Miksi kukaan ei ole kertonut, kuinka vaikeaa keski-iässä on aloittaa kuntoilu ja parantaa omaa kuntoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä tarvitse kenenkään kertoa: katselee vain millaisia lylleröpylleröitä tuolla Prismassa ja kauppakeskuksissa lyllertää hyllyen ja löllyen, niin siitä voi päätellä, että vaikeaa on.

Jos se olisi helppoa, niin ehkä niin monet eivät olisi ylipainoisia ja kaikki olisivat kovassa kunnossa myös nuoruuden jälkeen. 

Ei menneinä vuosikymmeninä, esim. 1970- ja 1980-luvuilla ollut näin paljon lihavia aikuisia.

Ei niin. Ja koululuokalla oli vain yksi punkero, joka hänkin olisi nykypäivänä kaiketi "normaalipainoinen".

Vierailija kirjoitti:

Saman virheen tein aluksi kuin ap, mutta sitten tajusin hidastaa. En lähtenyt puhkumaan ja puhaltamaan, vaan pidin ensi alkuun ihan naurettavan hidasta tahtia. Kunto kyllä kohoaa, ja sitten voi alkaa haastaa itseään. Jos vetää pahasti yli, siitä on vain haittaa (ja se tuntuu tympeältä).

Ja kannattaa muistaa, että jo pelkillä pitkillä kävelylenkeillä, riittävällä unella ja vähärasvaisella ruokavaliolla saa ihmeitä aikaan.

Tosiasiassa pienikin liikunta auttaa monille. Ei sen tarvitse olla monimutkaista, ota tavaksi käydä joka ilta kävellen lähikaupassa ostamassa jotain pientä. Sen lisäksi pari kertaa viikossa kuntosali, uinti tai jumppa.

Nykyään ongelma on se että moni ei liiku kerta kaikkiaan yhtään. Autolla töihin ja marketin kautta sohvalle. Se rapistaa vanhan sekä nuoren.

Ongelma on siinä ettei malteta aloittaa varovasti. Tyvestä puuhun noustaan ja jos lähtötaso on 0 ei voi heti aloittaa himorääkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Äh, melkein päinvastoin. Aloittelija saa iästä riippumatta alkuun nopeita tuloksia, jos lähtötaso nollissa. Kirjaa salilla painot, toistot ja tauon pituudet ylös ja pyri johdonmukaisesti lisäämään joko toistoja tai painoja. Hyvä nyrkkisääntö nostaa painoja aina, kun kaikissa sarjoissa saatu 10-12 toistoa aikaiseksi. Takaan, että juhannukseen mennessä APn jaksaminen ja voimatasot on ihan eri kantimissa. Trust the process. 

Ja sehän on vaan hyvä, että hikoilee ja hengästyy! Olen 10 vuotta treenannut tavoitteellisesti salilla (sitä ennen ryhmäliikuntaa), ja läähätän ja hikoilen naama punaisena kuin pieni sika edelleen. Sali on se paikka, missä ei tarvitse yrittää näyttää hyvältä. 

Tuloksia tulee vain, jos lähtee tekemään ja treeni on jatkuvasti nousujohteista, eli toistojen tai painojen määrää nostetaan muutaman kuukauden välein. 

Jos ei tee yhtään mitään, niin ihmisen kehosta alkaa lihasmassa kadota, kun ikää tulee. Kaikilla ihmisillä on aina keho hieman eriparinen, esim toinen jalka, tai toinen käsi voi olla vahvempi kuin toinen. Kun ikää tulee, nämä erot korostuu, jos sitä toista heikompaa raajaa ei treenaa ikinä yhtään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman virheen tein aluksi kuin ap, mutta sitten tajusin hidastaa. En lähtenyt puhkumaan ja puhaltamaan, vaan pidin ensi alkuun ihan naurettavan hidasta tahtia. Kunto kyllä kohoaa, ja sitten voi alkaa haastaa itseään. Jos vetää pahasti yli, siitä on vain haittaa (ja se tuntuu tympeältä).

Ja kannattaa muistaa, että jo pelkillä pitkillä kävelylenkeillä, riittävällä unella ja vähärasvaisella ruokavaliolla saa ihmeitä aikaan.

Mediassa on viime aikoina ollut paljon juttuja siitä, miten pelkkä kävely yksistään ei riitä ylläpitämään ja rakentamaan lihaskuntoa. 

https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000011940049.html

Viisikymppisenä saa ihan helposti tuloksia aikaan, jos ei vaan ole mitään vakavampia sairauksia hidasteena. Aikaahan se tietysti vie ja vaatii toimivan suunnitelman, mutta ei se nuorenakaan tyhjästä se fyysinen suorituskyky tipahtanut. Omat voimatasot ovat ainakin nousseet 30-50% puolessa vuodessa vähän liikkeestä riippuen, paino pudonnut samalla reilusti ja verenpaine on takaisin normaalissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tosi fiksua rehkiä punaisena ja hengenahdistuksessa.

Jostain on pakko aloittaa. Toinen vaihtoehto on muumioitua sohvaan kiinni. 

Liikunnan harrastaminen nollatasolta kannattaa aloittaa päivittäisestä hyötyliikunnasta etenkin kävelystä ja pyöräilystä. Minun kolme lähintä ruokakauppaa ovat noin 10, 20 ja 30 minuutin kävelymatkan päässä. Jos teen ne normaalivauhtisesti polkupyörällä, niin 30 minuutin kävelymatkaan menee noin 11-12 minuuttia pyörällä. Huvittavaa kyllä niitä kovimpia trikoopyöräilijöitä ei koskaan näe ruokakaupassa tekemässä ostoksia.

