Vanhuus omakotitalossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Rakastan omaa taloa ja pihaa. Jopa niin paljon että ostimme toisen talon pihoineen ulkomailta yli kuusikymppisinä.

Suomen kodista ollaan kohta luopumassa mutta rivarin hankimme Suomenlomia varten, pienikin piha on parempi kuin ei mitään.

Täällä ulkomailla taas on helppoa pyytää joku tekemään raskaampia pihahommia jos itse ei selviä. 

Jään ensi vuonna eläkkeelle. Olen alkanut tehdä meidän pihalle betonilaatoista ja liuskekivistä polkuja, joilla pystyy kulkemaan ja kiertämään talon rollaattorin kanssa. Kulkuväylät on hyvä olla kunnossa, koska ei niitä sitten enää ehkä jaksa rakentaa, kun on se aika, että niitä tarvitsee. Portaiden viereen ajattelin rakentaa myös liuskan, jotta pääsee kuistille ja taloon sisälle esteettömästi. 

Vierailija kirjoitti:

Rakastan omaa taloa ja pihaa. Jopa niin paljon että ostimme toisen talon pihoineen ulkomailta yli kuusikymppisinä.

Suomen kodista ollaan kohta luopumassa mutta rivarin hankimme Suomenlomia varten, pienikin piha on parempi kuin ei mitään.

Täällä ulkomailla taas on helppoa pyytää joku tekemään raskaampia pihahommia jos itse ei selviä. 

Joopa joo 🥱, juttu sen kun laajenee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahalla saa. Rahalla voi teettää pihatöitä, kuljetuksia, korjauksia. Rahalla saa ostettua siivousta, ruokahuoltoa, pesua, hoitoa ja seuraa.  Ihmeellinen ajatus, että jos on valinnut omakotiasumisen niin on tehtävä kaikki itse kuolemaansa asti tai muutettava kerrostaloon. Rahalla saa myös kuolinpesän tyhjennyksen, siivouksen, remontoinnin ja myymisen ja verojen kuittaamisen ja silti perilliset saavat rahaa mitä eivät ole itse ansainneet.

Harvalla ihmisellä,jos olet pienipalkkaisessa työssä/saat eläkettä,on varaa ulkoistaa kaikkea.

Harvalla pienipalkkaisella on edes varaa ostaa tai ylläpitää omakotitaloa täällä Helsingissä. Ja ikääntyessä kannattaa käyttää niitä osakesijoituksien tuottoja juurikin palveluiden ostamiseen itselle kuin 'kiusata' perillisiä puutarhatöillä ja autotallin siivouksella.

Helsinki on kyllä hyvin pieni osa koko maasta, eikä siellä edes keskituloinen osta omakotitaloa kuin velalla, joka suurinpiirtein siirtyy parille seuraavallekin sukupolvelle. Mikä hitto sinutkin saa kuvittelemaan, että tämän ketjun omakotiasukkaat olisivat kaikki helsinkiläisiä? Todellisuudentaju hämärtynyt pahasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sun mistään tarvi luopua. Nyt kun suuret ikäluokat vanhenevat, erilaisia pienkiinteistönhuoltofirmoja syntyy kuin sieniä sateella tekemään vanhijen ja laiskojen pihatöitä.  Sellaiselta voit tilata kaikki huoltotoimet. 

Tämä. Jos joutuu lähtemään omakotitalostaan johonkin kerrostalokuutioon on se pahimmillaan yhtä traumaattista kuin niille oli jotka ajettiin aikoinaan sotien aikana evakkoon taloistaan. Siitä jää ikuinen kaipaus ja suru. Parempi kuolla mökkiinsä jos liikuntakykyä ja älliä on vähänkään jäljellä. Nykyään saa kaikkeen apua ja vielä kotitalousvähennyksenkin. Kelataksi hakee huonommin liikkuvat kotoaan ja kaupoilla on kotiinkuljetuspalvelu lähes joka kunnassa, maksaa vähän yli kymmenen euroa.

Helppo on uhota nyt kun on vielä kunto kunnossa. Sitten kun ei ole niin, se pelko ja ahdistus on aivan toisella tasolla. Suomessa on kotihoidossa paljon vanhuksia jotka oikeasti haluaisivat palvelutaloon.

Ei se ole mitään uhoamista jos toteaa tosiasioita, ihmisillä on erilaisia luonteenlaatuja, toiset ovat arempia ja yksinäisytttä pelkäävämpiä kuin toiset. Eivät kaikki ole arkoja edes kuoleman lähestyessä, osa jopa haluaa kuolla täysin yksin. Mitä parempaa elämään köyhemmälle tuo kunnallinen palvelutalo jossa ikävimmissä tapauksissa hoitajien moraalissa on toivomisen varaa, vanhus jätetään heitteille saunaan (eri tapaus kun kuluneella viikolla kerrottu), ruoan laadusta on säästetty, kukaan ei tule vaikka makaisit  vaippa täynnä, huoneeseen saattaa tulla joku toinen vanhus joka pahoinpitelee (useita tapauksia), sidotaan tuoliin kiinni ja lääkitään helpoksi ihmiseksi. Ennemmin kuolee kotiinsa . Mene sinä palvelutaloon jos pelottaa.

