Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ei-kauhuaiheinen ohjelma tai elokuva järkytti teitä lapsena?
Itseäni järkytti mustavalkoinen elokuva Pikku-Heidistä. Siinä Rottenmeier yritti myydä Heidin katunaiselle mutta Alppivaari pieksi kummankin naisen, otti Heidin ja ajoi varastetulla hevosvaljakolla karkuun. En uskaltanut katsoa loppuun kun tiesin että vaari jää kiinni ja huonosti käy.
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lumiukko animaatio jouluisin. En ymmärrä miten se voi olla tänä päivänäkään kenenkään suosikki. Se laulu oli jo pirun pelottava, kun lapsi laulaa kovaa ja korkeelta. Sitten vielä yhdistää siihen sen angstisen mustasävytteisen animaation. Sitten se lumiukko vielä konkreettisesti kuolee.
Mä olen kerran aikuisena sen katsonut, että joko mieli muuttuisi. Vaan ei. Mun lapset ei ole sitä joutunut katsomaan koskaan. Suojelin heitä kamalalta lapsikuorokammotukselta.
Ihmettelen tätä!
En tietenkään sano, että sinun on nyt pakko pitää Lumiukko animaatiosta koska me muutkin pidämme.
Mutta elokuvahan on värielokuva, mistä ja miten koit että elokuvassa on angstinen mustasävy?
Mitähän Peter Auty tuumaisi, että hänen suorastaan kulttimaineeseen noussut lauluesityksensä herättää sinussa ja lapsissasi pelkoa?
Ei siinä mitään, pelkäämme eri asioita, mutta soita nyt vaikka yhden kerran Youtubesta "Walkin in the air" lapsillesi, eihän sitä tiedä vaikka tykkäisivät.
Useatkin lapset haluavat esittää sen laulunkokeessa. En tiedä onko laulukokeita enää, mutta silloin kun oli.
Mä taas ihmettelen sitä, että kun joku kertoo, ettei pidä jostakin, niin miksi siitä pitää vetää herneet? Eiköhän se nyt ole ihan normaalia ja sanomattakin selvää, ettei tästä maailmasta löydy yhtäkään sellaista asiaa, josta kaikki tykkäävät. Jos joku kertoo, ettei pidä jostain mistä sinä pidät, niin turha sinun on sitä ihmetellä että miksei pidä. Pidä mistä pidät ja anna muiden joko pitää tai olla pitämättä. Tää on niin omituista kun pitää närkästyä ja ihmetellä sitä, miksei joku tykkää samasta kuin mistä itse tykkää tai vastaavasti sitä, miksi joku tykkää sellaisesta, josta ei itse tykkää. No, jokainen meistä on erilainen. Toisilla herättää suurta ihmetystä asiat, jotka ovat toisille ihan selvää.
Huomasithan varmaan, etten mitenkään vetänyt hernettä nenään tai närkästynyt?
Se, että ihmettelin, ei tarkoita että olisin jotenkin suuttunut.
Ymmärrän (vaikka ihmettelen) että joku voi pelätä Lumiukko-elokuvaa.
Itsekin itken lopussa kun lumiukko on sulannut.
Mutta miksipä poika löytää aamutakin taskustaan oudon kaulaliinaan....?
Koska hän sai sen lahjaksi Joulupukin juhlassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lapsi täällä. Muistaisikohan kukaan aikalainen sellaista TV-sarjaa, ehkä ruotsalaista, jossa oli maaseudulla asuva perhe ja se sijoittui ehkä jonnekin 1800-luvulle tai sitä kauemmas historiassa. Sitä perhettä ja/tai heidän taloaan vainosi joku yliluonnollinen voima jollaiseen siihen aikaan uskottiin, peikot, maahiset tai joku muu vastaava, paha kuitenkin.
Jossain jaksossa se perhe oli jo päässyt siitä pahasta, talossa vallitsi rauha ja kaikki oli valtavan helpottuneita tilanteesta. En muista miten tämä oli saatu aikaan, kävikö siellä joku manaajan tyyppinen tai oliko se paha siirtynyt riivaamaan jo seuraavia uhreja. Sitten kuitenkin jotain tapahtui josta kävi selvästi ilmi että näin ei ollutkaan vaan paha oli palannut heitä kiusaamaan/riivaamaan.
Muistan sen epätoivon hetken, se tuntui ihan kauhealta.
En millään muista mikä tämä sarja oli, ja on mahdollista että oli elokuva, tästä on niin paljon aikaa ja olin ehkä just ja just kouluikäinen tuolloin. Olisi mahtavaa jos joku muistaisi!
Muistan sellaisen, missä jotkin peikot tai pirut kiusasivat vanhempaa pariskuntaa. Nämä nauttivat ehtoollisen saadakseen riivaajat häädetyksi. Kuitenkin katosta putoili verta tms.
