**~*Jouluisten perjantai*~**

Oliko niin, että vauveli voisi olla luultua nuorempi? Kyllä se on rankkaa tuommoinen epätietoisuus. Voimia sinulle.



Tässä yritän kerätä innostusta viikkosiivoukseen. Edelleen tuo väsymys kiusaa kovasti, nuokun töissäkin, ihan hävettää. Vaan ei sitä väsymystä vai ymmärtää muu kuin toinen raskaana oleva:/



Eilen kävin tunnin lenkin kävelee, tänään voisin tehdä siivouksen jälkeen lenkin ja illalla käydä vaikka vesijuoksemassa. Kyllä pitää tämä kunto saada pidettyä hyvänä loppuun asti, jaksaa sitten vauvelinkin kanssa paremmin.



Ei mutta kai se on pakko tarttua imuriin kun aamutuimaan jaksaa muutaman tunnin, sitten päikkärit ja lenkille=)



P-M 8+5

Ja ihan ensin peukut pystyyn tamatulle. Toivon niin kovasti, että kaikki on kuitenkin kunnossa.



Liikunnasta kyseltiin, itse käyn kerran viikossa uimassa ja muuten teen tunnin reippaan kävelylenkin rattaiden ja koiran kanssa 4-5 kertaa viikossa. Nyt uutena juttuna on ollut miehen kanssa yhdessä maanantairastit, painellaan metsässä rastien perässä. Se on ihan hauskaa puuhaa, suosittelen kaikille.



Omaa napaa: Päivät kuluvat hitaasti eteenpäin. Väsyttää ja ällöttää lähes koko ajan, mutta samoin kuin viime raskaudessa, nytkään ei ole tarvinnut oksentaa kertaakaan, hyvä niin. Eilen söin taas sipsejä jääkiekkoa katsellessa, kaikki suolainen himottaa kovasti. Onko muilla ongelmia nukkumisen kanssa? Ekat viikot nukuin kuin tukki, mutta nyt on sitten taas unettomuutta, herään yöllä enkä enää tahdo saada uudestaan nukuttua vessassa käytyäni. Ongelmaa lisää se, että vuoden vanha esikoinen heräilee kerran pari yössä, sitä tavallaan koko ajan odottaa, että milloin kuuluu itkua. Mitenhän sitä sitten aikanaan kahden herälilijän kanssa jaksaa?



Miten aiotte juhlistaa äitienpäivää, te joilla on jo lapsia? Entä aiotteko tulevat äidit juhlia myös jo äitienpäivää? Ehkä mä saan aamupalaa vuoteeseen, ja korukin on tulossa, tiedän kun itse olin mukana valitsemassa... Molempien isovanhempien luona vieraillaan tietenkin. Vähän ollaan mietitty, joko noille isovanhemmille kertoisi uudesta tulokkaasta äitienpäivänä. Tarvitsisin nimittäin esikolle hoitajaa tiistaiaamuna, kun menen ekaan neuvolaan. Hassua, vuosi sitten olin viittä vaille äiti äitienpäivänä, poika nimittäin päätti syntyä seuraavana aamuna...



Visbe, ootko säkin opettaja? Onko sulla virka ja oma luokka? Mä oon luokanopettaja, ehdin olla melkein kaksi lukuvuotta töissä ennen äitiyslomaa ja tätä hoitovapaata. Mulla ei virkaa ole eikä täällä Porin seudulla tunnu olevan opettajille töitä, mutta silti olen suunnitellut meneväni kolmeksi kuukaudeksi töihin syksyllä, sitten jaksan varmaan paremmin taas kotiäidiin elämää. Jotain parin päivän sairauslomasijaisuuksia varmasti on tarjolla, toki haluaisin kovasti oman luokan, mutta siihen on nyt tyydyttävä. Kuinka moni muuten jää suoraan hoitovapaalta uudestaan äitiyslomalle?



Nyt ei tämän kummempaa, johan tulikin pitkä pätkä naputeltua. Täytyy lähteä hakemaan esikoista, hän on ollut mummilla ja vaarilla yökylässä, ja sitten menemmekin Sähköankeriaan lastenkonserttia kuuntelmaan, saa nähdä tykkääkö tuo pikkumies siitä.



Aurinkoista päivää kaikille!



