Ensi torstaina vietettävä helatorstai on muutakin kuin kirkollinen juhla
Helatorstai osuu tänä vuona tälle viikolle. Aikoinaan olisi helatorstaina juhlittu helaa eli helkajuhlaa polttamalla helavalkeita eli kokkoja helatorstain aattona. Lisäksi juhlan vietolla varmistettu peltojen ja vainioiden hedelmällisyys ja hyvä sato.
Gananderin 1700-luvun kuvauksen mukaan hämäläiset huvittelivat helavalkean ääressä hyvää olutta juoden, soittaen, laulauen ja hypellen. Tyttöjen piti saada helatorstain aattona heila itselleen; ja jos he eivät saaneet sinä yönä poikaa viereensä, eivöt he sitä saaneet muulloinkaan koko vuotena (ja esimerkiksi Keski-Suomessa on edelleen elossa vanha sanonta "jos ei heilaa helana, niin ei sitten koko suvena"). Juhlapaikkoina toimivat korkeat mäet ja vanhat hiidet.
Nykysin helkoje juhlinta on Suomesa vähentynyt ja tiivistynyt Ritvalan kylässä Sääksmäellä juhlittavaa naisten helkajuhlaan jonne ensin kuljetaan rituaalisessa kulkueessa jonka jälkeen tanssitaan piirissä, leikitään ja lauletaan keskiaikaisia kalevalamittaisia balladeja.
Virossa puolestaan setukaiset ova tuoneet kulkueessa viljanjumala Pellon-Pekkoa esittäviä puupatsaita ulos aitoista. Setukaisten tiedetään myös sytyttivät niille mustaksi värjättyjä kynttilöitä ja lauloivat "Pekko, Pekko, tule ulos juomaan olutta", ja jotkut kylän vanhemmat miehet, joita kutsuttiin Pekon papeiksi, tekivät sille hedelmällisyys uhreja tulevien satojen takaamiseksi.
Kommentit (2)
Korkki kiinni. AP on tullut selvästi juotua liikaa. Sen verran on houreiset jutut.
Nykyään se ei ole helkajuhla eikä kirkollinen juhla vaan pelkästään ylimääräinen vapaapäivä jolloin toiset ryyppää, toiset grillaa ja joillain se ei ole vapaa.