Joku vanha elokuva myöhäisillassa, 80-luvun alkuvuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pelottanut mutta ärsytti/ärsyttää. Laulu missä joku nariseva ääninen akka laulaa "mistäs tyttö joka tempun tietää, joo joo, joka tempun tietää, joo joka tempun tietää". >P
Narisija oli Carola. Hän versioi vanhaa kansanlaulua.
Olkoon vaikka Callas. Ärsyttävästi lauloi. Imitoi kai jotain kansannaista. Itsehän on rantaruotsalainen kreivitär.
Joo, perimältään. Ei oikein digannut itse siitä.
Jos on syntynyt kreivistä niin silloin on kreivitär. Pulinat pois.
Ei tietenkään ole.
Kaikki Alfrel Hitchcockin elokuvat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaahteramäen Eemelissä oli sellainen vaivaistalo, mikä oli tosi kauhea paikka ja varsinkin joku koukkuselkäinen akka siellä oli tosi pelottava. AI kertoi, että vaivaistalossa oli kometoora Matildasta, johtajatar, joka oli tunnettu röyhkeydestään ja itsekkyydestään. Saattoi olla hän, jonka muistan.
Ja kyllä Katto-Kassinenkin sillä omituisella ulkonäöllään hiukan puistatti.
En ole varma oliko se Eemeli vai joku muu nulkki mutta joku unijakso oli missä poika kykeni jähmettämään kaikki aikuiset liikkumattomiksi ja kuori nahkaa jonkun rovastin kasvoista ja asetti nahanpalat päivällislautaselle. Hyi olkoon. Kait sen oli tarkoitus kuvastaa jotain lapsen aggressioiden käsittelyä tai muuta sontaa mutta inhotti silti.
Tämä EI voi olla Lindgrenin Vaahteramäen Eemelistä. Tai sitten olen jättänyt lukematta tiettyjä kohtauksia kirjoista.
Ties vaikka olisi Fanny ja Alexander. Sehän on hyytävän väkivaltainen "joulu"elokuva.
Eipä ole Fannyssa ja Alexanderissa tuollainen kohtaus.
Mitähän se kommentoija tarkoitti?
Muuten se pitkä versio Fannysta ja Alexanderista on joissain paikoin tosi hyytävä.
Harmi että k.o. elokuvasta näytetään yleensä vain se hölmö lyhennelmä
ja siinä menettää tosi paljon koko filmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lapsi 1980-luvulla. Eniten järkytti Yleisradion uutiset, jossa puhuttiin ydinaseista.
Vierailija kirjoitti:
Liisa ihmemaassa. Sairasta propagandaa lapsille, jonka aistin jo lapsena.
Kerrothan minulle, mitä propagandaa siinä oli? MInä en sellaista edes älynnyt?
Luulin vain että se oli hauska, unenomainen tarina tytöstä joka sukeltaa ihmemaahaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki luonto-ohjelmat, en pystynyt katsomaan, kun pedot jahtasivat saalista. Enkä pysty vieläkään, itse asiassa.
Näin entisenä maatalon lapsena, sikojen, nautojen, hanhien, ankkojen, kanojen sekä kalkkunoiden tappaminen ruuaksi
ei ollut loppujen lopuksi hirveätä.
Siihen tottui, koska tiesi, että eläinten tappaminen tiesi liharuokaa eivätkä eläimet tienneet, että heitä ruvetaan tappamaan. Sen sijaan söivät jotain herkkuruokaansa samalla
ja sitte paineilmapistoolilla päälakeen, Asia oli aina kerralla selvä.
Esim. nuo teuraslinnut lokkasimme ja suolistimme ihan penskoina, eikä tehnyt pahaa, Päinvastoin, tiesimme sitten että on lintupaistia illaksi.
Varmaan senkään takia luonto-ohjelmien pedot jahtaavat saalista, ei tuntunut pahalta, koska tiesi että se leijona, pantteri, susi tms saa kohta ruokaa pennuillekin, joka on elintärkeätä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki luonto-ohjelmat, en pystynyt katsomaan, kun pedot jahtasivat saalista. Enkä pysty vieläkään, itse asiassa.
Näin entisenä maatalon lapsena, sikojen, nautojen, hanhien, ankkojen, kanojen sekä kalkkunoiden tappaminen ruuaksi
ei ollut loppujen lopuksi hirveätä.
Siihen tottui, koska tiesi, että eläinten tappaminen tiesi liharuokaa eivätkä eläimet tienneet, että heitä ruvetaan tappamaan. Sen sijaan söivät jotain herkkuruokaansa samalla
ja sitte paineilmapistoolilla päälakeen, Asia oli aina kerralla selvä.
Esim. nuo teuraslinnut lokkasimme ja suolistimme ihan penskoina, eikä tehnyt pahaa, Päinvastoin, tiesimme sitten että on lintupaistia illaksi.