Minttuli79 8+3

Täälläkin on peukut pystyssä Tamatun puolesta!!

Pari päivää menny sumussa ja kiireessä kun oili nuorimman tuubitus ja kitarisojen poisto ja aamulla piti herätä jo kukonlaulun aikaan. Muuta nyt on ohi ja rytmit toivottavasti taas ennallaan. (neiti oli hereillä leikkauksen jälkeisenä yönä kesken kaiken 3h)



Mä jään suoraan äippälomalta hoitovapaalle ja rahakin siis tulee olemaan onneton, mutta ei auta. Ei tässä ole paikkaa mihin töihin mennä ja tyhmältä tuntus viedä lapset muutamaks kuukaudeks välissä hoitoonkaan..



Äitienpäivänä saan todennäkösesti aamupalan sänkyyn ja ainakin vanhempi tyttö on kerhossa askarrellut mulle jotain. Oltiin eilen illalla kerhon järjestämässä äitinekahvituksessa ja siellä oli ohjelmanumerona piirtoheitin esitys..kaikki lapset olivat piirtäneet äidistään kuvan. Neiti odotti tosi malttamattomana mitä minä meinaan hänen kuvastaan..jännä miten hieman alle 4-vuotias voi jännittää ja peätä että tykkääkö äiti. Ihana oli =) Sitten lauloivat meille ja saatiin gerberat. Äitienpäivänä käydään myös mummoloissa ja mammaloissa ja lahjan saan ainakin isukilta. Muina vuosin on tullut jotain pientä tytöiltä ja sitten mieheltä oma. Saa nähdä mitä tänä vuonna...voi olla ettei mitään kun rahat on tiukilla, pääasia ei onneks ole se lahja ;)



Malttamattomana odotan ens keskiviikon sydänäänten kuuntelua kun tuntuu että mahtaako siellä masussa ketään ees olla! Kuvottaa edelleen ja väsyttää (ei ihan niin paljon kyllä) mutta maha ei nukkuessa enää ole niin paljon tiellä yms. Vaikka voihan olla että on vaan noussut sen verran että asento on taas parempi..nooh, raskaana ollaan kunnes toisin todistetaan ;)



Nyt ompeluhommiin..teen kaverin tytölle prinsessa-asun =P Ihana päästä ompelemaan tuollasia lasten hörhellyksiä!



Masu 11+2



P.s mulla ei muuten ole alkulääkäriä ollenkaan kun tehtiin sisätutkimus siinä alku-ultrassa, tuntuu hassulta kun ei lääkääriin mee ku vasta sitten viikolla 28 tai jotain

Piti kyllä muutakin kirjoittaa vielä : ) Kylläpä sitä on ruvennut odottamaan ensimmäistä neuvolaa ja varsinkin sitä ekaa ultraa ihan tosissaan. Vaikka kaikki edelliset raskaudet ovatkin menneet hyvin niin kyllä sitä miettii kaikenlaista siihen saakka, kun on nähnyt tai kuullut ekan kerran masusta jotain! Ja nyt alkaa sen asian suhteen olo olla melkoisen kärsimätön..



Huono olo jatkuu edelleen samoin väsymys, jonka pahin vaihe taitaa kuitenkin olla takanapäin. Enää ei ihan joka päivä tarvitse ottaa päiväunia : )



Hyvää odotusta kaikille!



Liin@Lott@ rv 8+2

Tamatulle jaksamista! Kyllä on raskasa tuollainen epätietoisuudessa eläminen. TOivotaan, että saatte pian selvyyden.



Sikkuralle (meniköhän nikki oikein?) Mulla on oma heppa, mutta olen vuokrannut sen ylläpitoon niin, ettäkäyn itse pari kertaa viikossa. Vuokrasin sen kun tulin viimeksi raskaaksi, kun en pystynyt selän takia ratsastamaan kun viikolle 15 asti. Siihen asti menin normaalisti koulua kentällä. Maastoon en lähtenyt, kun heppani ei ole mikään 100% varma maastoilija. (tekee väliläl syrjähyppyjä). Nytkin meinaan ratsastaa niin pitkälle kuin mahdollista. Periaatteessahan ratsastaa voi vaikka laitokselle saakka, mutta hölskyntää pitäs välttää siellä viimosella kolmanneksella ja tietenkin kukin arvioi oman vointinsa ja heppansa turvallisuuden. HUomaan olevani nyt paljon rauhallisempi ja kävelen rauhassa pitkin ohkin tienvierttä pitkin kentälle (400m), kun viimeksi olin todella varovainen enkä varmaan olis uskaltanut kävellä liikennöidyllä tiellä.



