Tiesitkö, ettei Suomessa ollut pakko opiskella ruotsia koulussa ennen 70-lukua?

Tiesitkö ilkiö että Suomi ja Eesti on ruotsia .  Myös Viipurissa puhuttiin suomea ja ruotsia . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on Suomessa tabu

Vain heikolle kielipäälle.

Tämä on kummallinen asenne. Vastustan pakkoruotsia vaikka luin sen pitkänä kielenä ja ysin arvosanalla. Kyllä tämä aihe jossain mielessä on kummallisen latautunut, eikä asiallista keskustelua saada aikaiseksi kun aina pitää mennä henkilökohtaisuuksiin. En ole kertaakaan kuullut erityisen pätevää perustelua ruotsin pakolliselle opiskelulle. Ei Sveitsissäkään ole pakko opiskella kaikkea neljää maan virallista kieltä.

Itsekään en kannata ruotsin pakollisuutta koko kansalle, koska tämä ei ole mielestäni Suomen etu. On valtavaa resurssien haaskaamista pakottaa koko miljoonapäinen kansa ruotsintunneille, vaikka yksilötasolla eli osalle meistä se onkin tärkeä kieli, itsellenikin yksi työkieleni. Se on kuitenkin pieni kieli, jota suurin osa kansasta ei käytännössä tarvitse, ja jonka virallinen asema on teennäinen ja äidinkieleltään ruotsinkielisiä suosiva.

-ruotsista 10 ja laudatur

Suomessa puhuttiin ennen ruotsia ja suomen monia murteita sekä eestiä.  Suomen kieli kehittyi kirjalliseen muotoon myöhemmin kuin puhekieli. Agricola kirjoitti suomen kielinen uuden testamentin ja kirjoitti kirjakieltä. Hän oli ruotsalainen pappi ja rehtori opettaja yliopistosta. Hän ei siis keksinyt suomen kieltä vaan selkeyttä sitä kirjakieleksi. 

Ruotsin ja englannin kielen opiskelu on tuonut Ruotsiin ja Norjaan töihin meneville helpotusta kun on jo pohjalla osaamista.  Helpompi oppia ruotsin norjan puhekieli kun on jo perustus. Vähän kuin kaupoissa Ruotsissa ettei tarvi ihan hoomoilasena olla siellä. Tietää jo mennessä numerot ja jonkun verran sanastoa kuten kunnon turistit opettelee aina kohdemaan sanoja. On mukavaa hotellissa tai kaupassa sanoa tack kiitos suomeksi tattis. Tai ostaa fyra öl.  Tai osaa sanoa heido!   Älskare rakastaa on hyvä osata. Tykker tykätä. 

Ikävää mut useimmat käännökset on aina osin väärin mikä tahansa kieli onkin.  Siitä seuraa ettei saa oikeaa kuvaa asiasta . Myös Karjalan kielen murteet on monia sanoja väärin käsitetty. 

Pika, piika,pistis,pistos, paistos, pasilli,pasilisko, riippuen minkä kielen taustasta kääntää niin pieleen aina menee . Tai mistä sanasta murresana on äännetty eritavoin. 

Paikkojen nimissä on usein sen alueen historiaa. Oikeat nimet usein käännetty väärin. No Karjalan suomen alueen nimet on siellä käännetty venäjäksi eikä noin saa tehdä ikinä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on Suomessa tabu

Vain heikolle kielipäälle.

Sanoisitko samaa, jos meillä olisi pakkovenäjää? Miksei tätä saisi kritisoida vaan kritisoivat äänet yritetään hiljentää sanomalla "olet tyhmä/persu/ruotsi on osa historiaamme (kuten valitettavasti myös venäjäkin)/olemme kaksikielinen maa"? 

Hän joutuu tekemään näin, koska hänellä ei ole yhtään perustelua pakkoruotsille. 

Meillä on ruotsinkielisiä jotka eivät osaa suomea sukupolvien täällä asumisen jälkeen. 

Suomi olla pärkkeleen vaikea kieli, ajatelkaa hama, hama. Pärkkelleen, pärkkele, mikä se olla haki? olla aivan mahtodon sana tuo hamahaki. tuli mieleen jaappani,  ruotsinkieli se sanotaan spindel, aivan helppo.

Karjalan alueen evakuoitiin oli yli 450 000.  Ihmistä jätti talonsa venäläisille. No nyt on miljoonia ukrainalaisia jättänyt kotinsa . Evakkoina .   Paholainen idästä .  

Silmä silmästä jalka jalasta Mooses talo talosta Viipuri Viipurista ! 

70-luvulla ei kaikissa kouluissa ollut sisävessojakaan.

Ai jaa, minulla alkoi kyllä ruotsin kieli koulussa jo v 68 toisella luokalla.

Ja olin ruotsinkielisessä päiväkodissa 2-4 vuotiaana

Älä ainakaan kerro mitään totuuteen pohjaituvaa faktaa. Joko valehtelet tai kävit ruotsinkielisen koulun jossain Närpesissä tm. ruotsinkielisessä kunnassa.

Ruotsin kielen opiskelusta tuli pakollista kaikille suomenkielisille oppilaille peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Ennen tätä, 1960-luvulla ja aiemmin, ruotsi oli pakollinen oppiaine lähinnä oppikouluissa, mutta ei kansakoulussa. Peruskoulu muutti käytännön niin, että toinen kotimainen kieli on kaikille pakollinen.

