Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkään olet katsellut halutonta puolisoa?
13.05.2026 |
Olen yrittänyt keskustella, ei edes myönnä ongelmaa. Olen myös suoraan kysynyt, haluaako erota, tai haluaako avoimen suhteen, ei kuulemma halua. Vaikuttaa olevan täysin tyytyväinen, vaikka seksiä ei olisi enää ikinä. Itse en ole valmis siihen että ne hommat olisi myös minun osaltani lopullisesti ohi. Suhde muilta osin ok, joten aika iso kynnys on tämän takia pistää eropaperit vetämään ja yhteinen asunto myyntiin.
Kommentit (67)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkään. On tässä omatkin halut kadonneet iän myötä. Ei se vaihtamalla parane kun puoliso on muuten hyvä.
Kun ei mies anna kullia, niin käyn neljä kertaa vuodessa Gambiassa.
- Saamaton vaimo. Gambiassa saa.
Eksä ensin petti, käytiin terapiassa jne. seksihalut katosivat kokonaan, myös läheisyydenhalu ym. kaikki...
Kuukauden katselin ja annoin mahdollisuuden, mutta ei, ilmeisesti oli niin likainen olo pettämisestä että ei sitten halunnut mitään enää ollenkaan.. jälkeenpäin tajusin että halusi vain savustaa minut ulos jotta sai "syyllisen" eroon..
Nyt parisuhteessa jossa seksiä meilkein joka päivä, läheisyyttä ja yhteisiä juttuja joka ikinen päivä. Unelmaa molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Pitkään. On tässä omatkin halut kadonneet iän myötä. Ei se vaihtamalla parane kun puoliso on muuten hyvä.
hyvin sanottu, libido laimenee iän myötä kaikilta, jos hyvä luontoinen ihminen, se luonne yleenä säilyy. Mieti tarkkaan kumpi on tärkeämpää juuri sinulle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusi vuotta tässä on kateltu. Haluaminen oli melko eriparista jo suhteen alussa, varmaan olisi silloin jo pitänyt nähdä tämä punalippu, mutta jotenkin ajattelin että sekin puoli paranee suhteen edetessä. Kävi päin vastoin, koko ajan väheni ja nyt seksiä ei ole ollut moneen kuukauteen ollenkaan. En jaksa erota juuri nyt, mutta toisaalta tätä taustaa vasten en kokisi varmaan minkäänlaisia tunnontuskia sivusuhteesta.
Seitsemän ja puoli täyskuivaa vuotta ja sitäkin ennen jo nihkeää. Eroaminen auttoi tähänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalinta on se, että ongelma voisi olla ratkaistavissa, mutta kun ei miestä voi pakottaa lääkäriin. Uskoo, että jollain luonnon konsteilla muka pärjää, mutta entäs mun tarpeeni? Epäilen siis vahvasti testosteronivajetta eikä ne luonnon konstit seksielämää ainakaan näytä parantavan.
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän ja puoli täyskuivaa vuotta ja sitäkin ennen jo nihkeää. Eroaminen auttoi tähänkin.
Huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymmenisen vuotta. Muuten ihana ja rakastettava puoliso ja kumppani. Libido olematon.
Kannattaa pistää poikki mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, koska harvemmin sen haluttoman osapuolen libido siitä enää mihinkään herää. Toki jos itseäkään ei haittaa niin eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisolla on diabetes, jota hän ei hoida, koska potee lääkärikammoa. Se vaikuttaa myös alakertaankin, ei toimi. Olen pyytänyt menemään lääkäriin useita kertoja, mutta ei.
Kaipaan meidän seksielämää, joka oli hyvää. Mikään dildo ei sitä korvaa. Nyt on mennyt vuosi. Voisin kestää tilanteen, jos tietäisin että hän on tehnyt kaikkensa mutta kun sinne lääkäriin ei mennä....koen ettei hän välitäkään minusta niinkuin pitäisi.
Asiat on muuten kunnossa. Oikeasti olen alkanut pohtia että etsisin muualta. Pettäminen vaan on itselle täysin moraaliton ajatus, joten eroan kai ensin....
Sinussa ei ole vetovoimaa niin, että sitä puolisoa alkaisi haluttaa ja sitten syytät sitä puolisoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma libido parani heti, kun tutustuin uuteen mieheen ja erosin siitä, johon ei ollut halua.
16 täysin kuivaa vuotta tähän mennessä. Muutoin täydellinen mies, joten en suunnittele eroa.
Meillä miehen vaihto auttoi aluksi, mutta kun exä haastoi uuden tappeluun parkkipaikalla ja uusi mies sai pahasti turpaansa, niin itsetunto jotenkin heikkeni ja ilmeni myöhemmin impotenssia. Taas loppui suhde haluttomuuteen aika pian.
Mulla ei ole ollut kunnon seksiä puolisoni kanssa varmaan parinkymmeneen vuoteen, syy on lähinnä minussa.
Viitisen vuotta nyt on mennyt niissä merkeissä että aina välillä yritän lähestyä ja saan vastaukseksi että nyt just ei jaksa tai huvita. Olen yrittänyt kertoa, miltä tämä torjunta minusta tuntuu mutta sillä ei ilmeisesti ole mitään väliä. En jaksa ottaa eroa kun sekin on sitten tässä vaiheessa oma saagansa kun on yhteinen talo. Arvon kuitenkin ihan selvä että jos tähän joku komea mies tulisi sopivasti lirkuttamaan niin minua ei tarvitsisi pitkään suostutella. Lähestulkoon jokainen mies olisi tässä tilanteessa ottanut eron ajat sitten.
2 v, sitten tuli työtarjous toiselta paikkakunnalta, muutin yksin, vielä vuoden jatkui etäsuhteena ja lopulta hiipui pois. Ei oltu naimisissa