Hyvin varhainen lukemaan oppiminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin. 

Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.

Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin. 

Itse asiassa on suorastaan surullista, kuinka vähän ne erot tasoittuvat. Eskarien kouluvalmiustestien tulokset ennustavat melko tarkasti peruskoulun menestystä. 

Jos kerran jo eskarissa tunnistetaan ne jotka tarvitsevat eniten tukea oppimiseensa peruskoulussa ja sitten todetaan että ”ei me peruskoulussa osata opettajina tähän mitenkään positiivisesti vaikuttaa” niin jo on pahasti mennyt pieleen opettajien koulutus ja osaaminen taantunut vs entisajat kun peruskoulussa nimenomaan nostettiin niiden heikoimpienkin osaaminen ylöspäin. Se on aina ennen ollut suomalaisen koulutuksen vahvuus, että ne heikoimmatkin on korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Ilmeiseti nyt heitetään hanskat tiskiin heti eskarin jälkeen? VMP

Ei esimerkiksi lukutaitoa yksin koulussa opita. Se vaatii usean vuoden harrastuneisuutta, säännöllisiä kirjastokäyntejä tai laajaa kotikirjastoa. Useimmiten niissä perheissä, joissa lukutaitoon on panostettu jo ennen kouluikää, on parhaat valmiudet myös jatkaa samaa työtä kouluikäisten kanssa.

Kodin merkitys on korvaamattoman tärkeä. Niinä vuosina, jolloin Suomi menestyi Pisassa, kodeilla oli melko vahva yhteinen käsitys, että koulutus on tärkeä asia. Enää ei ole, eikä koulu pysty kotien eroja tasoittamaan.

Ihan ilman säännöllisiä kirjastokäyntejä ja kodin lukuharrastuneisuutta olen oppinut lukemaan noin viisivuotiaana. 

Huonoissa olosuhteissa, alkoholistiperheessä, kai geeneillä osuutensa. 

Tai sillä, että ne ikävät kotiolot piti korvata johonkin omaan maailmaan vetäytymisellä.  Näin kävi minulle.  Pakenin kirjojen maailmaan myös jo kolmevuotiaana.  

Muistan vieläkin sen vinttikomeron, jonka lattialla pienen ikkunan ääressä istuin ja luin.  

Vierailija kirjoitti:

Meneekö myös ajoissa nukkumaan, kun herää varhain lukemaan.

Anna kun arvaan: sä et oppinut varhain lukemaan, ja koulu oli sulle vaikeaa? 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi oppi 3-vuotiaana. Ihan normaalilta vaikuttaa :D
Mutta siis käy hikarilukiota ja on aika lahjakas kielellisesti + matemaattisesti

Käsittääkseni aikaisin lukemaan oppineet ovat älykkäitä. Ainakin omasta lähipiiristä olen tämän todennut. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin lapseni VaSussa, että lapsella on hahmotushäiriö kun hän ei osaa nelivuotiaana lukea kirjaimia? Onko todella näin? Lapseni osaa noin 10 kirjainta, ei olla vielä erityisemmin edes harjoiteltu, koska haluan että lapseni saa mahdollisimman kauan olla lapsi. Hämmennyin suuresti tästä palautteesta.

Käsittääkseni tuossa iässä voi olla suuriakin eroavaisuuksia lasten kesken, kun lapset kehittyvät hieman eri tahtiin. Meille ainakin sanottiin niin päiväkodista, kun ihmeteltiin miksi lapsen kaverit olivat yhtäkkiä vaihtuneet. Kuulemma osa lapsista alkaa 4-vuotiaana leikkimään vaativampia sääntöleikkejä ja pelejä ja toiset leikkivät edelleen vapaammin. Se sitten tasoittuu vuoden aikana mutta siinä muutosvaiheessa voi leikkikaverit vaihtua, kun kiinnostuksen kohteet muuttuvat. 

Sama juttu on monissa muissakin asioissa. Kirjaimet alkavat kiinnostaa lapsia yleensä siinä 4-vuotiaana mutta yksilötasolla siinä voi olla suurta vaihtelua. Toinen kirjoittaa oman nimen sujuvasti jo 3-vuotiaana ja toisella kirjaimet loksahtavat kohdilleen 5-vuotiaana. Ja se loksahtaminen voi tapahtua tyyliin yhdessä yössä. Ja lapsetkin oppivat eri tavalla. En huolestuisi vielä tuosta, ettei 4-vuotiaana osaa kirjaimia.