Kattelin eilen illalla netistä sikiön kehityksestä kuvia ja asioita ja kyllä alkoi todella miettimään tätä pientä, kun sillä on jo kaikki asiat niin kuin pitää :) Sitten tänään kattelin ton meidän jätkän kuvia vastasyntyneenä ja tippa tuli kylä linssiin. :)



Mymmeli rv 10+3

Tuli vielä kamala näköhäiriö, ihan kun olis migreeni tulossa, aika ihmeellistä, koska ei oo koskaan raskausaikana kohtausta ollut (ja muutenkin harventuneet huomattavasti verrattuna muutaman vuoden takaiseen)



Äitien päivästä sen verran, että isommilla lapsilla on jotain lahjaa piilossa, kysyneet jo monta kertaa, että saisko jo antaa, ja kun vanhin kyseli että olisko jotain mitä hän vois hankkia, niin toivoin sunnuntaina saavani kimpun valkovuokkoja (ja kuulin että neiti oli jo etsinyt kukka puskan valmiiksi). Nuorin neiti oli tehny päiväkodissa hellyttävän pipari sydämen ja kortin, tosi söpö, aito lapsen tekemä kortti:) ei jaksanu pitää salassa, antoi sen eilessä iltana, ja kovasti toivoi saavansa haukun piparista (sen saa sitten sunnuntaiaamuna). Ukosta kun ei ikinä tiedä, joskus tuo pientä tai joskus järkyttävän isoa tai sitten vie syömään lähi raflaan, saa nähdä, millä tuulella lienee. Mummoille tilasin naisten lehdet lahjaksi, laitoin postissa lahjakortit menemään, äiti oli ainakin kovin mielissään.



Tuosta alkuraskauden ultarasta, ihan on ruvennut polttelemaan, tahtoisin käydä kovasti. Toisaalta, kesäkuun alkupuolella on eka ultra ja sitten kun olis monta hankintaa (just katsoin, että astianpesukone alkaa olla tiensä päässä, autoon pitäs asentaa vetokoukkua ym) niin vois elää säästöliekillä ja käydä vain vkon 20 ++ katsoo 4d, että kumpi sieltä on tulossa...



Ja sitten vielä eilisestä... istuin yhdessä palaverissä vähän huonossa asennossa (vähän eteenpäin rönötin) eli maha otti reisiin kiinni ja kesken palaverin tunsin useamman muljahduksen.... Arvaatte varmaan, että järkytyin! kun tietää, miltä ne kuperkeikat tuntuu... No luultavasti se oli vaan ilmaa joka pyöri siellä, mutta taas rupes mielikuvitus laukkaamaan kovaa vauhtia, siksi tekis vielä enemmän mennä siihen ultraan yksityiselle... ei oo kyllä uudelleen tuntunu



Jos jois kupposen teetä ja koettas sitten uudelleen siivousta



P-M jälleen kerran

Tamatulle täälläkin peukut pystyssä!!!!



Tämä alkaa olla jo surkuhupaisaa, tämä itkeminen meinaan! Mua on itkettänyt ilosta nyt monta päivää ihan kokoajan, ihan tosi noloa. Eilen pojan futisharkoissa aloin yks kaks kyynelehtiä kun katselin että poika on jo noin iso...piti mennä äkkiä autoon niiskuttamaan! Aamulla tuli itku kun vein isommat lapset kouluun, kun ovat taas jo niin isoja ja ihania. Ja tuo 10kk on niiiiiiiiin ihana, senkin takia eilen itkin monet itkut, en voi käsittää miten vauva voikaan olla niin helppo ja ihana. olihan se itkun paikka toki taas. En muista että aiemmissa raskauksisa olisin näin itkuherkkä ollut! Miehenkin kainaloon on pitänyt mennä useampana päivänä tirauttamaan itkut kun hänkin on niin ihana. Ja olen ollut niin onnellinen kun mulla on niin paljon ihania ystäviä. Siis plaah!!! Ihan hölmöä. Olo on kuin jossain kauniit ja rohkeat draamassa...



