Hyvin varhainen lukemaan oppiminen

Oma lapsi oppi 1,5 vuoden iässä kirjaimet ja kaksivuotiaana alkoi lukea yksittäisiä sanoja. Lähempänä kolmea alkoi lukemaan kokonaisia lauseita. 

Minulle sanottiin lapseni VaSussa, että lapsella on hahmotushäiriö kun hän ei osaa nelivuotiaana lukea kirjaimia? Onko todella näin? Lapseni osaa noin 10 kirjainta, ei olla vielä erityisemmin edes harjoiteltu, koska haluan että lapseni saa mahdollisimman kauan olla lapsi. Hämmennyin suuresti tästä palautteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin. 

Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.

Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin. 

Itse asiassa on suorastaan surullista, kuinka vähän ne erot tasoittuvat. Eskarien kouluvalmiustestien tulokset ennustavat melko tarkasti peruskoulun menestystä. 

Höpönpöpön, kun se kouluiässä lukemaan oppinut lapsi jatkaa lukuharrastusta niin todellakin erot tasoittuvat.  Ei kehitystä tietenkään tapahdu jos ei lue, mutta ei kehity se varhainen lukijakaan jos lopettaa lukemisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin. 

Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.

Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin. 

Itse asiassa on suorastaan surullista, kuinka vähän ne erot tasoittuvat. Eskarien kouluvalmiustestien tulokset ennustavat melko tarkasti peruskoulun menestystä. 

Jos kerran jo eskarissa tunnistetaan ne jotka tarvitsevat eniten tukea oppimiseensa peruskoulussa ja sitten todetaan että ”ei me peruskoulussa osata opettajina tähän mitenkään positiivisesti vaikuttaa” niin jo on pahasti mennyt pieleen opettajien koulutus ja osaaminen taantunut vs entisajat kun peruskoulussa nimenomaan nostettiin niiden heikoimpienkin osaaminen ylöspäin. Se on aina ennen ollut suomalaisen koulutuksen vahvuus, että ne heikoimmatkin on korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Ilmeiseti nyt heitetään hanskat tiskiin heti eskarin jälkeen? VMP

Mun lapsi on kolme ja osaa lukea. Osasi jo kaksivuotiaana lukea jonkin verran sanoja. On ammattilaistenkin mukaan lahjakas. Pyörittää päässään myös erilaisia lukujonoja ja osaa laskea noin sataan.

Minä ja isänsä olimme myös aikoinaan lahjakkaita, emme toki kumpikaan noin varhaiskypsiä, mutta toisaalta ajatkin olivat eri. Olemme kuitenkin molemmat alisuoriutuneet elämässämme potentiaaliin nähden. Toivottavasti saamme tuettua lastamme niin, että hän saisi hyödynnettyä lahjakkuuttaan paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin lapseni VaSussa, että lapsella on hahmotushäiriö kun hän ei osaa nelivuotiaana lukea kirjaimia? Onko todella näin? Lapseni osaa noin 10 kirjainta, ei olla vielä erityisemmin edes harjoiteltu, koska haluan että lapseni saa mahdollisimman kauan olla lapsi. Hämmennyin suuresti tästä palautteesta.

Saa olla lapsi? Oletko hullu? Lapsena opitaan lukemaan!

Minäkin alisuoriutuja. Opin liian helpolla, eikä koulunkäynti kiinnostanut yhtään. Jos on hyvin impulsiivinen luonne, pärjää huonosti elämässä vaikka olisi fiksu. Luin jo alle kouluikäisenä aikuisten kirjoja, jotka pelottivat ja tai niissä oli seksiä, kuten dekkareita tai Kaari Utriota. Olin kielellisesti hyvin lahjakas ja osaan useita vieraita kieliä, matematiikassa keskinkertainen.

Oma lapsi on pärjännyt paljon paremmin, koska on luonteeltaan pitkäjänteinen ja tekee asiat loppuun asti. 

Molemmat opimme lukemaan n. 4-vuotiaana, lapsi osasi aakkoset jo 2-v, lisäksi osasi laskea samassa iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin. 

Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.

Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin. 

Itse asiassa on suorastaan surullista, kuinka vähän ne erot tasoittuvat. Eskarien kouluvalmiustestien tulokset ennustavat melko tarkasti peruskoulun menestystä. 

