Lue keskustelun säännöt.
Lapsi tulossa ja tuntuu että mies on hylännyt
10.05.2026 |
Olen 19-vuotias ja laskettuun aikaan enää kymmenisen viikkoa. En saa mieheltä, eli lapsen isältä juuri minkäänlaista tukea tilanteessani ja hän tuntuu muutenkin todella etäiseltä. Joskus saattaa vastata viestiinkin vasta seuraavana päivänä. Asumme eri osoitteissa, joten emme näe koko aikaa toisiamme. Ylireagoinko tilanteeseen, vai voiko tätä enää pitää millään lailla normaalina? Mies on minua yhdeksän vuotta vanhempi, eli ei ole kyse enää mistään teinipojasta, mutta silti tuntuu suorastaan pakoilevan tilannetta ja on etäinen.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Tuskin mihinkään muuttuu. On isiä jotka haluavat yhteisen pesän, perheen ja lapsen, ja niitä jotka haluavat vain siittää. Oletko tutustunut heidän kulttuuriinsa? Siellä taitaa olla sellainen meno, että naiset hoitavat kodin ja lapset, ja ukot juoksevat vieraissa ja omilla menoillaan. Sori, mutta ei hyvältä näytä. Ja koti pitäisi jo olla hankittuna, vauva voi vaikka syntyä ennenaikaisesti. Stressi ei tee sinulle todellakaan hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä lailla. Oikein isänmaan teko on tässä menty tekemään.
Silti seuraava sukupolvi ei ole mitenkään menetetty, mutta kasvatat nyt sitten hänet alusta alkaen rehelliseksi suomalaiseksi joka tekee töitä ja käy koulut. Osaa Suomen kielen ja tuntee kulttuurin. Jos mies, käy armeijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko te siis edes parisuhteessa?
Tarinoita keksin päästäni.
Ap
Tietääkö mies olevansa parisuhteessa vai onko kuvioissa liuta muitakin naisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Tuskin mihinkään muuttuu. On isiä jotka haluavat yhteisen pesän, perheen ja lapsen, ja niitä jotka haluavat vain siittää. Oletko tutustunut heidän kulttuuriinsa? Siellä taitaa olla sellainen meno, että naiset hoitavat kodin ja lapset, ja ukot juoksevat vieraissa ja omilla menoillaan. Sori, mutta ei hyvältä näytä. Ja koti pitäisi jo olla hankittuna, vauva voi vaikka syntyä ennenaikaisesti. Stressi ei tee sinulle todellakaan hyvää!
Jaahas. Palstapersu taas mustamaalaa muualta tulleita 🥱
Onko sinua edes esitelty miehen vanhemmille ja suvulle? Oletko hakenut miehen virkatodistuksen, voi olla vaimo ja lapset Irakissa. Voi olla jopa toinen perhe jo Suomessakin!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Tuskin mihinkään muuttuu. On isiä jotka haluavat yhteisen pesän, perheen ja lapsen, ja niitä jotka haluavat vain siittää. Oletko tutustunut heidän kulttuuriinsa? Siellä taitaa olla sellainen meno, että naiset hoitavat kodin ja lapset, ja ukot juoksevat vieraissa ja omilla menoillaan. Sori, mutta ei hyvältä näytä. Ja koti pitäisi jo olla hankittuna, vauva voi vaikka syntyä ennenaikaisesti. Stressi ei tee sinulle todellakaan hyvää!
Jaahas. Palstapersu taas mustamaalaa muualta tulleita 🥱
On kyse kulttuurien erilaisuudesta, ei mistään persuilusta. Tosiasiat on ihan hyvä myöntää, eikä pistää päätä pensaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Älä muuta yhteen, voi koitua suureksi virheeksi.
Irakilaiset ovat ennenkin irrottaneet naisensa pään Suomessa kun tulee riita ja mies kokee kunniaansa loukatun. Irakissa mies on aina oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Tuskin mihinkään muuttuu. On isiä jotka haluavat yhteisen pesän, perheen ja lapsen, ja niitä jotka haluavat vain siittää. Oletko tutustunut heidän kulttuuriinsa? Siellä taitaa olla sellainen meno, että naiset hoitavat kodin ja lapset, ja ukot juoksevat vieraissa ja omilla menoillaan. Sori, mutta ei hyvältä näytä. Ja koti pitäisi jo olla hankittuna, vauva voi vaikka syntyä ennenaikaisesti. Stressi ei tee sinulle todellakaan hyvää!
Jaahas. Palstapersu taas mustamaalaa muualta tulleita 🥱
Islaminuskoisella voi olla useampia vaimoja, ei kannata olla tyhmä.
Suomen ja Irakin välillä ei ole palautussopimusta jos mies veisi lapsen kotimaahansa ja sellaisilla sopimuksilla voi muutenkin pyyhkiä persuksensa noiden koijarien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti, älä muuta yhteen. Älä odota mitään häneltä ja katkaise välit. Älä anna tunnustaa lasta. Et ota miestä sairaalaan etkä neuvolaan. Sanot ettet tiedä isää. Usko tämä. Olen kokenut jotakin kamalaa. Onneksi minä sentään elän yhä ja voin loppuelämäni varoittaa kaikkia yhtä sinisilmäisiä tyttöjä kuin itse nuorena olin. Kaikki menee hyvin kunhan saat sen miehen pois elämästänne. Jos mitään neuvoa elämässäsi uskot, sen kannattaa olla tämä <3 Voimia kaikkeen! Rakasta itseäsi ja lastasi.
