Anoppi muutti toiselle puolen Suomea, jotta "ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä"
ja on nyt surullinen kun läheiset eivät matkusta häntä katsomaan vähintään 4 kertaa vuodessa. Pieni sylivauvakin (ei minun) pitäisi sinne ajaa vähän väliä, kun on pinnasänkykin hommattu valmiiksi.
Ja ei, tämä ei ole mitään anoppivihaa, hän on mukava ihminen noin muuten ja käydään mielellämme häntä katsomassa kerran vuodessa. Välillä hän tulee miehensä kanssa toiseenkin suuntaan.
Mutta mietin että miksi aika usein, kun ihminen muuttaa johonkin metsikköön ihmisiä pakoon, uhriudutaan sitten kuitenkin kun sosiaalinen elämä muuttuu? Anoppini ei ole ensimmäinen kauas kaikesta muuttanut, joka sitten valittaa että mikseivät ystävän ja sukulaiset viitsi käydä kylässä.
Osaako joku metsäläinen avata tätä logiikkaa?
Kommentit (139)
Hyvä ratkaisu.Vähän kuin tää.Ihminen tarttee omaa rauhaa,iäkkäänä varsinkin.Kyllä yhteiskunta pitää omistaan huolta vielä Suomessa,ellei pidä niin toisten armoille en jäisi tai toisten nurkkiin.Mikään kauheempaa kun sukul jatkuva passaaminen.Ruokakin maksaa..aika.Turhaa aikaa ei kaikilla aina ole.
Hankalaksi saattaa käydä nämä vierailut isovanhempien luona jos toisella pariskunnasta on napanuora vielä katkomatta. Itse olen ollut joustava mutta olen myös sanonut ettei joka viikonloppu olla lähdössä anoppilaan. Eikä myöskään minun vanhemmille. Työviikon päälle heti melkein kolmesataa kilometriä ajelua ei ole se tapa millä minä haluan vapaitani viettää. Lopulta puolisonikin asian ymmärsi.
Aloitukseen voi sanoa että pakkohan se ap:n anopin on ymmärrettävä ettei hänen luonaan pääse käymään kuin harvoin. Sama koskee niitä hänen ystäviään. Ei pienille lapsillekaan ole hyväksi että istuvat säännöllisesti autossa tunteja.
Tai sitten anoppi vaan muodon vuoksi kutsuu ja pyytää jäämään pidemmäksi aikaa. Rakastavan äidin ja isoäidin "kuuluu" kaivata jälkeläisiään.
Noniin, velvollisuudet hoidettu ja kylään kutsuttu. Eivät voi syyttää etten välitä. Nyt saa taas rentoutua rauhassa. Jee!
Vierailija kirjoitti:
Eikö Ap:n mies voi hoitaa tämän asian keskustellen omien vanhempiensa kanssa kun jatkuvat kutsut häiritsevät ap:ta liikaa? Voi helposti alkaa vaikuttaa heidän omaan parisuhteeseen ja perhe-elämään mikäli mies ei laita vanhemmilleen jonkilaista stoppia tai rajaa tuon asian suhteen.
Mies voi ihan hyvin keskustella itsekseen vanhempien kanssa kun pyytävät taas kylään, että hei meitä vähän stressaa nuo kyläilykutsut kun niitä tulee niin paljon. Sanoo, että haluaisimme toteuttaa kovasti heidän toiveitaan käydä siellä, mutta emme ykinkertaisesti pysty ja jaksa tässä elämänvaiheessa matkustaa sinne useammin. Kun on omat työt, harrastukset, lapset ja heidän harrastuksena. Varmaan vanhemmat itsekin muistavat miten hetkistä lapsiperhe-elämä oli aikanaan.
Ja mikäli mies haluaa siellä käydä useammin niin hänhän voi vaikka kerran vuodessa mennä lasten kanssa ja ap ottaa ilolla irti oman viikon.
Ei tämä nyt niin suuri ongelma onneksi ole että parisuhdetta häiritsisi. Lähinnä ihmetyttää tuo ajatuskuvio, että muutetaan ns. eristyksiin mutta ei kuitenkaan haluta olla eristyksissä.
