Äitienpäivänä muistetaan omia äitejä ja isoäitejä, ei vaimoja
Äitienpäivä ei ole mikään vaimojen lahja- tai palveluspäivä. Se on äitienpäivä, ei vaimojenpäivä.
Kommentit (66)
Pienten lasten isät äitienpäivän vaimolleen järjestää, kun eivät pienet lapset pysty itse. Mitä pahaa tässäkin nyt voi olla?
Samaa paskaa suollat myös isänpäivänä vai onko se eri juttu? Naisen tehtävä on silloinKIN hoitaa kaikki miestä varten, kun monesti äitienpäivänäkin joutuu itse kakut leipomaan...
Ymmärrän kyllä, että vaimojen muistaminen menee ihon alle, kun itsellä ei naista ole.
Voimia!
Kyllä. Näin. Oma äiti on se jota muistetaan ja äiti muistaa mummoa. Sen jälkeen vaimo, jos on lapsia. Ja sen jälkeen naapurin täti.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kyseessä on äitienpäivä. Ei "oman äidin päivä". Saa muistaa ketä tahtojaan. Kyllä mies jolla on lapsia saa muistaa lastensa äitiä, olisi ihan suotavaakin.
Oma äiti pitää muistaa. Pelkkä vaimo ei riitä.
Jopa 30-luvulla syntynyt appeni ymmärsi aikoinaan keittää aamukahvit lastensa äidille.
Toiset on yhdessä ihmisen kanssa, jota rakastaa, jonka mieltä mielellään haluaa ilahduttaa. Toiset on sitten kuin ap, tyytymättömiä elämäänsä ja ihmisiin siinä.
Miehen kuuluu lahjoa omien lastensa äiti, mikäli ovat vielä yhdessä. Jos on eronnutm, niin ei tarvitse. Tämä niin kauan, että lapset itse osaavat leipoa kakun ja lahjoa äidin. Vastavuoroisesti yhteisten lasten äiti leipoo ja lahjoo isän isänpäivänä, kunnes lapset itse osaavat sen. Silloinkin vanhemmille jää kustannettavaksi lasten järkkäämien bileiden kulut, auttaa kauppa-asioissa ym.
Vaimo, kenellä on lapsia, on myös äiti.
Äitienpäivä pitää lopettaa. Koska sukupuolten moninaisuus. Niitä on tuhansia.
T. Ylpeästi Woke
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kyseessä on äitienpäivä. Ei "oman äidin päivä". Saa muistaa ketä tahtojaan. Kyllä mies jolla on lapsia saa muistaa lastensa äitiä, olisi ihan suotavaakin.
Oma äiti pitää muistaa. Pelkkä vaimo ei riitä.
Mikä sen muka määrittää? Jos se oma vaimo on jo perheen lasten äiti, miksi häntä ei saisi muistaa? Missä se järjestys on muutenkaan säädetty, milloin onnitellaan ketäkin ja entä jos sitä omaa äitiä ei edes ole?
Vierailija kirjoitti:
Vaimo, kenellä on lapsia, on myös äiti.
Monesko kierros sulla menossa? Neljäs?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Näin. Oma äiti on se jota muistetaan ja äiti muistaa mummoa. Sen jälkeen vaimo, jos on lapsia. Ja sen jälkeen naapurin täti.
Miksi kenenkään tarvitsisi välittää sinun asettamasta järjestyksestä?
Vierailija kirjoitti:
Toiset on yhdessä ihmisen kanssa, jota rakastaa, jonka mieltä mielellään haluaa ilahduttaa. Toiset on sitten kuin ap, tyytymättömiä elämäänsä ja ihmisiin siinä.
Rakkaus on valintaa. Ei pelkkä kupliva tunne.
Ymmärrätköhän sinä raukka miten sairas sinä olet.
Koko elämäsi on ollut yhtä huomion hakua ja sen myötä muiden halveksuntaa. Ja sillä asenteella olet pilannut kaiken. Ihan lapsuudestasi vanhuuteen asti.
Osassa perheissä äitienpäivä tuntuu olevan lähinnä epämieluisa muistutus epäonnistuneesta parisuhteesta. Niinpä päivään on latautunut negatiivista tunnetta jonka lapsetkin saa niskaansa, lopulta päätin etten mene lapsuudenkotiini äitienpäivänä kortti/soitto riitti.
Veikeitä nämä ap:n kaltaiset päällepäsmäröijät, joiden on pakko tehdä tikusta asiaa aivan joutavista jutuista ja kiukutella siitä, etteivät muu huomioi heidän asettamiaan sääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun äitienpäivää alettiin Suomessa juhlia yli 100 vuotta sitten, se oli kaikkien äitien juhla. Aiemmin oli tapana järjestää esim.kyläyhdistyksissä yhteisiä juhlia kaikille äideille. Ja ystäväpiirissäni toivotellaan hyvää äitienpäivää toisillemme. Miksi ihmeessä pitäisi rajata mukava muistaminen vain yhteen ihmiseen (omaan äitiin)? Maailmassa on surua ja harmitusta aivan riittävästi, joten pientä iloa sopii jakaa aina tilaisuuden tullen mahdollisimman monelle.
Ja nykyään lasketaan myös koiraperheiden äidit 🥰
Kyllä jos sinulla on emokoira, se lasketaan. Sinua ei, koska tuskin olet koiraa synnyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on yhdessä ihmisen kanssa, jota rakastaa, jonka mieltä mielellään haluaa ilahduttaa. Toiset on sitten kuin ap, tyytymättömiä elämäänsä ja ihmisiin siinä.
Rakkaus on valintaa. Ei pelkkä kupliva tunne.
Kerro toki hieman lisää? Kurjuudenko valintaa?
Kuvailit juuri itseäsi.