Kävelyä on myös mukava harrastaa vaihtelemalla sopivasti reittejä ja liikkumalla metsämaastossa. Harrastin kestävyysjuoksua yli 50-vuotiaaksi, mutta siitä oli vähän pakko luopua, sillä en halunnut särkeä omia polviani, jotka muuten kestävät normaalin rasituksen. Olen aina suosinut ulkoliikuntaa ja kesäisin on mukavaa uida lähellä olevissa luonnonvesissä jo pelkästään kuumuuden takia. Kotona voi tehdä myös erilaisia lihasharjoituksia ilman että tarvitsee ajaa autolla punttisalille.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasiassa pienikin liikunta auttaa monille. Ei sen tarvitse olla monimutkaista, ota tavaksi käydä joka ilta kävellen lähikaupassa ostamassa jotain pientä. Sen lisäksi pari kertaa viikossa kuntosali, uinti tai jumppa.

Nykyään ongelma on se että moni ei liiku kerta kaikkiaan yhtään. Autolla töihin ja marketin kautta sohvalle. Se rapistaa vanhan sekä nuoren.

Ihan totta. Kun on nuorena ja nuorena aikuisena liikkunut aktiivisesti, elämäntapa ja harrastukset ovat olleet sellaisia, että on tullut liikuttua jatkuvasti, ja sitten onkin mennyt elämässä vuosikymmen myöhemmällä aikuisiällä, kun on lähinnä vaan istunut eri istumisen muodoissa eikä ole liikkunut, niin se kontrasti on jotenkin ihan järkyttävä. Miten huonoon kuntoon sitä onkaan päätynyt istumalla. Ap 

Aijaa. Mun mielestä ei ollu vaikeeta. Kävelyllä alottelin kolme vuotta sitten ja kotitreenillä. Nyt on 30 kg vähemmän painoa, kympin juoksut helppoja, ja 16 leukaakin saanut vedettyä. Ei se vaadi muuta kuin säännöllistä tekemistä. m50

On kertonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman virheen tein aluksi kuin ap, mutta sitten tajusin hidastaa. En lähtenyt puhkumaan ja puhaltamaan, vaan pidin ensi alkuun ihan naurettavan hidasta tahtia. Kunto kyllä kohoaa, ja sitten voi alkaa haastaa itseään. Jos vetää pahasti yli, siitä on vain haittaa (ja se tuntuu tympeältä).

Ja kannattaa muistaa, että jo pelkillä pitkillä kävelylenkeillä, riittävällä unella ja vähärasvaisella ruokavaliolla saa ihmeitä aikaan.

Mediassa on viime aikoina ollut paljon juttuja siitä, miten pelkkä kävely yksistään ei riitä ylläpitämään ja rakentamaan lihaskuntoa. 

https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000011940049.html

Monessa urheilulajissa ei ole tarvetta hankkia mitään suurta lihasmassaa kuten kestävyysjuoksussa tai jalkapallossa, vaan niissä ratkaisee aivan muut ominaisuudet etenkin jos ei suunnittele mitään erityistä kilpaurheilu-uraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman virheen tein aluksi kuin ap, mutta sitten tajusin hidastaa. En lähtenyt puhkumaan ja puhaltamaan, vaan pidin ensi alkuun ihan naurettavan hidasta tahtia. Kunto kyllä kohoaa, ja sitten voi alkaa haastaa itseään. Jos vetää pahasti yli, siitä on vain haittaa (ja se tuntuu tympeältä).

Ja kannattaa muistaa, että jo pelkillä pitkillä kävelylenkeillä, riittävällä unella ja vähärasvaisella ruokavaliolla saa ihmeitä aikaan.

Mediassa on viime aikoina ollut paljon juttuja siitä, miten pelkkä kävely yksistään ei riitä ylläpitämään ja rakentamaan lihaskuntoa. 

https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000011940049.html

Monessa urheilulajissa ei ole tarvetta hankkia mitään suurta lihasmassaa kuten kestävyysjuoksussa tai jalkapallossa, vaan niissä ratkaisee aivan muut ominaisuudet etenkin jos ei suunnittele mitään erityistä kilpaurheilu-uraa. 

Kyllä, mutta ikääntymisen kannalta olisi hyvä hankkia sitä lihasmassaa ja lihasvoimaa myös, vaikka se ei kaikissa lajeissa välttämättä olekaan oleellista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman virheen tein aluksi kuin ap, mutta sitten tajusin hidastaa. En lähtenyt puhkumaan ja puhaltamaan, vaan pidin ensi alkuun ihan naurettavan hidasta tahtia. Kunto kyllä kohoaa, ja sitten voi alkaa haastaa itseään. Jos vetää pahasti yli, siitä on vain haittaa (ja se tuntuu tympeältä).

Ja kannattaa muistaa, että jo pelkillä pitkillä kävelylenkeillä, riittävällä unella ja vähärasvaisella ruokavaliolla saa ihmeitä aikaan.

Ei sillä kuuhun mennä.

Kuule Ap. Porsaat eli siat eivät hikoile laisinkaan. Niillä ei ole ainoatakaan hikirauhasta. 

"Ihminen on siis suunniteltu ikäänkuin rapistumaan."

Nimenomaan näin :D