Äitienpäivä menee pojan futisturnauksessa, tosi kivaa (?), ei ole paljon miettineet järjestäjät mikä päivä on kyseessä. Ollaan sitten koko perhe siellä kentän laidalla koko päivä yhtä isoa onnellista perhettä, tyttö inhoaa veljensä futista, vauva 10kk ei taatusti nielemättä istu rattaissa montaa tuntia ja silleen. No tiedänpähän taas sitten olevani äiti sanan varsinaisessa merkityksessä!



Olo on muutoin suht hyvä, ihan pieni kuvotus muttei mikään paha lainkaan. Väsy iskee aina iltapäivästä. Syöpötyskin on nyt jo vähän vähentynyt, onneksi. Suolainen täälläkin maistuu parhaiten, ei niinkään makea. Ja kylmä juotava on ihan must. Etenkin aamusta ensimmäisenä pakko saada kylmää ja raikasta juomaa! Oon kovin mieltynyt noihin mehukeittoihin tässä raskaudessa. Oon kyllä juonut niitä kevyitä, liekö ne sitten turvallisia kun niissä on makeutusaineita? Mutta kun sokeriakaan en viitsis ihan hurjasti litkiä. Mulla oli kakkosen raskaudessa raskausajan diabetes joten sitäkin silmällä pitäen..



t. mariadee ja tonttu 8+4

Ihan ensteks tamatulle voimahali ja pajon tarrasukkia pienokaiselle!!! Itsellä tuo keskenmeno niin tuoreessa muistissa, että en kyllä toivo sitä kenellekkään.



oma (.) tänään heräsin taas äklötysoloon, huonovointisuus onkin ollut vähäisempää tällä viikolla edelliseen verrattuna, heti alkoikin pelottaa että onko kaikki kunnossa pienellä. Edellisessä raskaudessa kun sikiön kehitys oli loppunut suunnilleen tässä vaiheessa, joskin asia todettiin vasta rv11. Mulla ekan neuvolan siirtyi kun oli tarkotus kuopuksen 1v neuvolassa kysyä siitä, mutta kuinkas ollakaaan terkka oli sairastunu ja neuvola onkin vasta maanantaina. Toivottavasti pääsisin mahd. pian ultraan, haluaisin jo aloittaa onnellisen odotuksen, mutta pelko kulkee vielä mukana vahvasti.

Onko muita joilla naama on alkanut kukkia raskauden myötä? Mulla on iho niin ku ois uus murkkuikä alkanu... Ei tällästä ollu edellisissä odotuksissa :( ei kiva.



Äitienpäivästä oli puhetta. Saa nähä miten meillä vietetään sitä. Mies on ollu koko viikon työmatkalla ja tulee vasta tänään ja luulen ettei kovinkaan monta ajatusta oo kerenny tulevaan sunnutaihin suunnata. Joten odotukset ei oo kovinkaan suuret :) Tyttöjen kans askartelin mummoille ja isomummoille kortit ja neidit 3v10kk ja 2v8kk tekivät sitten omat kortit isoäideilleen. Tulihan siitä aikamoinen sotku, mutta oli se sen arvoista, niin tohkeissaan ja tarkkaan tytöt puuhastelivat... Lahjat ollaan mummoille ostettu porukalla sisarusten kanssa niin että saavat vähän isompaa.



Tuli tuo kuopus tuohon pyörimiään ja toi epämiellyttävän hajun mukanaan joten täytyy tästä suunnata pyllyn pesulle.



Hyviä vointeja mammoille ja masuasukeille toivottelee daisy82 rv 8+3

Tää on toivotonta, nimittäin siivous

Koko aamu on menny, ja ei hirmuisesti vielä edenny, ja niiiin likasta, elikot ja lapset juosseet sisällä rapa tossuilla ja tassuilla.



tuo mehujää on aika huippu pelastus pahoinvointipuuskissa, tässä just pommacjää kädessä.



No, pitää jatkaa toivotonta siivousyritystä, piti käydä täällä välillä lukemassa ja purnaamassa



P-M

Tässä päiväkahvi tauolla, lapset nukkuu, joten ansaittu, ihana, hetken hiljaisuus, joka tosin on kohta jo ohikin...