🤣 Niinkin eksoottisessa paikassa kuin Helsingin Kalliossa

Jos ei ruotsinkielen opiskelusta muuta hyötyä ole niin ainakin se on yhdistävä tekijä siinä että ollaan osa Pohjoismaita, jos huonosti olisi käynyt katselisimme venäjänkielisiä katukylttejä (tosin siinä tilanteessa meidät olisi jo siirretty leireille ympäri ryssälää, siis eloonjääneet.)

Kyllä ainakin pk-seudulla jo 60-luvulla piti lukea ruotsia kaikilla kouluasteilla. En muista, millä luokalla alkoi, mutta oli viimeistään seiska- ja kasiluokilla. Myös kaippakoulussa ja -opistossa luettiin ruotsia.

Ai jaa, minulla alkoi kyllä ruotsin kieli koulussa jo v 68 toisella luokalla.

Ja olin ruotsinkielisessä päiväkodissa 2-4 vuotiaana

Mutta et tiedä ettei se ollut pakollista? Kansakoulussa ei yleensä ollut edes mahdollista opiskella ruotsia. Oma isäni opiskeli vieraista kielistä pelkästään esperantoa(!) koulussa.

Joo enpä kysynyt vanhemmiltani 8v:nä miten asia heille kommunikoitiin.

Se vain oli fakta että kansakoulussa tuli 1. vieras kieli ja minun koulussani Helsingissä se oli ruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on Suomessa tabu

Vain heikolle kielipäälle.

Tämä on kummallinen asenne. Vastustan pakkoruotsia vaikka luin sen pitkänä kielenä ja ysin arvosanalla. Kyllä tämä aihe jossain mielessä on kummallisen latautunut, eikä asiallista keskustelua saada aikaiseksi kun aina pitää mennä henkilökohtaisuuksiin. En ole kertaakaan kuullut erityisen pätevää perustelua ruotsin pakolliselle opiskelulle. Ei Sveitsissäkään ole pakko opiskella kaikkea neljää maan virallista kieltä.

Sama, itse en edes lukenut pitkää ruotsia kuin vasta lukiossa, ja kirjoitin siitä silti laudaturin. Todella helppo kieli. Lisäksi luin kahta muuta a-kieltä ja yhtä lyhyttä ja kirjoitin niistä laudaturit. Väitän siis olevani hyvin vahva kielipää. Silti vastustan avoimesti pakkoruotsia, ja inhosin jo opiskeluaikana aspatöitä tehdessäni tilanteita, joissa minun oletettiin automaattisesti puhuvan ruotsia. Siis että aspatyössä minulle tultiin suoraan puhumaan ruotsia, vaikka työpaikkani ei ollut mikään Stockmann tai rannikokaupunkikahvila. Minulle ei maksettu kielilisää ruotsista, joten vaihdoin englantiin, jolloin ruotsin puhuja vaihtoi sujuvaan suomeen.

Rakastan kieliä, mutta ruotsi on ja on ollut minulle täysin turha kieli, ja siihen liittyvän arvolatautuneisuuden ja alentavan asetelman vuoksi en suostu sitä puhumaan tai käyttämään. Jos ruotsia ei olisi tarvinnut lukea, olisin mielelläni opiskellut vaikka espanjaa. Nyt toisena a-kielenä lukemalleni saksalle on ollut paljon käyttöä. 

Vierailija kirjoitti:

Ai jaa, minulla alkoi kyllä ruotsin kieli koulussa jo v 68 toisella luokalla.

Ja olin ruotsinkielisessä päiväkodissa 2-4 vuotiaana

Älä ainakaan kerro mitään totuuteen pohjaituvaa faktaa. Joko valehtelet tai kävit ruotsinkielisen koulun jossain Närpesissä tm. ruotsinkielisessä kunnassa.

 

Ruotsin kielen opiskelusta tuli pakollista kaikille suomenkielisille oppilaille peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Ennen tätä, 1960-luvulla ja aiemmin, ruotsi oli pakollinen oppiaine lähinnä oppikouluissa, mutta ei kansakoulussa. Peruskoulu muutti käytännön niin, että toinen kotimainen kieli on kaikille pakollinen.

 

🤣 Niinkin eksoottisessa paikassa kuin Helsingin Kalliossa

1964: Kansakoulujen opetussuunnitelmakomitea lisäsi vieraan kielen (toinen kotimainen tai englanti) kansakoulun opetukseen.

Vierailija kirjoitti:

Aina sitä on kuitenkin fiksuimmat opiskelleet. Oma poika ei innostunut sen lukemisesta, kun kaverit olivat mitä olivat ja nyt on ruotsalaisessa varustamossa töissä, harmittelee ettei panostanut ajoissa.

Ja kaikki suomalaisethan sinne menevätkin 😆😆

Vierailija kirjoitti:

Oppikoulussa 60-luvulla ensimmäinen vieraskieli oli ruotsinkieli,toisena tuli hieman myöhemmin englanti. Näin Helsingissä.

Näin oli, minulla se toinen oli oppikoulussa saksa. A-luokka luki englantia ja B-luokka saksaa toiselta luokalta lähtien (nykyään olisi 6.lk) Ja sitten lukiossa se toinen lyhyenä. Ruotsi alkoi heti ekalla eli nykyisellä viitosella.

Pälä pälä.