Olen menettänyt kaiken

En tiiä, mut on sulla vapaus. Kukaan ei pakota olemaan vain kotona tai saat tehdä mitä haluat ja elää itsellesi. Näe sukulaisia ja tuttuja kevyesti, ole vähän itsekäs ja etäinen ja elä vähän. Muista huumori. 

Ei ole kiltillä miehelläkään mitään. Ei kiltti mies saa naista koskaan. Minulla ei ole sukulaisia sen takia kun mun vanhemmat oli vittumaisia kaikille joten kukaan ei ole pitänyt yhteyttä koskaan. Eiole töitäkään enää joten elämäni menee tässä netissä seuraavat 20 vuotta.

Prisman laulussa sanotaan tämä sarkastisesti:

"Kaikkea on ja rahaakin riittää!!" 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiltillä miehelläkään mitään. Ei kiltti mies saa naista koskaan. Minulla ei ole sukulaisia sen takia kun mun vanhemmat oli vittumaisia kaikille joten kukaan ei ole pitänyt yhteyttä koskaan. Eiole töitäkään enää joten elämäni menee tässä netissä seuraavat 20 vuotta.

Netissä riittää 20 vuoden jälkeenkin tutkittavaa. Ei ehdi tylsistymään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiltillä miehelläkään mitään. Ei kiltti mies saa naista koskaan. Minulla ei ole sukulaisia sen takia kun mun vanhemmat oli vittumaisia kaikille joten kukaan ei ole pitänyt yhteyttä koskaan. Eiole töitäkään enää joten elämäni menee tässä netissä seuraavat 20 vuotta.

Ryhdistäydy. 

Vierailija kirjoitti:

Turvaudu Jeesukseen.

Silloin sinä olet turvassa.

Just joo...tai vaikka pyhään toteemipaaluun..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vaan ryypätä..baarielämää..

Millä rahalla?

Maailma on rahaa täynnä...persekauppa on tuottoisaa.

Hei sinä siellä! Tosta on vaan suunta ylöspäin! Uusia ihmissuhteita voi syntyä koska vaan. Ootko harkinnut/koittanut päästä velkajärjestelyyn? 

Kymmenen  vuotta sitten olin lähes samanlaisessa tilanteessa. On vaikea verrata mikä oli minulla tai nyt sinulla huonommin tai paremmin, mutta lopputulema oli todella epätoivoinen ja vaikea. Koin, ettei minullakaan ollut ystäviä, mutta jälkikäteen ajatellen ihmiset eivät kohdelleet minua huonosti. Pystyin puhumaan asioistani, tuntemattomallekin, ja olin kiitolinen siitä, etten asunut kadulla. 
Minut pelasti kaksi kissaani. Ajattelin koko ajan niiden hyvinvointia. Niiden takia arkeni pyöri , oli syy herätä, miettiä mistä saan rahaa niiden ruokaan ja lääkäriin. En tietenkään suosittele ottamaan kissaa sen takia, mutta koska kissat olivat minulla jo ennen onnettomuuksia en halunnut hylätä niitä.
Päätin silloin, että koska minulla ei voi mennä enää yhtään enempää huonommin olen kiitollinen siitä mitä saan. Jos se oli auringonpaiste tai piristävä kävelylenkki ajattelin, että ne eivät maksaneet mitään ja hyvä mieli tuli kuitenkin. SIksi luulen, että kun ei enää odota elämältään mitään, on menettänyt kaiken, sen tarkoitus ei ole kuitenkaan tuhota minulta ajattelemisen kykyä. Köyhyys lisäsi luovuuttani ja seuraavina vuosina pääsin pikku hiljaa jaloilleni. Se oli hidasta, mutta olen myös aika sisukas luonteeltani. 
Ensi viikolla lähden matkalle ja sekin on ns köyhyyden kautta keksitty kiva tapa olla erilaisissa kohteissa useampia viikkoja.  

Vierailija kirjoitti:

Kymmenen  vuotta sitten olin lähes samanlaisessa tilanteessa. On vaikea verrata mikä oli minulla tai nyt sinulla huonommin tai paremmin, mutta lopputulema oli todella epätoivoinen ja vaikea. Koin, ettei minullakaan ollut ystäviä, mutta jälkikäteen ajatellen ihmiset eivät kohdelleet minua huonosti. Pystyin puhumaan asioistani, tuntemattomallekin, ja olin kiitolinen siitä, etten asunut kadulla. 
Minut pelasti kaksi kissaani. Ajattelin koko ajan niiden hyvinvointia. Niiden takia arkeni pyöri , oli syy herätä, miettiä mistä saan rahaa niiden ruokaan ja lääkäriin. En tietenkään suosittele ottamaan kissaa sen takia, mutta koska kissat olivat minulla jo ennen onnettomuuksia en halunnut hylätä niitä.
Päätin silloin, että koska minulla ei voi mennä enää yhtään enempää huonommin olen kiitollinen siitä mitä saan. Jos se oli auringonpaiste tai piristävä kävelylenkki ajattelin, että ne eivät maksaneet mitään ja hyvä mieli tuli kuitenkin. SIksi luulen, että kun ei enää odota elämältään mitään, on menettänyt kaiken, sen tarkoitus ei ole kuitenkaan tuhota minulta ajattelemisen kykyä. Köyhyys lisäsi luovuuttani ja seuraavina vuosina pääsin pikku hiljaa jaloilleni. Se oli hidasta, mutta olen myös aika sisukas luonteeltani. 
Ensi viikolla lähden matkalle ja sekin on ns köyhyyden kautta keksitty kiva tapa olla erilaisissa kohteissa useampia viikkoja.  

Pakko kysyä mihin lähdet lomalle pienellä budjetilla useaksi viikoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä menetin kymmenen vuotta sitten lapset, työn, kodin ja maallisen omaisuuteni. Mulle jäi kaksi matkalaukullista vaatteita, tavaraa ja velkaa noin 25000.

Todella ikävä kuulla. Miten selvisit tilanteesta ja miten sinulla menee nyt?

Olihan se pitkään erittäin haastava ja varsin köyhää. Asunnon sain jotenkin vahingossa puolen vuoden asunnottomuuden jälkeen. Huonekalut olen hankkinut Facebookin roskalavoilta kuten astiatkin.

Jossain vaiheessa alkoi terveys hieman parantumaan ja sain työpaikan oven väliin. Nykyään ihan hyvässä työssä, velat maksettu syksyyn mennessä ja lapsetkin ovat jälleen elämässä mukana jo kahdeksan vuoden ajan. Parempaan suuntaan siis.

Sinä sitten kuitenkin selvisit vaikka kävit pohjalla. Joskus pitää käydä pohjalla, että pääsee näkemään uuden suunnan. Se mikä ei toimi loppuu kuitenkin aina. Itsekin tavallaan "menetin kaiken", mutta en onneksi kodittomaksi joutunut. Mutta menetin oikeasti vain huonot ihmissuhteet ja työt loppui työpaikassa, joka on koko ajan oikeudessa jonkun kanssa rikkomustensa vuoksi. En osannut itse kunnolla irrottautua  myrkyllisistä ihmisistä joten elämä teki sen lopulta kun raja tuli vastaan. Nyt uusi ura edessä ja paljon parempi vointi. 

Ei omaisuus onnelliseksi tee, ei suhde tai lapset, sun pitää löytää itsestäsi syy elää. 

Et voi menettää asioita joita sinulla ei ole koskaan ollut.