Mikä ei-kauhuaiheinen ohjelma tai elokuva järkytti teitä lapsena?
Itseäni järkytti mustavalkoinen elokuva Pikku-Heidistä. Siinä Rottenmeier yritti myydä Heidin katunaiselle mutta Alppivaari pieksi kummankin naisen, otti Heidin ja ajoi varastetulla hevosvaljakolla karkuun. En uskaltanut katsoa loppuun kun tiesin että vaari jää kiinni ja huonosti käy.
Kommentit (665)
Vierailija kirjoitti:
Titi Nalle kesäleiri elokuvassa yöllinen kohtaus, jossa hiippailivat yön pimeydessä portaikossa. Musiikki ja laulu olivat mielestäni pelottavia.
Eeva-Leena Sariolan Sormileikki Pikku Kakkosessa. Luulin että seuraavaksi tulee varpaat ja niitäkin heiluttaa pelottavasti. Kyllä pelkäsin tosiaan ja te nauratte siellä !!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 70-luvun lapsi. Pelkäsin Tupla tai Kuitti - ohjelman juontajaa. En tiedä miksi hän tuntui niin pelottavalta. Ihan viaton tietovisailu se ohjelma oli.
Eräs koulutoveri sanoi kerran ihan samaa. Lisäksi me molemmat pelättiin Prinsessa Ruusunen- elokuvaa.Minusta taas Napakympin Kaitsu oli hurjan pelottava. Luulin että kyttää Salmelaista tai uhkaa sen reviiriä.
Nykyään voisi tulla jos uusiksi Napakymppi niin vaan samanlaisilla rajoilla kun Trierin Dogville elokuvassa. Muuten ne voisi kosketella ja päästä jopa halaamaan ja tiedä mitä some siihen sanoisi, vaikka räjähtäisi tunteineen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lapsi täällä. Mitään muuta en tv:ssä tai muuallakaan pelännyt kuin Urho Kekkosta. Se kammottava vanhuus, outo kaljuus ja käsittämättömien puheiden lukeminen eri puhujapöntöissä pönöttäen saivat minut aina pakenemaan toiseen huoneeseen.
Minusta Kekkonen oli ihan sympaattinen. Näin sitä voi samat asiat nähdä ihan eri tavalla.
Nykyään lisäisi ennakkoluuloja jos eroaa noin radikaalisti muista. Tätä on ihan normia nykyisin, ei siis yhtään pelottavaa miksi ihmiset on nykyään menneet.
Vierailija kirjoitti:
1989 aloin ymmärtää jotain maailman tapahtumista ja seuraamaan uutisia. Sopivasti sinä vuonna olikin Tiananmenin verilöyly ja Ceausescun teloitus, molemmat vähän järkyttivät. Berliinin muurin murtuminen jäi mieleen iloisena asiana.
Minäkin muistan nuo Ceaucescujen teloitukset TV:stä, olen syntynyt 1981.
Ohis, mutta muistaako kukaan Yöjuttua? Olin kaverini luona yökylässä ja hän sai sitä katsoa, joten minäkin pakottauduin. Oli ihan kamalaaaa! Sitten kaveri luki vielä Shokki-lehteä jossa miehelle siirrettiin toisen miehen vasen käsi joka myöhemmin kuristi tämän miehen. Siitä yöstä jäi pelkoja. Vieläkin öisin hieman pelkään omaa vasenta kättäni. Taas siellä nauretaan, mutta lapsuuden kauhu jäi selkäytimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1989 aloin ymmärtää jotain maailman tapahtumista ja seuraamaan uutisia. Sopivasti sinä vuonna olikin Tiananmenin verilöyly ja Ceausescun teloitus, molemmat vähän järkyttivät. Berliinin muurin murtuminen jäi mieleen iloisena asiana.
Minäkin muistan nuo Ceaucescujen teloitukset TV:stä, olen syntynyt 1981.
1990- -91 Persianlahden sodan myötä alettii kaikkea seuraamaan suorina lähetyksinä ja lopulta ottamaan kiivaasti kantaa. Loppua sen sijaan ei ole näkyvissä.
Suomalainen elokuva Rikollinen nainen, jossa se nainen heitetään junasta ulos vauhdissa ja toinen varastaa sen identiteetin. Pelkäsin vuosikausia matkustaa junalla ja edelleen kammottaa mennä junassa vessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1989 aloin ymmärtää jotain maailman tapahtumista ja seuraamaan uutisia. Sopivasti sinä vuonna olikin Tiananmenin verilöyly ja Ceausescun teloitus, molemmat vähän järkyttivät. Berliinin muurin murtuminen jäi mieleen iloisena asiana.
Minäkin muistan nuo Ceaucescujen teloitukset TV:stä, olen syntynyt 1981.
1990- -91 Persianlahden sodan myötä alettii kaikkea seuraamaan suorina lähetyksinä ja lopulta ottamaan kiivaasti kantaa. Loppua sen sijaan ei ole näkyvissä.
