Papin aamen avioliittoon vihkimisessä ei ole edes raamatullinen rituaali vaan katolisen kirkon keksintöä!
Jännä muuten, että ei Vanhassa eikä Uudessa liitossa ollut mitään pappia vihkimässä ihmisiä avioliittoon. Eli mitään papin siunausta ei ollut. Se tuli katolisessa kirkossa sitten myöhemmin ja "pakolliseksi" eli sakramentaaliseksi toimitukseksi vasta 1500-luvulla. Eli kirkkohäät =katolista hapatusta #
Raamatussa (Vanhassa tai Uudessa testamentissa) ei ole nykyisenkaltaista kirkollista avioliittoon vihkimistä, jossa pappi tai muu uskonnollinen auktoriteetti suorittaisi virallisen toimituksen. Avioliitto ymmärrettiin Raamatun aikoina ensisijaisesti perheiden ja sukujen väliseksi sopimukseksi ja yhteiskunnalliseksi järjestelyksi.
Tässä on tiivistettynä, miten avioliitto solmittiin Raamatun aikana:
Jumala asettajana: Raamatullisen tulkinnan mukaan Jumala itse asetti avioliiton luomalla miehen ja naisen toisilleen (Sley). Esimerkiksi Aatamin ja Eevan kohdalla ei ollut ulkopuolista vihkijää, vaan heistä tuli pari Jumalan tahdosta.
Vanha testamentti: Avioliitto solmittiin yleensä sopimuksella, johon kuului kihlaus ja usein myötäjäisten tai kapiolahjan maksaminen. Itse liitto astui voimaan, kun sulhanen nouti morsiamen tämän kotoa juhlallisessa kulueessa ja vei hänet omaan kotiinsa (tai isänsä kotiin), mitä seurasi hääjuhla.
Uusi testamentti: Avioliittoa kunnioitettiin suuresti (esim. Hebr. 13:4), ja Jeesus osallistui hääjuhliin (Kaanan häät), mutta tekstien perusteella hän ei toiminut "vihkijänä" vaan vieraana (Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko).
Vihkimisen kehittyminen: Nykyinen tapa, jossa pappi vihkii parin, alkoi vakiintua vasta vuosisatoja Raamatun aikojen jälkeen. Keskiajalla kirkko otti avioliitot vahvemmin hallintaansa, ja vasta tuolloin vihkimisestä tuli sakramentti tai kirkollinen toimitus (Tieteen termipankki).
Tiivistettynä: Raamatussa avioliitto oli perhetapahtuma, jonka laillisuus perustui suvun hyväksyntään ja julkiseen yhdessä asumisen aloittamiseen (usein juhlien saattelemana), ei papin suorittamaan seremoniaan.
Kommentit (31)
eli voinko siis uskovaisena mennä kotona naimisiin niin että rukoilen Jeesusta siunaamaan liittomme ja menemme vain vaimon kanssa maistraattiin? ja siinä se liitto on?
ajattele jos menisit kirkossa naimisiin ja pappi onkin joku homoseksualisti Kopperoinen tai lespolaisnaispappi? sinähän saa kirouksen eikä siunauksen ja lapsesta voi tulla homoseksualisti!
mitä esiaviollinen seksi sitten on raamatullisesti, kun kerta liitto on kahden ihmisen välinen eikä siihen tarvitakaan pappia`?
Vierailija kirjoitti:
eli voinko siis uskovaisena mennä kotona naimisiin niin että rukoilen Jeesusta siunaamaan liittomme ja menemme vain vaimon kanssa maistraattiin? ja siinä se liitto on?
Tottakai!
Kirkon avioliitto- ja vihkiperinne on peräisin juutalaisesta perinteestä, josta kristillinen käsitys kihlauksesta ja avioliitosta kehittyi.
Vierailija kirjoitti:
#While priests offered blessings as early as the 4th century, for the first thousand years of the Church, marriage was primarily considered a private, legal contract between families, not a liturgical event.Key Historical MilestonesEarly Christianity (1st–4th Century): Marriage was a civil, secular affair following Roman customs. Christians married in homes without a priest present, with the father handing the bride to the groom.4th Century: Priests and bishops began to offer blessings for marriages in some areas, though this was not required for the marriage to be valid.8th–9th Century: Sometime after 800 AD, church wedding ceremonies began to be more common, though the ceremony was often held outside the church door, rather than inside.12th Century (1100s): Marriage began to be recognized by the Western Church as one of the seven sacraments.16th Century (1563): The Council of Trent (Decree Tametsi) made it mandatory for a marriage to be witnessed by a priest and two witnesses to be considered valid.