Jos kerran jo eskarissa tunnistetaan ne jotka tarvitsevat eniten tukea oppimiseensa peruskoulussa ja sitten todetaan että ”ei me peruskoulussa osata opettajina tähän mitenkään positiivisesti vaikuttaa” niin jo on pahasti mennyt pieleen opettajien koulutus ja osaaminen taantunut vs entisajat kun peruskoulussa nimenomaan nostettiin niiden heikoimpienkin osaaminen ylöspäin. Se on aina ennen ollut suomalaisen koulutuksen vahvuus, että ne heikoimmatkin on korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Ilmeiseti nyt heitetään hanskat tiskiin heti eskarin jälkeen? VMP

Ei esimerkiksi lukutaitoa yksin koulussa opita. Se vaatii usean vuoden harrastuneisuutta, säännöllisiä kirjastokäyntejä tai laajaa kotikirjastoa. Useimmiten niissä perheissä, joissa lukutaitoon on panostettu jo ennen kouluikää, on parhaat valmiudet myös jatkaa samaa työtä kouluikäisten kanssa.

Kodin merkitys on korvaamattoman tärkeä. Niinä vuosina, jolloin Suomi menestyi Pisassa, kodeilla oli melko vahva yhteinen käsitys, että koulutus on tärkeä asia. Enää ei ole, eikä koulu pysty kotien eroja tasoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä opin nuorena. Oon surkea kielissä ja matikassa. Tutkimuksissa ei ole juuri havaittu, että varhainen lukemaan oppiminen ennustaisi mitään erikoista koulu- tai oppimismenestystä.

Laitatko linkin näihin tutkimuksiin?

Totta kai varhaiset kyvyt korreloivat myöhempiin kykyihin.  

Olen kuusikymppinen ja paljon lapsia katsonut elämäni aikana. Kyllä ne näppärät erottuvat mölleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.

Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?

Ei koulua aloittaessa tarvitse osata vielä lukea. Kouluunhan mennään oppimaan ja nimenomaan ensin oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on kolme ja osaa lukea. Osasi jo kaksivuotiaana lukea jonkin verran sanoja. On ammattilaistenkin mukaan lahjakas. Pyörittää päässään myös erilaisia lukujonoja ja osaa laskea noin sataan.

 

Minä ja isänsä olimme myös aikoinaan lahjakkaita, emme toki kumpikaan noin varhaiskypsiä, mutta toisaalta ajatkin olivat eri. Olemme kuitenkin molemmat alisuoriutuneet elämässämme potentiaaliin nähden. Toivottavasti saamme tuettua lastamme niin, että hän saisi hyödynnettyä lahjakkuuttaan paremmin.

Tuo laskea sataan kertoo tyhmyydestä. Ei sitten osaa sanoa satayksi,  satakaksi jne?

Suurin osa oppii lukemaan vasta koulussa, mutta toki jos mammoilta kysytään niin kakkien lapset ovat oppineet lukemaan ennen koulua heti äidinmaidosta vieroittamisen jälkeen.

Lapsi voi oppia tunnistamaan sanoja hyvinkin nuorena, mutta siitä on aika pitkä matka tietoiseen lukemiseen ja sen lukemisen sisäistämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.

Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?

Ne lapset tulevat kodeista, joissa on kovin erilainen tausta. Nykyisin normaalit lapset osaavat lukea kouluun tullessaan.

t. Erityisope

Olen toiminut  keskikokoisessa kaupungissa laaja-alaisena erityisopettajana n. 15 vuotta ja oppilaista keskimäärin puolet lukee koulun aloittaessaan. Jollain luokalla lukee melkein kaikki ja toisella vain pari. Koskaan en ole törmännyt luokkaan, jossa kaikki lukisivat koulun aloittaessaan.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa oppii lukemaan vasta koulussa, mutta toki jos mammoilta kysytään niin kakkien lapset ovat oppineet lukemaan ennen koulua heti äidinmaidosta vieroittamisen jälkeen.

 

Lapsi voi oppia tunnistamaan sanoja hyvinkin nuorena, mutta siitä on aika pitkä matka tietoiseen lukemiseen ja sen lukemisen sisäistämiseen.

Suurin osa lapsista oppii nykyisin lukemaan ennen kouluikää.

Onko outoa, että jos kysytään varhaisesta lukutaidosta, niin ketjuun vastaa vanhempia, joiden lapsi oppinut lukemaan varhain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin. 

Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.

Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin. 

Itse asiassa on suorastaan surullista, kuinka vähän ne erot tasoittuvat. Eskarien kouluvalmiustestien tulokset ennustavat melko tarkasti peruskoulun menestystä. 

