Minkä ikäisenä olet saanut perinnön?
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, kun ihmiset luettelee mitä ovat perineet. Itse en vielä lähes keski-ikäisenä ole perinyt mitään.
Kommentit (45)
47v, olisin ennemmin pitänyt äitini
Faijan perin 36 vuotiaana. Toista ja kolmatta vielä odotellessa. Mutsi elossa ja lisäksi joskus tulevaisuudessa perin isäni veljen isäni tilalta. Ukolla ei lapsia ja isäni olis perillisensä. Kehoitin faijan kuoleman jälkeen tekemään testamentin jos ei halua minun perivän kun ei juuri tunneta, kuulemma ei aikomustakaan tehdä. Et vielä joutuu kahdesti tuohon ruljanssiin.
28, 32, 40, 48 ja 53 vuotiaana. Isoisä, isoäiti, kummisetä- ja täti, äiti ja isä. Kaikissa olin ainoa perillinen, eli onhan niitä asuntoja, kesämökkejä, maatiloja, osakkeita, arvoesineitä, taidetta ja tietenkin rahaa tullut ihan helvetisti.
9-vuotiaana perin isäni, vähän päälle 30-vuotiaana isän vanhemmat ja vähän päälle 40-vuotiaana äidin. Minulla on lapsettomia, naimattomia sisaruksia niin voi olla vielä mahdollisuus periä sisaruksia.
En tarkkaan muista, about 20-21v. Ihan elämiseen meni ne rahat.
Ei voi muistaa, kun olen ollut seitsemässä perunkirjoituksessa mukana. Ensimmäisen aikaan taisin olla 24 ja viimeisen 41. Jostain maailmalta voisi kyllä vielä löytyä rikas tuntematon täti, joka jättäisin perintönsä minulle.
Olen 52 ja en ole saanut perintöä. Vanhemmat on kasikymppisiä, hyväkuntoisia ja toistaiseksi en odotakaan nopeasti saavani sieltä mitään. Toki vanhat voi kuolla mihin vaan romahtaa nopeastikin, mutta toisaalta voinhan itsekin kuolla ennen heitä. Todennäköisemmin kuitenkin he lähtevät ensin. Perin sitten vajaan miljoonan puoliksi siskon kanssa, elleivät laita ranttaliksi ja ala tuhlata. Toisaalta mitenkähän nuo vanhat nyt intoutuisi sellaiseen hävyttömyyteen....?
Vierailija kirjoitti:
8 vuotta sitten. Silloista ikääni en järkytykseltäni muista.
N51
51-8 = 43 tai 49+26-8 = 67 v
Olin pari kuukautta vajaa 41 vuotta kun sain perinnön eli siitä on 10 vuotta suunnilleen. Äitini kuoli 62 vuotiaana. Perimme veljeni kanssa äitimme puoliksi. Rahaa saatiin 220000 ja talo jonka myimme. Se oli liian iso talo kuitenkin 150 neliöinen ja tontti todella iso.
Olen saanut jo monta. Ekan reilu kolmekymppisenä.
En tule perimään latin latia koskaan.
N50
Tämä ketuttaa oikeasti:
Sain n. 20 vuotiaana mummilta ennakkoperintönä kalliin pianon. Mummi siis oli elossa ja pianon arvo tuhansia.
Piano muutti minun mukanani. Lopulta maksoin, että vietiin romutettavaksi v. 2011
Oman perintöni jouduin ostamaan markkinahintaan kuolinpesältä. Maatila 4 h peltoa ja 12 h metsää.
Mieheni äiti elossa, 95 v. leikkii rahoilla, antaa valtaa. Hänen testamenttinsa tulee olemaa miehelleni/minulle ”bittra piller att svälja” ( karvaat pillerit nieltävä).
V i t t u kun saisikin perintöä...ei s-tana tipu sitten mistään suunnasta..muut kyllä nettoaa vähän joka puolelta..
Olen nyt viisikymppinen. Toivottavasti ei vielä vähään aikaan vanhemmat kuole. Sitten kun perintöä tulee, niin skippaan ja annan mennän omille lapsilleni. Ne tarvitsee sitä rahaa paljon enemmän kuin minä. Saavat jonkunlaiset pesämunat omien asuntojensa ostoon. Minulla se menisi johonkin sijoituksiin omille eläkepäivilleni, joten parempi tukea lapsia!