Palvelutalo voi olla hyvä vaihtoehto, jos on sellainen sairaus, joka rajoittaa omakotitalossa pärjäämistä. Palvelutaloon voi tilata palveluja oman tarpeen mukaan ja sieltä on luontevaa sitten aikanaan siirtyä ympärivuorokautisen hoivan puolelle. Sinne on tiukat kriteerit, ja jos julkisen puolen rahoituksella pääsee, niin ei silloin kyllä enää muita vaihtoehtoja ole. Mutta ei läheskään kaikilla ole sellaisia rajoittavia sairauksia, vaan suurin osa kyllä pärjää aivan hyvin omakotitalossa loppuun astikin. 

Rakastan omaa taloa ja pihaa. Jopa niin paljon että ostimme toisen talon pihoineen ulkomailta yli kuusikymppisinä.

Suomen kodista ollaan kohta luopumassa mutta rivarin hankimme Suomenlomia varten, pienikin piha on parempi kuin ei mitään.

Täällä ulkomailla taas on helppoa pyytää joku tekemään raskaampia pihahommia jos itse ei selviä. 

Joopa joo 🥱, juttu sen kun laajenee. 

Meillä on käynyt puutarhuri rapsimassa pihaa silloin kun se remonttivaiheessa villiintyi niin ettei perus ruohonleikkurilla ja trimmerillä selvinnyt. Nyt selviän itsekin, neliöitä n 1500. Samoin metsikkö pitää karsia 2x vuodessa, nyt tein sen itse. Viimeviikolla kävivät tarkistamassa uima-altaan toiminnot kesää varten ja piipahtavat kerran viikossa kun olen kesäkuun Suomessa. 

Näitä kavereita on monta tässä kylällä jotka hoitavat viinitiloja ja siinä sivussa puutarhoja tarvittaessa. 

Suomessa omalla kylällä lukiolaiset ovat perustaneet viimevuosina hyvin menestyneitä pihatalkkarifirmoja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Kyllä kannattaa ja todella moni onkin tehnyt näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Kyllä kannattaa ja todella moni onkin tehnyt näin.

Ja tottakai saa tehdä, jos siltä tuntuu. Vaan jos haluaa pysyä omakotitalossa, kannattaa pysyä omakotitalossa. Meitäkin on valtavan paljon 😊

Meillä on yksikerroksinen talo, koska talo on hankittu 20v sitten loppuelämän kodiksi. Vessaan mahtuu pyörätuolilla, kylppäriin pääsee sellaisella myös. Jopa saunaan! Pihaa ei tartte jaksaa itse hoitaa, rahalla saa sille kyllä tekijän. Myös talveksi lumitöihin. Ihan pers aukinen ei kannata omakotitalossa asujan koskaan olla, niin ei tule tämmöiset(kään) asiat ongelmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Kyllä kannattaa ja todella moni onkin tehnyt näin.

Ja tottakai saa tehdä, jos siltä tuntuu. Vaan jos haluaa pysyä omakotitalossa, kannattaa pysyä omakotitalossa. Meitäkin on valtavan paljon 😊

Niin, toiset haluaa hoitaa asiat omin voimin itse ja toiset laittaa perillisten riesaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhempani ovat yli 85-vuotiaita ja yhä asuvat maalla omakotitalossa. On valtavat peruna- ja mansikkamaat, kukkapenkit, tekevät itse polttopuunsa ym. Eivät tarvitse apua. 

Itse olen 52-vuotias enkä todellakaan vielä mieti omia vanhuushuolia. Talostani en myöskään luovu, se jää perinnöksi. Ja kyllä, tiedän että haluavat, ja jos eivät niin tämän saa kyllä myytyä.

En halua olla pahan onnen lintu, mutta odota pari vuotta. Omat vanhempani ovat 80, minä 56. Äiti kaatuilee jo, molemmilla sairauksia. Kaikki tietysti vanhenevat eri tahtiin mutta voit yllättyä miten paljon tulevat pian tarvitsemaan apuasi. Se on yksi kaatuminen tai sairaskohtaus, ja koko taisteluparin herkkä tasapaino kärsii. Selviytymisen kannalta kannattaa muuttaa lähelle ajoissa. Tässä iässä ei voi enää ajatella omaa napaansa ja asua ulkomailla/ toisella puolen Suomea, jos tilanne tämä. Varsinkin ok-talo maalla vaatii. Me tehtiin niin että minä muutin heidän ok-taloonsa, ja he lopullisesti kakkosasuntoonsa. Viihtyvät täällä kuin mökillään, tekevät töitäkin, varsinkin isä - polttopuita tälläkin hetkellä. On turvallinen kaupunkiasunto ja talo mökkinä = ihanneratkaisu eivätkä joudu luopumaan mistään.