Lapsia meillä ei tosiaan ole, ja mies on sanonut äidilleen että kerran vuodessa tullaan ja sillä siisti. Ollaan sanottu sekin että ovat tervetulleita meille yöpymäänkin. Ovat ainakin toistaiseksi yöpyneet hotellissa täällä käydessään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ratkaisu.Vähän kuin tää.Ihminen tarttee omaa rauhaa,iäkkäänä varsinkin.Kyllä yhteiskunta pitää omistaan huolta vielä Suomessa,ellei pidä niin toisten armoille en jäisi tai toisten nurkkiin.Mikään kauheempaa kun sukul jatkuva passaaminen.Ruokakin maksaa..aika.Turhaa aikaa ei kaikilla aina ole.
Eivät he ole ikinä ketään jatkuvasti passanneet. 95% tapaamisista tapahtui ravintoloissa, kahviloissa ja kävelyretkillä silloinkin kun asuivat täällä. Ja itse maksettiin kulumme.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ratkaisu.Vähän kuin tää.Ihminen tarttee omaa rauhaa,iäkkäänä varsinkin.Kyllä yhteiskunta pitää omistaan huolta vielä Suomessa,ellei pidä niin toisten armoille en jäisi tai toisten nurkkiin.Mikään kauheempaa kun sukul jatkuva passaaminen.Ruokakin maksaa..aika.Turhaa aikaa ei kaikilla aina ole.
Hyviä periaatteita, varsinkin kun kirjoituksestasi ei tule esiin mitään kaksoismoraalia. Ikääntyvän ihmisen henkilökohtaisia ratkaisuita, kunhan ei ryhdy keksimään nuoremmalle polvelle mitään velvoitteita iän ja avuntarpeen kasvaessa. Reilu ja selvä peli puolin ja toisin!
Vierailija kirjoitti:
Hankalaksi saattaa käydä nämä vierailut isovanhempien luona jos toisella pariskunnasta on napanuora vielä katkomatta. Itse olen ollut joustava mutta olen myös sanonut ettei joka viikonloppu olla lähdössä anoppilaan. Eikä myöskään minun vanhemmille. Työviikon päälle heti melkein kolmesataa kilometriä ajelua ei ole se tapa millä minä haluan vapaitani viettää. Lopulta puolisonikin asian ymmärsi.
Aloitukseen voi sanoa että pakkohan se ap:n anopin on ymmärrettävä ettei hänen luonaan pääse käymään kuin harvoin. Sama koskee niitä hänen ystäviään. Ei pienille lapsillekaan ole hyväksi että istuvat säännöllisesti autossa tunteja.
Mies on ihan samoilla linjoilla kanssani tapaamisten suhteen. Ei siis ole napanuora katkomatta, mutta kieltämättä välillä on tullut tunne että anoppi luulee minun olevan se joka ei halua matkustaa useammin. Tai jäädä kerralla pidemmäksi aikaa. Mies on kyllä oman kantansa sanonut ääneen, eli hän ei ole minusta mitään syntipukkia tehnyt.
Ap
Olen metsään muuttanut erakko, mutta en haluakaan tavata sukua tai muita ihmisiä. Tulen itse sieltä ihmisten ilmoille, jos siltä tuntuu. Eli käyn kyläilemässä aikuisten lasteni luona silloin tällöin.
En siis ole tuollainen kuin anoppisi. Hänellähän on jopa puoliso, toisin kuin minulla.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdotonta hoitaa perheasiat ihan keskenään? Eihän täällä kukaan voi niille mitään.
Mutta täällä voi kiihottua perheasioista ja niiden hoitamisesta. Eikä perhesioita kannata edes hoitaa sillä ne vaikeudet tuovat sisältöä tyhjyyttään kumisevaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdotonta hoitaa perheasiat ihan keskenään? Eihän täällä kukaan voi niille mitään.
Hei sinä näsäviisas TÄMÄ on keskustelupalsta.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten anoppi vaan muodon vuoksi kutsuu ja pyytää jäämään pidemmäksi aikaa. Rakastavan äidin ja isoäidin "kuuluu" kaivata jälkeläisiään.
