Kirjoitti 14 laudaturia ja opiskelee nyt sähkötekniikkaa?
Luulin että he jotka hakee esimerkiksi lääketieteelliseen haluaa monta laudaturia koska se auttaa pääsemään. En ymmärrä tällaista joka haluaa muuten vain monta laudaturia ja sitten hakee opiskelemaan vain sähkötekniikkaa.
Kommentit (211)
Hyvä vaan, että nämä tyypit EIVÄT mene lääkikseen. Liian usein juuri ne hikarit, jotka kirjoittaa suoran L-rivin, pääsevät sinne vaikka sosiaaliset taidot ovat nolla. Tästä tyypistä en tietenkään osaa sanoa, mutta kuten sanoin, liian usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain? sähkötekniikka on yksi vaativimmista insinöörialoista.
Onko sinne pääseminenkin, aalto yliopistoon vaikeaa? Ap
Pitää ainakin onnistua hyvin kirjoituksissa. Ja jos hakijaa kiinnosti kyseinen ala eniten.
En tiennyt että kirjoituksilla on paljon väliä sähkötekniikaassa. Siinä voisi painottaa vain matematiikan ja fysiikan arvosanoja. Ap
Sähkötekniikka on paljon älyllisesti vaativampaa kuin lääketiede.
kasvojen- elintensiirrot, aivojen leikkaaminen, yleensä kirurgia- ai ei vaativaa- mee pesääs takasi
Suurin osa lääkäreistä ei tee älyllisesti mitään erityisen haastavaa. Työ vaatii hyvää muistia ja kykyä työskennellä ihmisten kanssa.
Se, että kätesi on tarkka, etkä jännitä liikaa, ei sinällään tee sinusta älykästä. Kirurgit eivät ole älyltään yhtä huippuja kuin tällaiset mensalaiset. Eivät he tietenkään tyhmiäkään ole ja ovat keskivertoa selvästi älykkäämpiä, mutta eivät älykkäistä huippuja.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sen vielä tietää, mikä sähkötekniikan Hernesniemi tuosta tyypistä tulee? Tai vaikka Einstein.
Oli joutunut pitkän matematiikan korottamaan. Eli eihän nyt mikään huippu matematiikassa ole, joka on todella tärkeää sähkötekniikan puolella. 5%:ia kirjoittajista saa siitä suoraan ekalla yrityksellä sen L:n.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vaan, että nämä tyypit EIVÄT mene lääkikseen. Liian usein juuri ne hikarit, jotka kirjoittaa suoran L-rivin, pääsevät sinne vaikka sosiaaliset taidot ovat nolla. Tästä tyypistä en tietenkään osaa sanoa, mutta kuten sanoin, liian usein.
Tämä tyyppi kuitenkin vaikuttaa mitä miellyttävimmältä tapaukselta. Myös lääkäreiksi tarvitaan älykkäitä mm. tutkijoiksi, joten kaikille on paikkansa. Nöyryydellä pääsee pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani esimerkiksi olisi päässyt suoraan YO-papereilla Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen ilman pääsykokeita. Valitsi Aallon Teknillisen fysiikan. Itse mietin, että jotkut vuositolkulla hakevat sinne lääketieteelliseen ja sitten on henkilöitä jotka pääsisivät pelkän ruksin laittamalla sinne, mutta eivät halua.
No eikai nyt ihan se pelkkä ruksi riitä. Aliarvioit omaa lastasi.
Itse luulen näin 55 vuotiaan elämän viisaudella että jos pitää nähdä vaivaa niin arvostaa enemmän. Kyse kaikesta elämässä, myös opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani esimerkiksi olisi päässyt suoraan YO-papereilla Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen ilman pääsykokeita. Valitsi Aallon Teknillisen fysiikan. Itse mietin, että jotkut vuositolkulla hakevat sinne lääketieteelliseen ja sitten on henkilöitä jotka pääsisivät pelkän ruksin laittamalla sinne, mutta eivät halua.
No eikai nyt ihan se pelkkä ruksi riitä. Aliarvioit omaa lastasi.
Itse luulen näin 55 vuotiaan elämän viisaudella että jos pitää nähdä vaivaa niin arvostaa enemmän. Kyse kaikesta elämässä, myös opiskelusta.
No, niiden yo-kirjoitusten tulosten tulemisen jälkeen kyllä se olisi ollut vain "ruksi" eli haussa kolme opiskelupaikkaa ja missä priorisointijärjestyksessä. Laittoi teknillisen fysiikan ykköseksi ja HY:n lääketieteen kakkosvaihtoehdoksi. Ja koska pääsi Aaltoon, niin ei tarvinnut tyytyä kakkospaikkaan, johon olisi siis kirjoitusten pisteet riittänyt.
Mutta hienoahan se on, että nuoret oikeasti miettii, mitä haluavat tehdä isona. Siellä työelämässä ehtivät yli 45 vuotta olla, joten kannattaa opiskella sellaista mikä kiinnostaa ja tehdä sellaista duunia missä viihtyy. Ei status ja raha ole onneksi kuin osalle ne tärkeimmät valintakriteerit opiskelupaikassa.
Kahdeksan kieltä plus suomi. Olisi kiinnostavaa tietää, onko hänellä valokuvamuisti? Pitkiä kieliäkin venäjä, saksa ja englanti. Missä on voinut opetella tällaisen määrän A-kieliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani esimerkiksi olisi päässyt suoraan YO-papereilla Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen ilman pääsykokeita. Valitsi Aallon Teknillisen fysiikan. Itse mietin, että jotkut vuositolkulla hakevat sinne lääketieteelliseen ja sitten on henkilöitä jotka pääsisivät pelkän ruksin laittamalla sinne, mutta eivät halua.
No eikai nyt ihan se pelkkä ruksi riitä. Aliarvioit omaa lastasi.
Itse luulen näin 55 vuotiaan elämän viisaudella että jos pitää nähdä vaivaa niin arvostaa enemmän. Kyse kaikesta elämässä, myös opiskelusta.
Todistusvalinnalla tosiaan pääsee tämäkin opiskelemaan Aaltoon, voi melkein sanoa olevansa jo opiskelija, mutta videon kuvauksen aikaan ei fiksuna niin sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani esimerkiksi olisi päässyt suoraan YO-papereilla Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen ilman pääsykokeita. Valitsi Aallon Teknillisen fysiikan. Itse mietin, että jotkut vuositolkulla hakevat sinne lääketieteelliseen ja sitten on henkilöitä jotka pääsisivät pelkän ruksin laittamalla sinne, mutta eivät halua.
No eikai nyt ihan se pelkkä ruksi riitä. Aliarvioit omaa lastasi.
Itse luulen näin 55 vuotiaan elämän viisaudella että jos pitää nähdä vaivaa niin arvostaa enemmän. Kyse kaikesta elämässä, myös opiskelusta.
Minun siskontyttöni pääsi oulun lääkikseen ihan yo-todistuksella ilman pääsykoetta.
Jos et tiennyt niin on tietty määrä paikkoja jotka valitaan pelkään yo-papereiden perustella suoraan sisään ja loput voivat tuhertaa sitten pääsykokeiden kautta
Ai osaatko itse rakentaa vaikka älypuhelimen?
Ei opiskele vielä koska valmistuu vasta lukiosta parin vko päästä. Ja armeijaankin oli menossa ensin. Ehtii vielä vaikka mieli muuttua ja noilla papereillahan saa Suomessa valita mihin menee.