aikana.
Vääristääkö tämä kuvaa?
Osittain kyllä, jos verrataan eri maiden lukuja ymmärtämättä, mitä niihin sisältyy. Jos yksi maa käyttää paljon rahaa työeläkkeisiin ja toinen vähemmän, kokonais-sosiaalimenojen BKT-osuus ei kerro suoraan samaa asiaa kuin esimerkiksi köyhyyden torjunta tai aktiivinen sosiaalipolitiikka.
Silti työeläkkeet eivät ole “vain suomalaisten varallisuutta” siinä mielessä, että ne olisivat vapaasti käytettävissä olevia yksityisiä säästöjä. Ne ovat lakisääteisen eläkejärjestelmän varoja ja etuuksia, joiden maksu ja käyttö on rajattu eläketurvaan.
Ruotsi-vertailu
Ruotsin ja Suomen vertailu on sikälikin herkkä, että maiden eläke- ja sosiaaliturvarakenne poikkeaa. Jos työeläkkeet ovat isompi osa kokonaisuutta, Suomen osuus näyttää väistämättä korkeammalta kuin maissa, joissa samaa turvaa on järjestetty eri tavalla tai eri tilastoluokkiin.
Ytimekkäästi: kyllä, työeläkkeet sisältyvät näihin lukuihin, ja juuri se nostaa Suomen prosenttia. Mutta se ei ole puhdas osoitus siitä, että valtio “kuluttaisi” saman verran verorahaa, koska osa on vakuutusluonteista ja rahastoihin perustuvaa eläkejärjestelmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti (mm. 2023) huomauttanut Suomea perusturvan liian alhaisesta tasosta, joka ei täytä uudistetun peruskirjan vaatimuksia. Moitteet koskevat erityisesti vähimmäisetuuksien (kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha) riittämättömyyttä suhteessa kohtuulliseen elintasoon.
Suomessa sosiaalitukiin menee yli 32% bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennätystasoa.
Työttömyys on EU:n suurinta ja työn tuottavuus EU.n heikointa.
Muilla pohjoismailla sosiaalituki voi olla korkeampi, mutta vastaavasti bruttokansatuote on sitten paljon suurempi ja on kasvanut jatkuvasti.
Suomessa ei ole ollut todellista talouskasvua 17 vuoteen.
Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua.
Totta turiset
Suomessa sosiaaliturva- ja sosiaalimenot ovat tällä hetkellä noin kolmannes bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2024 Suomen sosiaaliturvamenot olivat THL:n mukaan 32,9 % BKT:sta.
Tuo ihan maailmanennätystasoa. Ja demarit ovat vaan kasvattamassa menoja !
Eurostatin ennakkotietojen mukaan Suomen sosiaalietuusmenot olivat 32,5 % BKT:sta, mikä oli EU:n korkein taso.
Ruotsissa vastaava osuus on selvästi pienempi:
OECD:n ja muiden vertailujen mukaan Ruotsin sosiaalimenot ovat viime vuosina olleet noin 23–25 % BKT:sta.
Tilanne on kestämätön. Joko tukia on leikattava tai bruttokansatuote saatava räjähtävään kasvuun.
Kumman demarit kuvittelevat osaavansa tehdä ???
Suomen sosiaaliturvamenoluvuissa mukana ovat myös työeläkkeet, koska kansantalouden tilinpidossa ne luetaan osaksi sosiaaliturvaa. THL:n aineistossa sosiaaliturvan menot kattoivat 32,9% BKT:sta vuonna 2024, ja siinä suurin menoerä liittyy ikääntymiseen eli käytännössä pitkälti eläkkeisiin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko työeläkemeno olisi sama asia kuin “veronmaksajien meno”. Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla ja eläkerahastoista, eivätkä ne ole suoraan valtion budjetista maksettavaa verorahaa samalla tavalla kuin monet muut menot.
Miksi vertailu voi näyttää kovalta
Kun työeläkkeet lasketaan mukaan sosiaalimenoihin, Suomen osuus nousee, koska meillä eläkejärjestelmä on iso ja väestö ikääntyy nopeasti. THL:n mukaan vuonna 2024 sosiaaliturvamenot olivat 91 miljardia euroa, ja ikääntymiseen liittyvät menot kasvoivat eniten.
