HS: peruskoulun opetustahti aivan liian hidasta lahjakkaille oppilaille!
Kommentit (44)
Vauhtia, Vauhtia!!! Nopeammin! Lopettakaa se laiskottelu ja hidastelu!! Kiire!! Kiire!!
Mihin meillä on kiire?
No en minä tiedä, mutta Vauhtia!!!
Koko koulujärjestelmä ja pakko-opetus ja 20 vuotta koulua käyminen on kyseenalaista. Onneksi tekoäly oppii kaiken tai siis on jo oppinut, niin ei tarvita kuin 10% niitä lahjakkaimpia opiskelemaan koko elämänsä ja muut voi valita elää toisin.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi täällä Saksassa on vielä jako eri kouluihin kansakoulun 4. luokan jälkeen!
Onnellisen oppikoululaisen onnellinen mummi.
Onko Saksassa edelleen voimassa systeemi, missä lahjakkaat voivat edetä nopeampaa tahtia ja jättää luokka-asteita väliin?
Vierailija kirjoitti:
Koko koulujärjestelmä ja pakko-opetus ja 20 vuotta koulua käyminen on kyseenalaista. Onneksi tekoäly oppii kaiken tai siis on jo oppinut, niin ei tarvita kuin 10% niitä lahjakkaimpia opiskelemaan koko elämänsä ja muut voi valita elää toisin.
Tekoäly suoltaa vielä niin paljon vääriä vastauksia, ettei todellakaan ole oppinut kaikkea, vaan on vielä kaukana siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko koulujärjestelmä ja pakko-opetus ja 20 vuotta koulua käyminen on kyseenalaista. Onneksi tekoäly oppii kaiken tai siis on jo oppinut, niin ei tarvita kuin 10% niitä lahjakkaimpia opiskelemaan koko elämänsä ja muut voi valita elää toisin.
Tekoäly suoltaa vielä niin paljon vääriä vastauksia, ettei todellakaan ole oppinut kaikkea, vaan on vielä kaukana siitä.
Mutta se kehittyy jatkuvasti. Nyt ollaan jo todella hyvällä tasolla ja joka vuosi tulee paljon parempia versioita. 5 vuoden päästä voi olla käytännössä tekoäly, joka kehittää uutta ja ennennäkemätöntä paremmin kuin ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu on suurimmalta osin turhaa. Moni lapsikin kyllä tietää minkä opiskelu kiinnostaa eniten ja voisi enemmän valita mitä opiskelee. Matematiikkaa ei tarvitse opiskella perinteisen laskutaidon jälkeen. Mitä monimutkaisilla laskukaavoilla tekee peruskoulussa ellei opiskele jatkossa matematiikkaa jossain yliopistossa? Loput on suuremmalle osalle ajan hukkaa. Sitä paitsi laskin ja muut keksitty.
Joo, laskukaavojen ulkoa opettelemisen voisi jättää vähemmälle. Sen sijaan matematiikka yleisesti on tärkein oppiaine. Se kehittää ajattelua, loogista päättelykykyä sekä yleistä ongelmanratkaisukykyä, josta on paljon etua elämässä yleensä. Et sinä laskimella saa ratkaistua oikean elämän valintoja. Sen sijaan loogisesta päättelekyvystä on paljon etua esimerkiksi omaa uravalintaa tehdessä. Myös urakehitys on nopeampaa ja työnjälki parempaa, alasta riippumatta.
Järjetön ehdotus, koska opetussuunnitelmaan kuuluu vain tietyt opiskeltavat asiat, mitkä on määritelty peruskoulun ajanjaksolle. Opetelkoon itsenäisesti ne, joille ei nykysysteemi kelpaa, ei yhteiskunta voi olla lusikoimassa ilmaista tietoa kaikkien halukkaiden ulottuville.
Olisi ollut hirveää, jos luokalla oltaisiin edetty hitaimpien mukaan. Meillä oli työrauha, esim. erityisoppilaita ei ollut. Heitä taas hyödyttää erityisluokka, joskin siellä on häiriköitä, eli häiriköt vielä omiin luokkiinsa. Sitten on työrauha kaikilla, joiden kohdalla mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Missä Helsinki, siellä ongelma.
Tervetuloa käymään 20 km pohjoiseen. Täällä alakoulutkin käyvät lähes kaikki kertotaulut viikossa.
Heseri nyt on täysin woketettu.
Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilla oppimistahdillakin oppiva kärsii tuosta hitaudesta, ei vain erityislahjakkaat. Peruskoulun opetus etenee hitaimpien tahtiin ja se on väärin. Tämä ongelma ei ole uusi vaan peruskouluun liittyvä. Joskus aikoinaan joku päättäjä on uskaltanut ehdottaa omia kouluja normaaliin oppimistahtiin eteneville ja erityislahjakkaille mutta siitä on aina tullut todella kylmää kyytiä ja ehdotus painetaan unohduksiin nopeasti. Sehän olisi paluuta entiseen Oppikoulusysteemiin jonne pääsi vain pääsykokeet läpäisseet. Muut jatkoivat Kansakoulussa ja siitä Kansalaiskouluun.
En ihan tajua miten lahjakas oppilas kärsii siitä, että oppii nopeammin asiat. Onko tässä taustalla ajatus, että koulun kuuluisi valmentaa oppilaita yksilöllisesti heidän lahjojensa perusteella oppimäärän ulkopuolisia asioita? Se, että koulussa on tylsää siksi, että oppii nopeammin ei ole kärsimystä.
Monilla on koulussa tylsää. Tunteet ovat täysin normaaleja, eikä niitä tarvitse pelätä. Tylsyyden kokeminen saattaa jopa olla hyödyksi nykyiselle aivomätä-sukupolvelle.
Hyviä kysymyksiä. Tosiasiassa lahjakas oppilas selviää aina, lahjakkaista ei tarvitse olla huolissaan. Enemmänkin tässä on kysymys narsismista, joka Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on aikamme vitsaus.
Narsisti ajattelee, että hänen lapsensa on parempi kuin muut ja ansaitsee parempaa kuin saman peruskoulun toisten kanssa. Hän suorastaan riemuitsee ajatuksesta, että pienet lapset jaettaisiin hyviin ja huonoihin ja pidettäisiin huolta, että jako säilyy. Sitten jos oma lapsi olisikin siellä huonolla puolella, olisi seurauksena narsistinen raivo.
Vierailija kirjoitti:
Päämediat välttelevät kaikin tavoin puhumasta koulujen isoista ongelmista, ovat saaneet käskyt asiassa.
Koko koulujärjestelmä on tuhottu Suomessa, häiriköivät oppilaat luokissa tuhoavat kaikkien muidenkin lasten opiskelun ja mitään ei voida asialle, ja häiriköitä on myös tavallisissa suomalaisissa lapsissa ei vain maahan tulleissa...
ja sen lisäksi jos katsoo mm. nykyisiä ala-asteen oppimateriaaleja ne ovat todella huonoja, niiden avulla opiskelu on todella vaikeaa kenelle tahansa lapselle...
kenen etu on ollut tuhota koko koulujärjestelmä kannattaa kysyä? opetushallinto on täysin hyödytön ...on aivan selvää että rikas eliitti haluaa vähentää kilpailua omien lastensa osalta ja se näkyy niin että
tavalliset koulut tuhotaan tarkoituksella ja kalliit yksityiskoulut opettavat eliitin lapsia
ja kaikki suomalaisten rahat viedään ulkomaille rikkaille vaikka nyt pitäisi pelastaa Suomen lapset ensin
Suomessa ei ole kalliita yksityiskouluja. Täällä yksityiskoulut ovat oppilaille maksuttomia, aivan kuten kunnallisetkin koulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilla oppimistahdillakin oppiva kärsii tuosta hitaudesta, ei vain erityislahjakkaat. Peruskoulun opetus etenee hitaimpien tahtiin ja se on väärin. Tämä ongelma ei ole uusi vaan peruskouluun liittyvä. Joskus aikoinaan joku päättäjä on uskaltanut ehdottaa omia kouluja normaaliin oppimistahtiin eteneville ja erityislahjakkaille mutta siitä on aina tullut todella kylmää kyytiä ja ehdotus painetaan unohduksiin nopeasti. Sehän olisi paluuta entiseen Oppikoulusysteemiin jonne pääsi vain pääsykokeet läpäisseet. Muut jatkoivat Kansakoulussa ja siitä Kansalaiskouluun.
En ihan tajua miten lahjakas oppilas kärsii siitä, että oppii nopeammin asiat. Onko tässä taustalla ajatus, että koulun kuuluisi valmentaa oppilaita yksilöllisesti heidän lahjojensa perusteella oppimäärän ulkopuolisia asioita? Se, että koulussa on tylsää siksi, että oppii nopeammin ei ole kärsimystä.
Monilla on koulussa tylsää. Tunteet ovat täysin normaaleja, eikä niitä tarvitse pelätä. Tylsyyden kokeminen saattaa jopa olla hyödyksi nykyiselle aivomätä-sukupolvelle.
Hyviä kysymyksiä. Tosiasiassa lahjakas oppilas selviää aina, lahjakkaista ei tarvitse olla huolissaan. Enemmänkin tässä on kysymys narsismista, joka Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on aikamme vitsaus.