Meillä on kaikki lapset viikonloppuna ja kotihommissa kuluilee varmasti kokonaan, puhdasta pyykkiä en ole jaksanut kellarista kolmanteen kerrokseen kantaa valovuosiin, joten sitä pyykkiä on kyllä kertynyt, pesty on, mutta kun pitis saada joku liukuhihna jolla ne menee kaappeihin;-) Päivän aikana kun en voi pyykkejä laitella alimmassa kerroksessa ja illalla ei vaan enää jaksa, joten kait se on vuori räjäytettävä..

Masentaa nämä kylmät kelit ja ärsyttää nykysin moni asia, toivoisin, että tasaantuisi jo pikkuhiljaa..

Äitienpäivä menee varmasti kotosalla, mies tuskin mitään ihmeitä järjestää, yleensä " kiellän" kaikki hömpötykset, kun rahareikiä on vaikka muille jakaa ;-)) Tietysti salaa toivoisin jotain pientä, ajatuksella annettua, mutta kun on kyse miehestä, niin takuulla ajattelee,että kun on kerran kielletty ostamasta, niin saa sitten olla ilman;-D

Oma napa jakselee ihan kohtalaisesti, kuluis nyt vaan aika vähän nopeampaa!



ponnari ja pikku itu 8+4

PEKUT ON TAMATU YLHÄÄLLÄ! Mä toivon niin kovin että sulla olisi vasta varhasta varhemmat viikot, et siksi ei oo näkynyt! tuo hormoni määrä tuo kovasti toiveita!



Ihana perjantai, siis aurinkoinen. samalla taasen kaikki pölyt oikeen hyppää silmille... Nyyh siivota tääläkin pitäisi, mutkun en jaksa. mutkun ois kakiiee muuta. Mutkun mukamas! =)



Meillä ei ole mitään eläimiä, koska perheessämme on astmaatikoita, isä ja tytär. Nuorempana meillä oli aina kissa ja koira. Mutta sittemmin on meidän vanhemmat luopuneet niistäkin.



Äitienpäivänä keräännytään perinteisesti mummolaan syömään päivällä, sitten illalla miehen äitiä moikkaamaan! Ajateltiin kertoa pikkuisesta masussa! Saas nähä mikä on vastaanotto.. Mieheni on isosta suvusta, siellä varmasti on ilouutinen, mutta meitä kun on siskon kanssa vaan kaksi ja sisko kun teki vain sen yhden tytön, niin varmasti kauhistutan kaikki! No meille tämä pienokainen on kauan kaivattu ja odotettu haave!



Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!



T: Sansu rv 7+5

Mun raskautta varjostaa miten saan töissä kerottua tästä raskaudesta. Olin ajattellut ehtiväni olla töissä syyslukukauden, mutta kun heti tärppäsi, ehdin nyt olla ainoastaan 2 ja 1/2 kuukautta. (Paperilla tosin 5kk, kun aloitan kesäkuun alussa.) Olin jo ehtinyt ilmoittaa töihin että palaan syksyllä. Olen ollut kotona kaksi vuotta esikoisen kanssa ja hakenut hoitovapaata se sallitun kaksi kertaa. Luulen, että rehtori kyllä vielä myöntäisi tuon 2 ja 1/2 kuukautta hoitovapaata, mutta ajattelin että pieni piipahdus töissä auttaisi jaksamaan kotoaoloa ja saisin vähän rahaakin tienattua. Minulla on siis virka.



Kaikki töissä olettavat että otan ykkösen. Eilen olin koulussa ykkösten tutustumispäivänä ja pidin heille tunnin. Tässä vaiheessa en kuitenkaan vielä halua kertoa mitään. Ajattelin kertoa np-ultran jälkeen (21.5.). Ykkösiä ajatellen ei tosiankaan ole kiva että ope on heidän kanssaan näin lyhyen ajan.



Eli tunnen kovaa syyllisyyttä että palaan töihin näin lyhyeksi aikaa. Samalla tiedän, että musta tullaan puhumaan selän takana. Tuntuu tosi raskaalta. Olen asian takia valvonut monet yöt.



No se siitä valituksesta...



Oma jaksaminen on niin ja näin. Vuoroin väsyttää ja oksettaa. Myös minä heräilen öisin enkä nukahda uudestaan. Onneksi esikoinen useimmiten nukkuu yöt läpi. Herra tosi herää aikasin. Voimia kaikille vähäunisille!