7 sakramentti listattiin katolisessa kirkossa vasta 1200-luvulta #Early Church (1st–5th Century): The early Church practiced these rites as described in the New Testament and early writings like the Didache, though they were not formally listed as seven.Medieval Period (11th–13th Century): The list of seven sacraments was progressively solidified, notably by theologians like Peter Lombard and formally recognized by the Fourth Lateran Council in 1215.Council of Trent (1545–1563): In response to the Reformation, the council formally defined the number of sacraments at seven and reaffirmed that all were instituted by Christ
Ei Paavalikaan vihkinyt "ylipappina" eli apostolina ketään avioliitttoon
Vasta 1700-luvulla Suomessa vaadittiin avioliittoon papin vihkimys. #Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia kutsuttiin nimellä lehtolapsi tai paskiainen (joka oli tuolloin juridinen, joskin halventava termi).
Lehtolapsi on avioton lapsi, äpärä tai huorilapsi.
Ilmestyskirjassa puhutaan morsiamesta ja sulhasesta ja hääjuhlasta. Myös evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen olleen Kaanaassa hääjuhlassa. Avioliitto ja hääjuhla ovat raamatullisia, kun taas avoliitto oli jo siihen aikaan syntiä ja siitä rangaistiin ankarasti.
Ei tarvitse mennä kirkkoon eikä maistraattiin, avioliittoa ei tarvitse virallistaa valtion edessä. Raamatullinen avioliitto alkaa kun kaksi tulevat yhdeksi eli makuuhuoneesta se alkaa. Koska avioliitossa 2 sukua yhdistyy niin tietysti tytöllä mutta myös isällä on sana sanottavana että kuka tulee sukuun ja kuka ei tule. Tosin jos sängyssä on jo käyty niin ei siinä sitten mutinoita enää ole. Hääjuhlat on tapa juhlistaa tilaisuutta mutta valtion tai kirkon miehille voi sanoa että kukas sinä olet ja mitä tekemistä sinulla on täällä...
Vierailija kirjoitti:
Ilmestyskirjassa puhutaan morsiamesta ja sulhasesta ja hääjuhlasta. Myös evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen olleen Kaanaassa hääjuhlassa. Avioliitto ja hääjuhla ovat raamatullisia, kun taas avoliitto oli jo siihen aikaan syntiä ja siitä rangaistiin ankarasti.
Avoliittoa ei ollut olemassakasn, oltiin joko kihloissa ja silloin ei nuoripari ollut vielä ollut sängyssä yhdessä tai sitten avioliitossa joka ninen omaan alkaa makuuhuoneesta. Mitään seurusteluja fwb tai avoliittoja ei raamattu tunne. Jos useamman kanssa makaa niin että edellinen on vielä elossa on se poikkeuksetta huo rin te ke mistä.
Jumala siunaa liiton uskovan papin kautta. Sen jälkeen viralliset häät eli tulee hengellinen ja maallinen liitto mikä on ainoa pätevä liitto miehelle ja naiselle. Sitten vasta sänkyhommia.
Siunausta!
Juutalaiset ovat Jumalan alkuperäinen omaisuuskansa, minkä takia Jumala opetti oman tahtonsa heille. Siitä kulttuurista nähdään siis myös avioliiton solmimistavat. Ja niihin kuuluvat avioitumisrituaalit hengellisten johtajien, sukulaisten ja ystävien edessä. Sen tähden jopa Jeesuksen eli uskovien Yljän paluuta ja ns. Kristuksen häitä kuvataan juutalaisia hääseremoniatapoja noudattaen.
VT:ssa avioliitto ei ollut ensisijaisesti kahden yksilön välinen rakkaussuhde, vaan perheiden päämiesten vastuulla oleva järjestely. Avioliittoon kuului kihlaus, joka oli luonteeltaan sitova sopimus. Morsiamen isälle maksettiin usein myötäjäiset (morsianhinta). Mies oli aloitteentekijä, ja nainen siirtyi osaksi miehen sukua. Varsinainen vihkiminen tapahtui, kun morsian haettiin sulhasen kotiin. Tähän liittyi juhlat, joita vietettiin usein useita päiviä.
Vaikka Raamattu ei kuvaa yksityiskohtaista vihkikaavaa, avioliittoon sisältyi juhlia ja käytäntöjä, jotka vahvistivat liiton. Liitto vahvistettiin usealla tavalla, jotka toivat sille yhteisön hyväksynnän ja juridisen sitovuuden:
Yhdeksi lihaksi tuleminen: Fyysinen suhde oli avioliiton "sinetti". Luomiskertomuksen periaate (1. Moos. 2:24) on keskeinen: mies jättää vanhempansa, liittyy vaimoonsa, ja he tulevat "yhdeksi lihaksi".
Julkinen todistus: Avioliitto ei ollut yksityinen asia. Se solmittiin julkisesti yhteisön, todistajien ja sukulaisten edessä.