Narsisti ajattelee, että hänen lapsensa on parempi kuin muut ja ansaitsee parempaa kuin saman peruskoulun toisten kanssa. Hän suorastaan riemuitsee ajatuksesta, että pienet lapset jaettaisiin hyviin ja huonoihin ja pidettäisiin huolta, että jako säilyy. Sitten jos oma lapsi olisikin siellä huonolla puolella, olisi seurauksena narsistinen raivo.
Ja äärimmäinen kilpailu. Ihmiset haluaa pitää huolen, että MINUN jälkeläiseni ainakin pärjää ja on parhaimpia, saa parhaat opiskelupaikat ja parhaat työpaikat. MINUN pitää ainakin saada ja pärjätä kilpailussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilla oppimistahdillakin oppiva kärsii tuosta hitaudesta, ei vain erityislahjakkaat. Peruskoulun opetus etenee hitaimpien tahtiin ja se on väärin. Tämä ongelma ei ole uusi vaan peruskouluun liittyvä. Joskus aikoinaan joku päättäjä on uskaltanut ehdottaa omia kouluja normaaliin oppimistahtiin eteneville ja erityislahjakkaille mutta siitä on aina tullut todella kylmää kyytiä ja ehdotus painetaan unohduksiin nopeasti. Sehän olisi paluuta entiseen Oppikoulusysteemiin jonne pääsi vain pääsykokeet läpäisseet. Muut jatkoivat Kansakoulussa ja siitä Kansalaiskouluun.
En ihan tajua miten lahjakas oppilas kärsii siitä, että oppii nopeammin asiat. Onko tässä taustalla ajatus, että koulun kuuluisi valmentaa oppilaita yksilöllisesti heidän lahjojensa perusteella oppimäärän ulkopuolisia asioita? Se, että koulussa on tylsää siksi, että oppii nopeammin ei ole kärsimystä.
Monilla on koulussa tylsää. Tunteet ovat täysin normaaleja, eikä niitä tarvitse pelätä. Tylsyyden kokeminen saattaa jopa olla hyödyksi nykyiselle aivomätä-sukupolvelle.
Hyviä kysymyksiä. Tosiasiassa lahjakas oppilas selviää aina, lahjakkaista ei tarvitse olla huolissaan. Enemmänkin tässä on kysymys narsismista, joka Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on aikamme vitsaus.
Narsisti ajattelee, että hänen lapsensa on parempi kuin muut ja ansaitsee parempaa kuin saman peruskoulun toisten kanssa. Hän suorastaan riemuitsee ajatuksesta, että pienet lapset jaettaisiin hyviin ja huonoihin ja pidettäisiin huolta, että jako säilyy. Sitten jos oma lapsi olisikin siellä huonolla puolella, olisi seurauksena narsistinen raivo.
"Lahjakkaiden" oppiminen on tuhottu sillä, että opetus etenee niiden huonoimpien mukaan ja oppimateriaaleistakin on poistettu suuri osa aiemmin kirjoissa ollutta tietoa. "Etsi itse netistä" lukee tehtävissä.
Nykyiset koululaiset on ainakin pari luokka-astetta jäljessä meidän vanhenpien aikoinaan saamasta opetuksesta. Kyllä se harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilla oppimistahdillakin oppiva kärsii tuosta hitaudesta, ei vain erityislahjakkaat. Peruskoulun opetus etenee hitaimpien tahtiin ja se on väärin. Tämä ongelma ei ole uusi vaan peruskouluun liittyvä. Joskus aikoinaan joku päättäjä on uskaltanut ehdottaa omia kouluja normaaliin oppimistahtiin eteneville ja erityislahjakkaille mutta siitä on aina tullut todella kylmää kyytiä ja ehdotus painetaan unohduksiin nopeasti. Sehän olisi paluuta entiseen Oppikoulusysteemiin jonne pääsi vain pääsykokeet läpäisseet. Muut jatkoivat Kansakoulussa ja siitä Kansalaiskouluun.
En ihan tajua miten lahjakas oppilas kärsii siitä, että oppii nopeammin asiat. Onko tässä taustalla ajatus, että koulun kuuluisi valmentaa oppilaita yksilöllisesti heidän lahjojensa perusteella oppimäärän ulkopuolisia asioita? Se, että koulussa on tylsää siksi, että oppii nopeammin ei ole kärsimystä.
Monilla on koulussa tylsää. Tunteet ovat täysin normaaleja, eikä niitä tarvitse pelätä. Tylsyyden kokeminen saattaa jopa olla hyödyksi nykyiselle aivomätä-sukupolvelle.