Noniin, velvollisuudet hoidettu ja kylään kutsuttu. Eivät voi syyttää etten välitä. Nyt saa taas rentoutua rauhassa. Jee!
Näin minäkin näen. On rehellisesti sanottava että väsyn jo neljän hengen yön yli vierailusta. Saati että nirsoileva ja ikävystynyt miniä majoittuisi viikoksi. Huh. Läheiset on mukavia pieninä annoksina mutta toki on kutsuttava ja teeskenneltävä. Voi miten suloinen kultamussukka, ettekö kävisi useammin.
Tosin apn vanhemmat ovat nuoria. Välithän ei läheisiä kun ap ei heitä majoita heidän kylään tullessaan
Kaikenkaikkiaan hupaisa ongelma. Kun akkuisten lasten työt vievät heitä taas kauas joissain perheissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten anoppi vaan muodon vuoksi kutsuu ja pyytää jäämään pidemmäksi aikaa. Rakastavan äidin ja isoäidin "kuuluu" kaivata jälkeläisiään.
Noniin, velvollisuudet hoidettu ja kylään kutsuttu. Eivät voi syyttää etten välitä. Nyt saa taas rentoutua rauhassa. Jee!
Näin minäkin näen. On rehellisesti sanottava että väsyn jo neljän hengen yön yli vierailusta. Saati että nirsoileva ja ikävystynyt miniä majoittuisi viikoksi. Huh. Läheiset on mukavia pieninä annoksina mutta toki on kutsuttava ja teeskenneltävä. Voi miten suloinen kultamussukka, ettekö kävisi useammin.
Tosin apn vanhemmat ovat nuoria. Välithän ei läheisiä kun ap ei heitä majoita heidän kylään tullessaan
Kaikenkaikkiaan hupaisa ongelma. Kun akkuisten lasten työt vievät heitä taas kauas joissain perheissä
Ei taida olla ihan tästä kyse. Enkä tiedä puhuitko minusta vai omasta miniästäsi, mutta minä kyllä tykkään anopistani ja myös kesäreissuista hänen luokseen.
Omat vanhempani ovat suurin piirtein samanikäisiä kuin appivanhempani, en tosin tiedä miten he tähän liittyvät. Meillä saa kuka tahansa yöpyä koska tahansa, kunhan asiasta etukäteen sovitaan.
Ap
Äitini muutti aikanaan synnyinseudulleen takaisin. Ymmärrettävää sinänsä, mutta ei hän sielläkään juuri ole ollut toisten kanssa tekemisissä, lähinnä haukkuu selän takana naapureitaan. Sanoi jälkeenpäin, että ei halunnut olla vaivoiksi, kun arveli erään sairautensa juuri pahenevan. No siellä sitten ihmetteli, kun ei käydä. Mieheeni on suhtautunut niin nuivasti, etten todellakaan velvoita häntä sinne ajamaan. Minulla ei ole ajokorttia ja matka julkisilla ei ole helppo. Lapsen kyydillä nykyisin käyn välillä. Mutta kun äiti ei oikein haluaisi, että olemme yötä ja matkat kestää monta tuntia. Veljeni jaksoi aikanaan rampata siellä matkojen takaa, vaikka hyvin vei vähävaraiselta rahaa. No, nyt hän on jo kuollut. Täältä pitäisi nyt sitten hoitaa äidin "lopun ajan asiat", saa nähdä miten. Ja sen takia siis muutti, ettei ole vaivoiksi...