Ei kiitos, en ala murehtia enkä tehdä muutoksia, kun ei ole mitään syytä. Tilanne kerrallaan. Enkä esimerkiksi muuta lähemmäs, se ei tule kyseeseen.

Murehtiminen on ihan turhaan hukattua energiaa, tietysti. Tilanne kerrallaan, kuten sanoit. Mutta jyrkkä asenne sulla on tuohon muuttoasiaan kyllä. No. Jokainen taplaa tavallaan. LÄhivuosina kaatuvat suuret ikäluokat laitosvuoteisiinsa yksi kerrallaan, toinen takapihalleen, kolmas lumihankeen polttopuita hakiessaan. Itselläni on vakavia haasteita mutta en jätä vanhempiani niistäkään huolimatta. En, vaikka hermot on riekaleina monta kertaa viikossa. 

80 on ikä jonka jälkeen vanheneminen on nopeaa ja yllätyksellistä.

Ei mulla ole mitään syytä muuttaa nykyisestä kodistani, enää koskaan. Eivät vanhempanikaan sitä haluaisi, kyseessä on äitini lapsuudenkoti ja on hänelle unelmien täyttymys että asun tässä. Et sinä tiedä ventovieraiden tilanteista mitään, joten älä vaivaa päätäsi moittimalla 😂

Tiedän kyllä hyvin, miten ihmisen elämä voi muuttua hetkessä. Tai loppua. Olen työssäni elvyttänyt ihmistä joka laittoi kahvin tippumaan ja otti kupin kaapista. Kun kahvi oli valmis, hänen sydämensä ei enää lyönyt. Perusterve ihminen ollut tietämyksensä mukaan siihen saakka. 

Että sitä suuremmalla syyllä nyt eletään, eikä murehdita asioita jotka ei edes ole ajankohtaisia, ja heitetä sillä tavoin elämää aivan hukkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit viisas niin luopuisit omakotitalosta jo nyt. 

 

... ja hankkisit rivitaloasunnon, jossa olisi pihaa kukkapenkille.

Rivitalo = kerrostalon ja omakotitalon huonot puolet yhdessä. 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Kyllä kannattaa ja todella moni onkin tehnyt näin.

Ja tottakai saa tehdä, jos siltä tuntuu. Vaan jos haluaa pysyä omakotitalossa, kannattaa pysyä omakotitalossa. Meitäkin on valtavan paljon 😊

Niin, toiset haluaa hoitaa asiat omin voimin itse ja toiset laittaa perillisten riesaksi.

Ei se ole perillisten riesaksi laittamista, jos pärjää itse siellä omakotitalossa. Monet kyllä pärjää ihan hyvin. - Eri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Kyllä kannattaa ja todella moni onkin tehnyt näin.

Ja tottakai saa tehdä, jos siltä tuntuu. Vaan jos haluaa pysyä omakotitalossa, kannattaa pysyä omakotitalossa. Meitäkin on valtavan paljon 😊

Niin, toiset haluaa hoitaa asiat omin voimin itse ja toiset laittaa perillisten riesaksi.

Mun perilliset ei koe meillä kyläilyä riesaksi, enkä minäkään koe riesaksi sitä että äitienpäivänäkin menen tervehtimään omia vanhempiani, yli 8-kymppisiä, jotka edelleen asuvat puulämmitteisessä talossaan, viljelevät perunansa itse, kaatavat ja tekevät polttopuut jne.

Sulla on nyt iso ongelma.

Joistakin asioista aika jää, kun elämäntilanne taikka terveydentila muuttuu. Muistot toki säilyvät. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksikerroksinen talo, koska talo on hankittu 20v sitten loppuelämän kodiksi. Vessaan mahtuu pyörätuolilla, kylppäriin pääsee sellaisella myös. Jopa saunaan! Pihaa ei tartte jaksaa itse hoitaa, rahalla saa sille kyllä tekijän. Myös talveksi lumitöihin. Ihan pers aukinen ei kannata omakotitalossa asujan koskaan olla, niin ei tule tämmöiset(kään) asiat ongelmaksi. 