Jumalan siunaus: Avioliittoa pidettiin Jumalan asettamana järjestyksenä. Vaikka erillistä "vihkikaavaa" ei kuvata, Jumalan läsnäolo ja siunaus nähtiin liiton perustana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmestyskirjassa puhutaan morsiamesta ja sulhasesta ja hääjuhlasta. Myös evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen olleen Kaanaassa hääjuhlassa. Avioliitto ja hääjuhla ovat raamatullisia, kun taas avoliitto oli jo siihen aikaan syntiä ja siitä rangaistiin ankarasti.
Avoliittoa ei ollut olemassakasn, oltiin joko kihloissa ja silloin ei nuoripari ollut vielä ollut sängyssä yhdessä tai sitten avioliitossa joka ninen omaan alkaa makuuhuoneesta. Mitään seurusteluja fwb tai avoliittoja ei raamattu tunne. Jos useamman kanssa makaa niin että edellinen on vielä elossa on se poikkeuksetta huo rin te ke mistä.
Höpönpöpön. Raamattu puhuu avioliitosta Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta alkaen. Vanha Testamentti mainitsee kaikki avioliittoa kuvaavat termit; morsiamen ja sulhasen, aviovaimon ja aviomiehen, aviorikoksen jne.
Kihlapari "seurusteli" kokonaisen vuoden ajan, ennen kuin pari vasta pääsi saman katon alle ja samaan sänkyyn. Morisan eli tämän vuoden lapsuudenkodissaan.
Efesolaiskirje 5:22-33
Vaimot, olkaa alamaisia omille miehillenne, siten kuin Herralle.
Vierailija kirjoitti:
ajattele jos menisit kirkossa naimisiin ja pappi onkin joku homoseksualisti Kopperoinen tai lespolaisnaispappi? sinähän saa kirouksen eikä siunauksen ja lapsesta voi tulla homoseksualisti!
Eikä saa. Tuollaisesta kirouksesta Raamattu ei puhu mitään. Lue enemmän ja luule vähemmän.
On sattumaa kenestä tulee homo ja kenestä joku muu.
Vierailija kirjoitti:
Efesolaiskirje 5:22-33
Vaimot, olkaa alamaisia omille miehillenne, siten kuin Herralle.
Mitäs miesten piti tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Efesolaiskirje 5:22-33
Vaimot, olkaa alamaisia omille miehillenne, siten kuin Herralle.Mitäs miesten piti tehdä?
Miesten pitää täyttää maa.
Vierailija kirjoitti:
Jumala siunaa liiton uskovan papin kautta. Sen jälkeen viralliset häät eli tulee hengellinen ja maallinen liitto mikä on ainoa pätevä liitto miehelle ja naiselle. Sitten vasta sänkyhommia.
Siunausta!
Raamatusta et tuota löydä se on valtion ja kirkon malli eikä sillä ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Avioliitto ei kuulu valtiolle eikä kirkolle, valtiolla eibole edes oikeutta olla olemassa Jumalan silmissä ja kun ilmestyskirjan sivuilla tämä baabeli laitetaan nippuun, lakkaa valtioiden olemassaolo siihen.
#While priests offered blessings as early as the 4th century, for the first thousand years of the Church, marriage was primarily considered a private, legal contract between families, not a liturgical event.Key Historical MilestonesEarly Christianity (1st–4th Century): Marriage was a civil, secular affair following Roman customs. Christians married in homes without a priest present, with the father handing the bride to the groom.4th Century: Priests and bishops began to offer blessings for marriages in some areas, though this was not required for the marriage to be valid.8th–9th Century: Sometime after 800 AD, church wedding ceremonies began to be more common, though the ceremony was often held outside the church door, rather than inside.12th Century (1100s): Marriage began to be recognized by the Western Church as one of the seven sacraments.16th Century (1563): The Council of Trent (Decree Tametsi) made it mandatory for a marriage to be witnessed by a priest and two witnesses to be considered valid.
7 sakramentti listattiin katolisessa kirkossa vasta 1200-luvulta #Early Church (1st–5th Century): The early Church practiced these rites as described in the New Testament and early writings like the Didache, though they were not formally listed as seven.Medieval Period (11th–13th Century): The list of seven sacraments was progressively solidified, notably by theologians like Peter Lombard and formally recognized by the Fourth Lateran Council in 1215.Council of Trent (1545–1563): In response to the Reformation, the council formally defined the number of sacraments at seven and reaffirmed that all were instituted by Christ
Ei Paavalikaan vihkinyt "ylipappina" eli apostolina ketään avioliitttoon
Vasta 1700-luvulla Suomessa vaadittiin avioliittoon papin vihkimys. #Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia kutsuttiin nimellä lehtolapsi tai paskiainen (joka oli tuolloin juridinen, joskin halventava termi).