Hyviä kysymyksiä. Tosiasiassa lahjakas oppilas selviää aina, lahjakkaista ei tarvitse olla huolissaan. Enemmänkin tässä on kysymys narsismista, joka Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on aikamme vitsaus.
Narsisti ajattelee, että hänen lapsensa on parempi kuin muut ja ansaitsee parempaa kuin saman peruskoulun toisten kanssa. Hän suorastaan riemuitsee ajatuksesta, että pienet lapset jaettaisiin hyviin ja huonoihin ja pidettäisiin huolta, että jako säilyy. Sitten jos oma lapsi olisikin siellä huonolla puolella, olisi seurauksena narsistinen raivo."Lahjakkaiden" oppiminen on tuhottu sillä, että opetus etenee niiden huonoimpien mukaan ja oppimateriaaleistakin on poistettu suuri osa aiemmin kirjoissa ollutta tietoa. "Etsi itse netistä" lukee tehtävissä.
Nykyiset koululaiset on ainakin pari luokka-astetta jäljessä meidän vanhenpien aikoinaan saamasta opetuksesta. Kyllä se harmittaa.
Riippuu aineesta. Matematiikassa ja äidinkielessä ollaan jäljessä, englannissa edellä. Luettavaa on kyllä kaikissa oppikirjoissa vähemmän kuin aiemmin, mutta sehän on nykyään koulujen oma valinta, kun ollaan päästy eroon sääntö-Suomesta.
Tämä ei varmaan ole yllätys kenellekään, joka on ollut koulun kanssa tekemisissä.
Olen ollut opettajana alaluokilla ja jo 2.-3. luokilla on huikeat erot lukemisessa ja matematiikassa. Toiset eivät osaa kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja, eli heille tahti on liian nopeaa, toiset osaavat 7:n ja 8:n kertotaulut ulkoa. Parissa kuukaudessa tekivät kaikki koulun varastoista löytyneitten vanhojen matematiikankirjojen tehtävätkin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilla oppimistahdillakin oppiva kärsii tuosta hitaudesta, ei vain erityislahjakkaat. Peruskoulun opetus etenee hitaimpien tahtiin ja se on väärin. Tämä ongelma ei ole uusi vaan peruskouluun liittyvä. Joskus aikoinaan joku päättäjä on uskaltanut ehdottaa omia kouluja normaaliin oppimistahtiin eteneville ja erityislahjakkaille mutta siitä on aina tullut todella kylmää kyytiä ja ehdotus painetaan unohduksiin nopeasti. Sehän olisi paluuta entiseen Oppikoulusysteemiin jonne pääsi vain pääsykokeet läpäisseet. Muut jatkoivat Kansakoulussa ja siitä Kansalaiskouluun.
Kansakoululainen vm 1963 muistelee ;l
Voi vee näitä dementikkopalstalaisia
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on ja pitkään ollut.. suomea osaamattomat eivät ainakaan auta asiaa.
Kyllä kantiksissakin on käytännössä suomea ymmärtämättömiä ja puhetaidottomia, jotka sitten perseilevät, kun eivät muuta osaa. Näiden ehdoilla sitten menee koko luokka.
Omani sai jo vuosia sitten koulussa lisätehtäväkirjan matikassa. Pari vuotta teki tunneilla sitä. Nyt jo kirjoittanut ylioppilaaksi, matikassa E tai L.
Ei edes superlahjakas, mutta nopea kuitenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on ja pitkään ollut.. suomea osaamattomat eivät ainakaan auta asiaa.
Kyllä kantiksissakin on käytännössä suomea ymmärtämättömiä ja puhetaidottomia, jotka sitten perseilevät, kun eivät muuta osaa. Näiden ehdoilla sitten menee koko luokka.
Pääkaupunkiseudulla on jo niin paljon suomea osaamattomia oppilaita opetuksessa. Ja juuri he häiriköivät tunneilla. Ovat usein myös joissain jengissä. Eli kiusaavat, diilaavat ja uhkailevat muita lapsia ja nuoria. Tämä porukka pitäisi saada pois kouluista omiin oppilaitoksiinsa. Heidän paikkansa ei ole normaalien oppilaiden joukossa.
Nytkö tästä vasta puhutaan? Onhan tuo ollut noin jo vuosikymmenet. Se, miksi Suomessa oppilaiden koulumenestys on perinteisesti ollut monia muita maita parempaa, on johtunut vain ja ainoastaan siitä, että Suomessa heikoimmin pärjäävät oppilaat ovat pärjänneet muiden maiden heikoimmin pärjääviä paremmin. Ehkä tuo on sopinut osin myös keskitason oppilaisiin. Sen sijaan huippuoppilaissa Suomi ei liene edes keskitasoa, kun verrataan muiden maiden huippuoppilaisiin.