Pahoittelut kaikille vastoinkäymisiä kohdanneille!



Mamma 05 ja 07, rv 10+

Äitienpäivää vietetään siten, että äiti saa nukkua PITKÄÄN ja saa varmasti aamupalan sänkyyn. Lajhankin varmaan saan. Iltapäivällä mennään mummolle grillaamaan ja syömään kakkua. Anopinluona täytyy myös käydä.



Nyt välipalaa antamaan pikkuherralle. Sen jälkeen hän saa tehdä sormiväritaidetta lahjaksi mummoille!

mut liitän sen nyt tähän...



tamatu: toivon voimia... ja mukavaa lomareissua. Sä olet jo surutyön kertaalleen tehnyt? Mutta kaikki on mahdollista. Toivotaan peukut ja varpaat pystyssä, että pikkuisesi on edelleen siellä!



liikunnasta: yritän joka päivä liikkua... juoksuharrastus on hiipumaan päin, samoin kävi kun aloin kuopusta odottamaan; yhtäkkiä meno alkoi tuntua niin vaikealta ettei jaksa itseään rääkätä. Kävelyä, jumppaa, pyöräilyä ja uintia aion jatkaa. Ei ole tullut ostettua kaksosten rattaita (pojat on 3 ja 1) ja ajattelin siirtää hankinnan loppuvuoteen. Kolmevuotias oppi just pyöräilemään, mutta joskus lykkään kaksia rattaita kun ei ehdi odottelemaan pikku hituria!



On: nyt tekee mieli ihan oikeaa ruokaa; lohta kermakastikkeessa ja lihaa ja salaatteja ja... Suolaisia juttuja kuten suolakeksejä ja sipsejä. Suklaata en voi syödä, samoin on ollut poikia odottaessa. Mies lohduttaa, että on se tyttö kuitenkin... Esikoinenkin haluaisi siskon. Mutta se pojan nimi nyt pitäisi kuitenkin miettiä.



Kaikille tekisi mieli kertoa, eilen olin vähällä paljastaa anopillekin, mutta jos nyt menis sinne ekaan neuvolaan asti niin sit voisin tehdä paljastukset hyvillä mielin. En enää usko että raskaus on väärä hälyytys, kuvotus on niin tuttua ja alituinen seuralainen tässäkin raskaudessa. Mutta ne sydänäänet haluan kuulla tai ultrasta nähdä sydämen liikkeen!



sunnie ja piipiäinen 8+0

Eli oltiin aamulla avoimen järjestämillä äitienpäiväkahveilla. Siellä oli vadelmakermakakkua. Syötyäni kakkua tajusin, että vadelmat melko suurella varmuudella oli ulkomaalaisia, eli niitä jota pitäisi välttää! Yritän tässä raskaudessa olla olematta hysteerinen, mutta silti huolettaa...

sen verran, että mies on aamuvuorossa ja joudun hoitaa aamutoimet yksin (se on pahoinvoinnin kanssa aika rajua, kun pitäis revetä kolmeen suuntaan yhtä aikaa) ja tehdä ruuan ja kotityöt kuten aina muulloinkin.



Kai sitten käydään mummuloissa, kun mies kotiutuu. Esikoinen on jotain askarrellut, se on kiva. Että olenkin näille kolmelle maailman tärkein ihminen, siinä on äitienpäivää jokaiselle päivälle!



Sunnie

onko jossain joulukuisille oma postituslista??

Tietääkö kukaan?

http://groups.msn.com/Joululahjat07 täällä vaan on ollu toosi hiljasta..



http://groups.yahoo.com/group/joulutontut2007/ täällä käy vilkkaampi keskustelu



S

Ekaks lääkäri kokeili kohtua ja sanoi ettei kyllä sen perusteella uskoisi että olen raskaana :-S ! Sit heti kun rupes ultraamaan, näyttöön ilmestyi papu jonka sydän sykki hienosti. Pituus 10mm eli vastasi täysin viikkoja 7+2.



En ole vielä pinoa ehtinyt lukemaan enkä varmaan ehdikään kun pitää mennä tekemään tarjoiluja huomisille kuopuksen kolmivuotissynttäreille. Oon niin väsy etten oikein nää kunnolla edes...



Happy Sintagma 7+2 ja virallistetusti raskaana