Vähän myöhemmin jytkytti sitten tunnetumpi Persulahden sota. Ja lisää jytkelmiä saatu kuunnella siitä lähtien yhä enenevästi. Tämäkö ei sitten pelota?
Vierailija kirjoitti:
Polttouhrit. Osasin hädin tuskin lukea tekstit.
Hyvinä vanhoina aikoina -70 luvulla.
Tuo Holocaust on hyvä, muistin siitä jotain kun lapsena olin sitä nähnyt. Hommasin sen äskettäin blu rayna ja olipa se nostalginen ja hyvä sarja, suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joskus -70 luvulla tai jopa ennen, oli tv:ssä joku nuorisosarja josta en muista mitään muuta kuin että jonkun hallin lattialle ilmestyi valoja tai vaaleita kohtia. En onneksi muista mikä siinä pelotti, mutta sen muistan että kyllä pelkäsin.
Olisko Safiiri ja Teräs.
Vierailija kirjoitti:
Tao Tao piirrosanimaatio, jossa karhunpoikanen joutuu eroon emostaan.
Tuon kyllä muistat väärin. Tao Taon äiti kertoi eläinlapsille iltasadun jokaisessa jaksossa, jossa oli jokin opetus. Kyllä se äiti ihan läsnä oli.
Joku aasialainen leffa, jossa syrjäisessä kylässä oli tulipalo. Koko kylä tuhoutui, jäljelle jäi vain savuavat rauniot. Yhden talon raunioilla tepasteli pieni yksinäinen kissa, joka naukui hädissään.
En muista elokuvasta muuta, ja aikaa se näkemisestä on varmaankin 50 vuotta, ehkä ylikin. Mutta tuota kissaa en unohda, ja vielä nytkin sen kohtalo surettaa.
Mumintrollet, ruotsinkielinen muumiohjelma jossa ihmisnäyttelijät välillä nappasivat muumin tekopään pois, ainakin Lasse Pöysti äitinsä kanssa oli näyttelijöitä. Kammottavia ne ihmispäiset muumit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joskus -70 luvulla tai jopa ennen, oli tv:ssä joku nuorisosarja josta en muista mitään muuta kuin että jonkun hallin lattialle ilmestyi valoja tai vaaleita kohtia. En onneksi muista mikä siinä pelotti, mutta sen muistan että kyllä pelkäsin.
Olisko Safiiri ja Teräs.
Ei ollut, se oli joku nuorille tarkoitettu tv-ohjelma, olikohan joku kilpailutyyppinen???
Vierailija kirjoitti:
Sellainen outo lasten-/nuortenelokuva, kuin operaatio pähkinävoi. Olisipa kiva nähdä se jostain uudestaan.
Toinen, mikä oli vähän kammo oli Erkki merkki-visailu ohjelma (oliko tuo se nimi?).
Sitten Pessi ja Illusia - elokuva, näytettiin muistaakseni aina joulun aikaan, tämänkin haluaisin nähdä uudestaan.
Ysärin alussa oli myös joku sellainen dystopia-sarja, jossa lapset eli jossain kaupungissa keskenään, en muista nimeä.
Viimeinen kesä - Stand by me - elokuva, jossa pojat löytää lapsen ruumiin. Tämän olen nähnyt myöhemmin teininä uudestaan. Tunnusbiisin muistan vieläkin.
Kasarin/ysärin vaihteessa tuli paljon lapsille ja nuorille suunnattuja synkkiä elokuvia ja sarjoja, jotka ei kuitenkaan olleet kauhua, miksiköhän sellaista tehtiin silloin?
Pessi ja Illusia on nähtävissä Yle Areenalla, sekä 50-luvun, että 80-luvun versiot.
Joku australialainen sarja jossa rikas ei-niin-kaunis rikas nainen meni naimisiin petturimiehen kanssa joka yrittää tappaa naisen. Nainen palaa kostamaan tuntemattomana kauneusleikkauksen jälkeen. Mikä se oli?
Sitten oli muistaskseni ruotsalainen Rehelliset siniset silmät (?)
Joka tapauksessa molemmat tuli katsottua ja pelättyä.
Pelle Hermannin alkutunnari oli pelottava, missä on se piirretty pellen naama ja karmiva musa!
Pelkäsin lapsena Viktor Kalborrekia. En oikein tiennyt, mikä äijä se oli, mutta tosi pelottavat kasvot ja outo olemus. Tärisin kauhusta kun se lauloi: Pikku pukki kakki kalliolle...
Kokkisota ja se Sumari stalkkaamassa ohjelman vieraita. Seurasi varmaan kotiportillekin selän takana.
Varmaan joskus -70 luvulla tai jopa ennen, oli tv:ssä joku nuorisosarja josta en muista mitään muuta kuin että jonkun hallin lattialle ilmestyi valoja tai vaaleita kohtia. En onneksi muista mikä siinä pelotti, mutta sen muistan että kyllä pelkäsin.