Lue keskustelun säännöt.
Hyvin varhainen lukemaan oppiminen
03.05.2026 |
Kaikki kolme lastamme ovat oppineet lukemaam hyvin varhain. Nuorin jo lyhyitä sanoja 2,5 v iässä, muut kaksi lastamme 3 v. Onko teillä muilla kokemusta hyvin varhaisesta lukemaan oppimisesta ja minua kiinnostaisi myös tietää, voiko tällainen olla yhteydessä johonkin muuhun asiaan? Hyperleksiasta ei selvästi ole kyse.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.
Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?
Aika moni ei tarkoita kaikkia. Sitten tuohon varsinaiseen kysymykseen. Ehkä joitakin noista koulun ekalle luokalle tulleita kukaan aikuisemipi ei ole auttanut lukemisessa alkuun. Ovat vain ajatelleet että oppii sitten siellä koulussa lukemaan.
Jos kirjoja on katsottu paljon yhdessä, niin lukemaan oppiminen voi tapahtua ilman sen kummempaa ohjausta ja opettamista.
En ole ainoa äiti, joka on vain havahtunut lapsen lukevan maitopurkin kyljen, valomainoksen autossa etc.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin Pertti 1v 9kk heittää jo takaperin voltin kerien. Ihan uskomatonta.
Yksikin aamu kumisaappaat jalassa sadevaatteissakin sateessa viuhtoi jo klo 7.30 ! aamulla, kun lähden töihin.
Pihalla ja sisällä. On se taitava.
Opin 2-vuotiaana kirjaimet ja 4-vuotiaana lukemaan. Mutta minua kiinnosti kirjaimet ja kaikki kyltit ulkona. Olin kysellyt lakkaamatta, mitä missäkin lukee. Virikkeitä 1960-70 lukujen taitteessa tosin oli vähemmän kuin nykylapsilla.
Lapsen kiinnostus taitaa olla avainsana.
Omat lapseni eivät olleet tällaisia, vaikka heille luettiin paljon. Heillä taisi olla niin paljon kaikkea muuta tekemistä. Oppivat lukemaan vasta ekan luokan syksyllä, tosin lokakuun loppuessa kaikki jo osasivat.
Koulunkäynti on ollut meille kaikille helppoa, mutta lapset ovat menestyneet paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.
Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?
Aika moni ei tarkoita kaikkia. Sitten tuohon varsinaiseen kysymykseen. Ehkä joitakin noista koulun ekalle luokalle tulleita kukaan aikuisemipi ei ole auttanut lukemisessa alkuun. Ovat vain ajatelleet että oppii sitten siellä koulussa lukemaan.
Eiköhän tässä puhuta nyt lapsista, jotka ovat oppineet ihan itsekseen lukemaan ilman aikuisen apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.
Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?
Ne lapset tulevat kodeista, joissa on kovin erilainen tausta. Nykyisin normaalit lapset osaavat lukea kouluun tullessaan.
t. Erityisope
Höpöhöpö.
Mulla on lapsi eskarissa ja ryhmän 21 lapsesta kuulemma peräti kolme osaa lukea, ja koulun alkuun enää muutama kuukausi! Siellä on taatusti kovasti harjoiteltu ja monessa kodissakin kannustetaan täällä keskiluokkaisuuden kehdossa. Niin meilläkin, mutta eipä ole lapsi vieläkään oppinut muuta kuin kaikki kirjaimet, vaikka kovasti ollaan luetti yhdessä, tsempattu jne.
Mikä alue?
Olen Länsi-Helsingissä alakoulun opettaja ja yli puolet osaa lukea kouluun tullessaan. Siksi eriytämmekin opetusta aluksi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opin lukemaan koulussa 7-8-vuotiaana. En ollut koskaan mikään erityisen hyvä matikassa. Minulla on kolme akateemista tutkintoa, joista kaksi opiskelin akateemisen työn ohessa. Pari vuotta opiskelin stipendien turvin yhdysvalloissa.
Vierailija kirjoitti:
Opin 2-vuotiaana kirjaimet ja 4-vuotiaana lukemaan. Mutta minua kiinnosti kirjaimet ja kaikki kyltit ulkona. Olin kysellyt lakkaamatta, mitä missäkin lukee. Virikkeitä 1960-70 lukujen taitteessa tosin oli vähemmän kuin nykylapsilla.
Lapsen kiinnostus taitaa olla avainsana.
Omat lapseni eivät olleet tällaisia, vaikka heille luettiin paljon. Heillä taisi olla niin paljon kaikkea muuta tekemistä. Oppivat lukemaan vasta ekan luokan syksyllä, tosin lokakuun loppuessa kaikki jo osasivat.
Koulunkäynti on ollut meille kaikille helppoa, mutta lapset ovat menestyneet paremmin.
Liikennemerkitkin opin ja auton merkit, vaikka olin tyttö.
Omia lapsiani ne eivät tainneet pätkääkään kiinnostaa. Taisivat oppia liikennemerkit vasta koulussa tai autokoulussa. Auton merkeistä veikkaisin, ettei heillä ole paljon hajua niistä vieläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kielellisesti lahjakas mutta matematiikassa suuria vaikeuksia. Oppi itsestään lukemaan kolmevuotiaana.
Älkää unohtako alkeistaitoja laskennossa. Se ei ole vielä mitään ihmeellistä matematiikkaa, mutta jo numeroihin tutustuminen auttaa koulussa. Lapsi osaa jo silmämääräisesti katsoa saako karkkeja yhtä paljon, mutta sen voi esittää myös lukuina ja centteinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin.
Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kielellisesti lahjakas mutta matematiikassa suuria vaikeuksia. Oppi itsestään lukemaan kolmevuotiaana.
Älkää unohtako alkeistaitoja laskennossa. Se ei ole vielä mitään ihmeellistä matematiikkaa, mutta jo numeroihin tutustuminen auttaa koulussa. Lapsi osaa jo silmämääräisesti katsoa saako karkkeja yhtä paljon, mutta sen voi esittää myös lukuina ja centteinä.
Tämä! Sekä luku- että laskutaitoja voi prepata hauskasti leikin varjolla. Vaikka kävelyllä voidaan lapsen kanssa katsella talonnumeroita ja arvailla, mikä tulee seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin.
Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.
Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.
Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?
Ne lapset tulevat kodeista, joissa on kovin erilainen tausta. Nykyisin normaalit lapset osaavat lukea kouluun tullessaan.
t. Erityisope
Ei todellakaan kaikki normaalitkaan lapset osaa lukea koulun aloittaessaan.
Olen oikeasti opettaja.
Ja se ei ole mikään miinus, ettei osaa. Jokainen normaali oppii. Yleensä jo ensimmäisen syksyn aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin.
Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.
Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin.
Eikä voi tuijottaa pelkäatään määrää. Neljävuotiaana lukemaan oppineella voi olla hyperlexia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi oppii sitten kun hän on siihen valmis ts aivot ovat riittävän kypsät. Näissä voi olla useamman vuoden vaihtelua suuntaan tai toiseen kronologinen ikä vs. biologinen ikä. Vähän huonosti tämä fakta yhä kouluissa pystytään huomioimaan ja vielä huonommin harrastuksissa ja valmennuksessa. Kuinka paljon potentiaalia hukataankin tässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan aika moni lapsi oppii lukemaan varhain varsinkin jos joku aikuisempi auttaa alkuun, ei kai sen erikoisempaa ole.
Ahaa. Miksi jopa kouluun ekalle tulee paljon lapsia, jotka eivät osaa lukea?
Aika moni ei tarkoita kaikkia. Sitten tuohon varsinaiseen kysymykseen. Ehkä joitakin noista koulun ekalle luokalle tulleita kukaan aikuisemipi ei ole auttanut lukemisessa alkuun. Ovat vain ajatelleet että oppii sitten siellä koulussa lukemaan.
Eiköhän tässä puhuta nyt lapsista, jotka ovat oppineet ihan itsekseen lukemaan ilman aikuisen apua.
Aloituksesta on vaikea vetää suoraa johtopäätöstä siitä, ovatko lapset saaneet jonkinlaista apua, vai ovatko he oppineet omatoimisesti lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hyötyä oppimisen suhteen. Lukemaan oppii jokainen. Aikaisemmin tai myöhemmin.
Tärkeintä onkin, että lukemaan opittuaan lukee mahdollisimman paljon. Jos 4-vuotiaana ja 7-vuotiaana lukemaan oppineet lukevat joka vuosi yhtä paljon peruskoulun loppuun saakka, on se 4-vuotiaana lukemaan oppinut lukenut aika valtavan paljon isomman pinon kirjoja.
Heh no jos ajatellaan että he kumpikin lukevat paljon niin ne erot ovat tasoittuneet tuohon mennessä. Oikeastaan jo aiemminkin.
Itse asiassa on suorastaan surullista, kuinka vähän ne erot tasoittuvat. Eskarien kouluvalmiustestien tulokset ennustavat melko tarkasti peruskoulun menestystä.
Opin lukemaan 5-vuotiaana. Olen opiskellut yliopistossa ja hakeuduin kirjastoalalle. Luen paljon ja kirjoitan tekstejä omaksi ilokseni.
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla on kokemusta, niin millaisia lapsenne ovat myöhemmin olleet? Onko muutenkin oppiminen ollut helppoa tai onko kiinnostus luettuun säilynyt? Ap.
Minä opin itse alle neljävuotiaana. Mulla todettiin myöhemmin asperger. Kiinnostuin lukemiseen todellakin säilyi, mutta koulunkäynti taas ei sujunut ollenkaan, koska koulu oli niin kamala ympäristö (diagnosoimattomalle) autistille aikana, jona erilaisuutta ei suvaittu.
Tarkennan vielä, koska moni epäili lapseni lukevan sanoja, kuin kuvia. Lulee äänne ja tavu kerrallaan eli on nimenomaam oppinut 2,5 vuotiaana lukutekniikan. Ap.
Tuttuni oppi 3-v lukemaan (oli selvästi siis 3-v, ei liki 4-v) ja on nyt aikuisena todella fiksu, mutta jollain tavalla 'kirjoilla'.
Haasteita tavallisissa jutuissa, kuten yliopisto-opinnot kun ei 'ohjata' vaan pitäisi itse selvittää/kaikki kiinnostaq, tentit ja muut toki menee täydellisesti.
Ehkä ilmiömäinen muisti on välillä huonokin juttu, välillä velloo vanhoissa jutuissa, mitkä muut (kirjaimellisesti!) unohtaneet.
Olen sitä mieltä, että kun jotain on ihmisellä jossain korissa (esim. älykkyys) ns. "liikaa", se on toisesta korista "pois", tätä olen havainnut monesti muulloinkin.