Ei tuosta mitään tule. Aika ansaan olet itsesi saattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Älä muuta yhteen, voi koitua suureksi virheeksi.
Irakilaiset ovat ennenkin irrottaneet naisensa pään Suomessa kun tulee riita ja mies kokee kunniaansa loukatun. Irakissa mies on aina oikeassa.
tuli katsottua juuri tosielämän kuvaus 2006-2007 englannissa tapahtuneista kunniamurhista ja siinä näytettiin miten islam-muslimi-somali kulttuureissa naisella ei ole mitään arvoa vaan on kunnia asia tappaa esim. omankin suvun naisia ja tappajia ylistetään kotimaissaan...
ja näitä tappajia EU Saksan tuhoisat rikolliset diktaattorit Merkel ja Ursula Von Der Leyen toivat EU maihin valtavan määrän etenkin 2015 alkaen
Irakilaisesessa kulttuurissa perheen perustaminen alkaa naimisiin menolla. Miksi mies ei kiirehdi viemään raskaana olevaa naisystäväänsä vihille? Onko miehellä vaimo ehkä jo ennestään vai onko ap väärästä kulttuurista perheen mielestä? Onko ap tavannut miehen perheen? Nyt on aikaa vielä harkita tarkkaan mihin ryhtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Tuskin mihinkään muuttuu. On isiä jotka haluavat yhteisen pesän, perheen ja lapsen, ja niitä jotka haluavat vain siittää. Oletko tutustunut heidän kulttuuriinsa? Siellä taitaa olla sellainen meno, että naiset hoitavat kodin ja lapset, ja ukot juoksevat vieraissa ja omilla menoillaan. Sori, mutta ei hyvältä näytä. Ja koti pitäisi jo olla hankittuna, vauva voi vaikka syntyä ennenaikaisesti. Stressi ei tee sinulle todellakaan hyvää!
Jaahas. Palstapersu taas mustamaalaa muualta tulleita 🥱
Tutki tilastoja. Siellä irakilaiset ovat olleet koko ajan prosentuaalisesti kirkkaassa johdossa seksuaalirikosten määrässä. Tilastoja varmaan löytyy myös jo sosiaalihuijausten osalta. Älä nimittele täällä, vaan pysy aiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoitus hankkia yhteinen koti ennen lapsen syntymää? Jos mies pääsee vähällä vauvan ensimmäisistä ja vaikeimmista ajoista (saattaa olla koliikkia ja valvottaa, ei syö hyvin jne), niin se tottuu siihen, eikä saa aitoa ja läheistä sidettä vauvaan.
Siitä on sitten jo helppo lähteä sille "En mä osaa, vaihda sinä nuo vaipat, mua pelottaa, ei kai se putoa, ota sinä tämä nyt hei" -linjalle...
Mitä se touhuaa vapaa-aikanaan, ei kai kavereiden kanssa (enää) kaljalla ja "muissa menoissa"? Kova kovaa vastaan, jos alkaa vierottua perhearjesta, pian jäät yksin lapsesi kanssa. Ikääkin on jo, juoksut on juostu.
Ollaan puhuttu, tai ainakin minä olen yrittänyt puhua yhteisestä kodista viimeistään lapsen synnyttyä, mutta mies ei oikein ota kantaa asiaan. On pikemminkin sillai, että katsotaan sitä sitten. Ymmärtääkseni aika paljon viettää aikaa kavereiden kanssa. Tuntuu, että aina on jossain kaupungilla menossa. Se tässä häiritseekin, että muuttuuko mikään lapsen syntymän jälkeenkään.
Ap
Älä muuta yhteen, voi koitua suureksi virheeksi.
Äläkä anna virallisiin papereihin isän nimeä. Lapsikaappaus uhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Paska provo. Mistä näitä sikiää?
Siis olet sitä mieltä että vain suomalaisissa isissä on niitä paskoja isiä? Teidän äärifeministien maailma on suorastaan sairaalloisen vääristynyt.
Saatko tukea sun vanhemmilta tai muilta läheisiltä?
Miehen varaan en paljoa laskisi, on se sitten Suomesta tai Irakista.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ota vastuuta koska on kakara ja se jättää sinut. Suomessa on 250000 yksinhuoltajaa koska mies jättänyt naisen heti kun lapsi syntynyt. Raukkamaista toimintaa jättää nainen mutta nuorena jos tekee lapsen niin mies haluaa olla vapaa eikä hoitaa lasta.
Parikymppinen veljeni on parhaita isejä, joita tiedän. Todella hyvä, lämmin ja läheinen, puuhakas perheen pää.
Sitten on somen kautta tullut vastaan jo kolme yli nelikymppistä luuseria jotka ovat hylänneet tuoreet lapsensa; kaikki jotain foliohattupiirien henkisiä huonomiehiä (hyi olkoon).
Eli ei liity ikään, vaan kaikkeen täysin muuhun.
Niitä yksinhuoltajia löytyy just jostain ns. henkisistä piireistä, joissa surkimusmiehet normaalia. Ja vanhoja. Ei tod mitään nuoria.
jätä se paska luuseri heti siitä ei ole isäksi
ja jos tarviit hyvän miehen tässä on