Varmaan senkään takia luonto-ohjelmien pedot jahtaavat saalista, ei tuntunut pahalta, koska tiesi että se leijona, pantteri, susi tms saa kohta ruokaa pennuillekin, joka on elintärkeätä,
Olet sairas hůora kun leuhkit moisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liisa ihmemaassa. Sairasta propagandaa lapsille, jonka aistin jo lapsena.
Kerrothan minulle, mitä propagandaa siinä oli? MInä en sellaista edes älynnyt?
Luulin vain että se oli hauska, unenomainen tarina tytöstä joka sukeltaa ihmemaahaan.
Huumemyönteinen.
Onko jollain niin kalahtavan kovakylkiset pippelit, että niitä voi kalistella?
On jos pippeleissä lävistyksiä. Prince Albert tai ampalang. Tietäjät tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin kotona 1. Katsoin 7-vuotiaana ja jäi mieleen kauhuelokuvana, vaikka luokitellaan kai komediaksi. Siinä on se helvetin pelottava vanha mies, vaikka paljastuukin lopussa ystävälliseksi.
Muistan, että Huuto pimeydestä -elokuva oli jotenkin pelottava. En muista itse elokuvasta enää mitään enkä ole sitä pitkään aikaan katsonut, mutta jotenkin ajatus että dingo voi viedä lapsen teltasta oli lapsena tosi pelottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuvahetkiä juoppoäidin kanssa jatkoa: Pandoran lipas. "Onko se 'lipas' sen h*oran p*llu?"
M50
Vierailija kirjoitti:
Yksin kotona 1. Katsoin 7-vuotiaana ja jäi mieleen kauhuelokuvana, vaikka luokitellaan kai komediaksi. Siinä on se helvetin pelottava vanha mies, vaikka paljastuukin lopussa ystävälliseksi.
Itse taas en pelästynyt, mutta toisaalta ikää hieman enemmän kun nähnyt ekaa kertaa eli ala-asteella vielä, mutta komediaa oli.
Sen sijaan sitten vaikka komediaksi luokittelee niin Ghostbusters-elokuvien päähaamut pelotti. Ykkösessä se olento joka elää naishahmon jääkaapissa tai kakkosessa se elävä taulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki luonto-ohjelmat, en pystynyt katsomaan, kun pedot jahtasivat saalista. Enkä pysty vieläkään, itse asiassa.
Näin entisenä maatalon lapsena, sikojen, nautojen, hanhien, ankkojen, kanojen sekä kalkkunoiden tappaminen ruuaksi
ei ollut loppujen lopuksi hirveätä.
Siihen tottui, koska tiesi, että eläinten tappaminen tiesi liharuokaa eivätkä eläimet tienneet, että heitä ruvetaan tappamaan. Sen sijaan söivät jotain herkkuruokaansa samalla
ja sitte paineilmapistoolilla päälakeen, Asia oli aina kerralla selvä.
Esim. nuo teuraslinnut lokkasimme ja suolistimme ihan penskoina, eikä tehnyt pahaa, Päinvastoin, tiesimme sitten että on lintupaistia illaksi.
Varmaan senkään takia luonto-ohjelmien pedot jahtaavat saalista, ei tuntunut pahalta, koska tiesi että se leijona, pantteri, susi tms saa kohta ruokaa pennuillekin, joka on elintärkeätä,
Vähän aiheesta ohi, mutta tässä ei mitään väärää ja kamalaa ole. Jos eläin elää elämänsä tyytyväisenä riittävissä tiloissa, niin sillä on kaikki hyvin, eikä se omaa kuolevaisuuttaan ymmärrä. Vastustan tätä viime vuosikymmeninä syntynyttä tehomaataloutta, jossa eläinten kasvuolot ovat niille täysin sopimattomat, ja lopetus tapahtuu stressaavan teurastamokuljetulsen ja tuskallisen tainnuttamisen jälkeen. Ihan hirveästä vinkkelistä nämä eläinraukat tätä maailmaa käyvät hetken ihmettelemässä.
Vierailija kirjoitti:
Yksin kotona 1. Katsoin 7-vuotiaana ja jäi mieleen kauhuelokuvana, vaikka luokitellaan kai komediaksi. Siinä on se helvetin pelottava vanha mies, vaikka paljastuukin lopussa ystävälliseksi.
Se oli jotenkin hurjan pelottava mun mielestäni myös. Enkä oikein edes lapsena tiennyt, miksi.
Elokuvahetkiä juoppoäidin kanssa: Miehuuskoe. "Luulin että siinä opetetaan kuinka kunnolla naidaan."
M50
Minun poikani pelkäsi muutaman vuoden ikäisenä yli kaiken lastenohjelmien Pelle Hermannia. Kun tunnusmusiikki alkoi ja pellen naama ilmestyi ruutuun, hän juoksi heti itkien toiseen huoneeseen.
Alue: Aihe vapaa
Ties vaikka olisi Fanny ja Alexander. Sehän on hyytävän väkivaltainen "joulu"elokuva.