Siksi “Suomi käyttää paljon sosiaalimenoihin” on tilastollisesti totta, mutta se ei yksin kerro, kuinka suuri osa on puhtaasti verovaroin rahoitettua tulonsiirtoa. Työeläkkeiden kohdalla kyse on pitkälti ansaitusta, pakollisesta vakuutusjärjestelmästä, johon on kertynyt oikeuksia työuran aikana.
Vääristääkö tämä kuvaa?
Osittain kyllä, jos verrataan eri maiden lukuja ymmärtämättä, mitä niihin sisältyy. Jos yksi maa käyttää paljon rahaa työeläkkeisiin ja toinen vähemmän, kokonais-sosiaalimenojen BKT-osuus ei kerro suoraan samaa asiaa kuin esimerkiksi köyhyyden torjunta tai aktiivinen sosiaalipolitiikka.
Silti työeläkkeet eivät ole “vain suomalaisten varallisuutta” siinä mielessä, että ne olisivat vapaasti käytettävissä olevia yksityisiä säästöjä. Ne ovat lakisääteisen eläkejärjestelmän varoja ja etuuksia, joiden maksu ja käyttö on rajattu eläketurvaan.
Ruotsi-vertailuRuotsin ja Suomen vertailu on sikälikin herkkä, että maiden eläke- ja sosiaaliturvarakenne poikkeaa. Jos työeläkkeet ovat isompi osa kokonaisuutta, Suomen osuus näyttää väistämättä korkeammalta kuin maissa, joissa samaa turvaa on järjestetty eri tavalla tai eri tilastoluokkiin.
Ytimekkäästi: kyllä, työeläkkeet sisältyvät näihin lukuihin, ja juuri se nostaa Suomen prosenttia. Mutta se ei ole puhdas osoitus siitä, että valtio “kuluttaisi” saman verran verorahaa, koska osa on vakuutusluonteista ja rahastoihin perustuvaa eläkejärjestelmää.
Jättäisitkö AI:lla tuotetun sonnan spämmäämättä kun se ei edes pidä paikkaansa. Kukaan EI kommentoi AI tuottamaa diipa-daapaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rinteen-Marinin kauden velanotto oli huomattavasti vähäisempää koronapandemian suurista lisämenoista huolimatta ja velanotto laski loppukautta kohden. Nyt Orpo-Purra on räjäyttänyt velanoton joka on Suomen historian pahinta huolimatta ennätysleikkauksista. Suurituloisten ja elinkeinoelämän omistajien velkavetoiset veroalet ja Kela-maksujen kuppaus pörriäisille tulee äärimmäisen kalliiksi.
Yle: Valtion lisävelantarve nousi 17,8 miljardiin euroon
https://yle.fi/a/74-20199280
11.12.2025
"Valtion lisävelantarve on noussut aiemmasta.
Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa 17,8 miljardia euroa. Määrä on noussut 3.5 miljardia aiemmasta lisätalousarviosta, jossa sen suuruudeksi arvioitiin 14,3 miljardia.
Keskeinen syy taustalla on käteisvakuuksien kasvu vuoden aikana, valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan.
Käteisvakuuksia on jouduttu lisäämään, koska korkojen muutokset ja erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen eron kasvu eli korkokäyrän jyrkentyminen ovat kasvattaneet korkojohdannaisten vakuuksia, ministeriö kertoo.
Myös emissiotappiot ovat kasvaeet. Niitä syntyy, kun valtio lainaa markkinoilta rahaa tilanteessa, jossa valtion lainoistaan maksamat korot ovat nousussa."
Suomessa sosiaalitukiin menee yli 32% bruttokansantuotteesta mikä on maailmanennätystasoa.
Työttömyys on EU:n suurinta ja työn tuottavuus EU.n heikointa.
Muilla pohjoismailla sosiaalituki voi olla korkeampi, mutta vastaavasti bruttokansatuote on sitten paljon suurempi ja on kasvanut jatkuvasti.
Suomessa ei ole ollut todellista talouskasvua 17 vuoteen.
Jotta kansasta voitaisiin pitää huolta , bruttokansantuote pitäisi saada kasvuun, yritykset pitäisi saada kasvamaan ja työmarkkinat vapautettua.