Jos kerran jo eskarissa tunnistetaan ne jotka tarvitsevat eniten tukea oppimiseensa peruskoulussa ja sitten todetaan että ”ei me peruskoulussa osata opettajina tähän mitenkään positiivisesti vaikuttaa” niin jo on pahasti mennyt pieleen opettajien koulutus ja osaaminen taantunut vs entisajat kun peruskoulussa nimenomaan nostettiin niiden heikoimpienkin osaaminen ylöspäin. Se on aina ennen ollut suomalaisen koulutuksen vahvuus, että ne heikoimmatkin on korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Ilmeiseti nyt heitetään hanskat tiskiin heti eskarin jälkeen? VMP

Ei esimerkiksi lukutaitoa yksin koulussa opita. Se vaatii usean vuoden harrastuneisuutta, säännöllisiä kirjastokäyntejä tai laajaa kotikirjastoa. Useimmiten niissä perheissä, joissa lukutaitoon on panostettu jo ennen kouluikää, on parhaat valmiudet myös jatkaa samaa työtä kouluikäisten kanssa.

Kodin merkitys on korvaamattoman tärkeä. Niinä vuosina, jolloin Suomi menestyi Pisassa, kodeilla oli melko vahva yhteinen käsitys, että koulutus on tärkeä asia. Enää ei ole, eikä koulu pysty kotien eroja tasoittamaan.

Ihan ilman säännöllisiä kirjastokäyntejä ja kodin lukuharrastuneisuutta olen oppinut lukemaan noin viisivuotiaana. 

Huonoissa olosuhteissa, alkoholistiperheessä, kai geeneillä osuutensa. 

Aloin tavailla iltapäivälehtien otsikoita samassa iässä, joten kirjaimet lähti pannaan. Ekalla luokalla mietittiin jo luokalle jättämistä, kun hiihtoloma oli ja meni enkä edelleenkään lukenut juuri mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on kolme ja osaa lukea. Osasi jo kaksivuotiaana lukea jonkin verran sanoja. On ammattilaistenkin mukaan lahjakas. Pyörittää päässään myös erilaisia lukujonoja ja osaa laskea noin sataan.

 

Minä ja isänsä olimme myös aikoinaan lahjakkaita, emme toki kumpikaan noin varhaiskypsiä, mutta toisaalta ajatkin olivat eri. Olemme kuitenkin molemmat alisuoriutuneet elämässämme potentiaaliin nähden. Toivottavasti saamme tuettua lastamme niin, että hän saisi hyödynnettyä lahjakkuuttaan paremmin.

Tuo laskea sataan kertoo tyhmyydestä. Ei sitten osaa sanoa satayksi,  satakaksi jne?

Lähinnä kiinnostus numeroiden luettelemiseen lopahtaa niillä main. On kuitenkin aika pienestä lapsesta kyse.

Minä opin kolmevuotiaana lukemaan, eikä se ole taannnut minulle mitenkään erityisen hyvää koulumenestystä.  Matematiikassa en pärjännyt yhtään, eikä mitkään fysiikat,  kemiat, ja yhteiskuntaopit kiinnostaneet ollenkaan.  Olen ollut aika laiska oppilas, mennyt vain yli siitä mistä on päästy, rimaa hipoen.

Kieletkään ei ole olleet mitenkään vahvoja minulle.  Oikeastaan sellainen koulumuotoinen opiskelu ei ole sopinut minulle.

Aikuisena olen opiskellut itsekseni esim. venäjän kielen ainakin auttavasti, koska se kiinnosti.  Olen siellä matkustaessani tullut sillä hyvin toimeen.

Suomen kieli ja kielioppi sen sijaan on minulle ollut aina se ykkösaine.  Olen ollut niin koulussa kuin myöhemminkin intohimoinen kielenhuollon aktivisti.  Rakastan myös kielellä kikkailua ja sanaleikkejä ja ylipäänsä nerokkaita sanoituksia.

Asun maailmalla. Koulu alkaa neljävuotiaana ja silloin opitaan lukemaan. Vapaaehtoisen esikoulun käynyt voi osata jo kolmen vanhana. Ihan saman verran hyvin ja huonosti menestyneitä kuin Suomessakin. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin lapseni VaSussa, että lapsella on hahmotushäiriö kun hän ei osaa nelivuotiaana lukea kirjaimia? Onko todella näin? Lapseni osaa noin 10 kirjainta, ei olla vielä erityisemmin edes harjoiteltu, koska haluan että lapseni saa mahdollisimman kauan olla lapsi. Hämmennyin suuresti tästä palautteesta.

Ei tarvitse osata kirjaimia, ne ehtii opetella koulussakin.