Vierailija kirjoitti:
Äitini muutti aikanaan synnyinseudulleen takaisin. Ymmärrettävää sinänsä, mutta ei hän sielläkään juuri ole ollut toisten kanssa tekemisissä, lähinnä haukkuu selän takana naapureitaan. Sanoi jälkeenpäin, että ei halunnut olla vaivoiksi, kun arveli erään sairautensa juuri pahenevan. No siellä sitten ihmetteli, kun ei käydä. Mieheeni on suhtautunut niin nuivasti, etten todellakaan velvoita häntä sinne ajamaan. Minulla ei ole ajokorttia ja matka julkisilla ei ole helppo. Lapsen kyydillä nykyisin käyn välillä. Mutta kun äiti ei oikein haluaisi, että olemme yötä ja matkat kestää monta tuntia. Veljeni jaksoi aikanaan rampata siellä matkojen takaa, vaikka hyvin vei vähävaraiselta rahaa. No, nyt hän on jo kuollut. Täältä pitäisi nyt sitten hoitaa äidin "lopun ajan asiat", saa nähdä miten. Ja sen takia siis muutti, ettei ole vaivoiksi...
Eli saman tyyppinen tilanne kuin meilläkin, sillä erolla etteivät appivanhemmat ole apua vailla. Vielä. En tiedä mitä tekevät sitten kun se aika koittaa etteivät yksin pärjää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Me muutimme 1000 km päähän sukulaisista ja edelleen kävimme heillä 2-3 kk välein. Eihän se ollut kuin päivän ajo suuntaansa.
Vapaapäiviä pitää ottaa ja paljon on ajamista. Itse kävisin max kaksi kertaa vuodessa.
No muutama saldovapaapäivä viikonlopun oheen. Tai ihan lomapäiviä. Ajamiseen tottuu.
Itse tykkään ajamisesta, mutta silti käytän kallisarvoisen vapaa-aikani muutoin kuin pitkää matkaa ajaen.
Ap
No ilman muuta voit niin tehdä. Minä edelleen ajattelen että koska me muutimme kauas, niin me matkustamme läheisiä tapaamaan. Ikävähän heitä oli, ja siksi oli mukavaa nähdä.
Jos ei siellä läheisiä olisi, niin emme huviksemme ajelisi sellaista matkaa muutaman kuukauden välein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Me muutimme 1000 km päähän sukulaisista ja edelleen kävimme heillä 2-3 kk välein. Eihän se ollut kuin päivän ajo suuntaansa.
Vapaapäiviä pitää ottaa ja paljon on ajamista. Itse kävisin max kaksi kertaa vuodessa.
No muutama saldovapaapäivä viikonlopun oheen. Tai ihan lomapäiviä. Ajamiseen tottuu.
Itse tykkään ajamisesta, mutta silti käytän kallisarvoisen vapaa-aikani muutoin kuin pitkää matkaa ajaen.
Ap
No ilman muuta voit niin tehdä. Minä edelleen ajattelen että koska me muutimme kauas, niin me matkustamme läheisiä tapaamaan. Ikävähän heitä oli, ja siksi oli mukavaa nähdä.
Jos ei siellä läheisiä olisi, niin emme huviksemme ajelisi sellaista matkaa muutaman kuukauden välein.
Näin ajattelen minäkin, että se matkustaa joka muuttaa. Appivanhemmat kuitenkin olettavat että me käytämme vuosilomastamme leijonanosan heidän luonaan vierailemiseen.
Ap
Eikö Ap:n mies voi hoitaa tämän asian keskustellen omien vanhempiensa kanssa kun jatkuvat kutsut häiritsevät ap:ta liikaa? Voi helposti alkaa vaikuttaa heidän omaan parisuhteeseen ja perhe-elämään mikäli mies ei laita vanhemmilleen jonkilaista stoppia tai rajaa tuon asian suhteen.
Mies voi ihan hyvin keskustella itsekseen vanhempien kanssa kun pyytävät taas kylään, että hei meitä vähän stressaa nuo kyläilykutsut kun niitä tulee niin paljon. Sanoo, että haluaisimme toteuttaa kovasti heidän toiveitaan käydä siellä, mutta emme ykinkertaisesti pysty ja jaksa tässä elämänvaiheessa matkustaa sinne useammin. Kun on omat työt, harrastukset, lapset ja heidän harrastuksena. Varmaan vanhemmat itsekin muistavat miten hetkistä lapsiperhe-elämä oli aikanaan.
Ja mikäli mies haluaa siellä käydä useammin niin hänhän voi vaikka kerran vuodessa mennä lasten kanssa ja ap ottaa ilolla irti oman viikon.