Samoin, meillä on alun perinkin esteettömäksi rakennettu omakotitalo, jossa aiotaan asua loppuelämä. Vaikka en ole aivan varma, tarvitaanko sitä esteettömyyttäkään. Suvussa on esimerkkejä ysikymppisistä, jotka ovat asuneet omakotitaloissaan loppuelämänsä, eikä heillä ole ollut edes rollaattoria. Varmaan pihalla liikkuminen pitää toimintakyvyn hyvänä. Liikuntaa tulee aivan itsestään enemmän kuin pienessä kerrostaloasunnossa. Nurmikonleikkuut ja lumityöt voi silti tosiaan teettääkin, jos niitä ei jaksa tehdä. Eikä ne nyt niin paljon maksa. Sitä vartenhan on eläke ja säästöt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Miksi pitää luopua? Kyllä minun appivanhemmat edelleen asuvat omakotitalossa. Enoni kuoli tämän vuoden alussa, oli 85 v. ja asui omakotitalossa loppuun asti. Eihän kaikille samat sairaudet tule. Esimerkiksi enollani ei ollut mitään liikkumisen rajoitteita. Itse hoiti kukkapenkit vielä viime kesänä ja leikkasi nurmikon, vetävällä ruohonleikkurilla. Poikansa eli serkkuni kävi tekemässä raskaammat lumityöt. Sehän riippuu missä iässä ja kunnossa sattuu kuolemaan. Monetkin nykyisin elävät hyväkuntoisena loppuun asti.

Kyllä kannattaisi jo hyvissä ajoin ja hyväkuntoisena lähteä sieltä omakotitalosta. Itselleni riitti viiskymppisenä ja samoin tekivät vanhempani ja appivanhempani.

Muidenkin kannattaa, koska sua ei enää huvittanut? 😂

Kyllä kannattaa ja todella moni onkin tehnyt näin.

Kesälläkin kannattaa varmuuden vuoksi pitää villahousuja.

Vierailija kirjoitti:

Joistakin asioista aika jää, kun elämäntilanne taikka terveydentila muuttuu. Muistot toki säilyvät. 

Ja ihmiset on erilaisia. Moni 50+ minun sairauteni omaava ei ikinä haluaisi asua näin, kun minä asun. Pienessä mökissä keskellä ei mitään. Kirurgikin ihmetteli, miksi minun edes pitää kantaa polttopuukoreja nykypäivänä, no koska pitää lämmittää tupaa! 😂

Minulle tämä on niin täydellistä elämää, olen niin onnellinen täällä. En ikinä muuttaisi mihinkään taloyhtiöön, en.

Jos joskus vointi menee reilusti huonommaksi tästä hyötyliikunnasta huolimatta, sitten suostun tekemään pienen huussinurkan eteiseen. Vesivessaa ei silloinkaan tule.

Siihen saakka mennään näin 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan sitten vanhanakin hoidat talosi ja pihasi itse. Et odota lapsia ilmaiseksi tai rahalla "houkuteltuna" tekemään lumitöitä, leikkaamaan nurmikkoa, hoitamaan taloa jne. Se "houkuttelu" kun on aikuisen lapsen näkökulmasta pakkoauttamista. Lapset itse asuvat kerrostalossa kun ei pihahommat nappaa, mutta sitten pitäisi pitkin hampain mennä vanhuksia auttamaan. Sama kaikenlaisen turhan tavaran säilyttäminen jota on vuosikymmeniä varastoitu ajatuksella josko vielä joskus tarvitsisi. Nekin tavarat kannattaisi hävittää itse eikä odottaa että lapset sitten aikoinaan senkin tekevät. Kaikkein itsekkäintä on ajattelu, ettei vanhaa taloa voi omana elinaikanaan myydä, koska siitä ei saisi riittävästi rahaa uuteen asuntoon. Ja myös se, että tiedetään että vanhan talon kaupassa saattaa ostajilta tulla jälkivaatimuksia ilmenneiden ongelmien vuoksi. Piilovikoja ei voi ihan noin vain rajata pois vaikka huonokuntoisena myisikin. Ei kai edes purkukuntoisena myynti, ellei hinnassa ole huomioitu tulevia purkukustannuksia. Tämä kaikki sotku aiotaan jättää sitten lasten selvitettäväksi. Lapset joutuvat vastaamaan talon piilovioista vaikka eivät itse ole asuneet talossa vuosikymmeniin eikä millään kuntotarkastuksilla kaikkia vikoja saada esiin.

Itsekästä on myös se, että haluaa omien vanhempiensa pienentävän mielekkään elämänsä sellaiseksi, mistä koituu mahdollisimman vähän vaivaa jälkeläisille. Kas kun et pyydä tekemään kuolinsiivousta etukäteen ja muuttamaan palvelutaloon. Parempi että se vanhus asuu talossa jonka tuntee ja jossa kokee olonsa turvalliseksi. Eri asia jos vamman tai muistisairauden vuoksi ei kotona enää pysty elämään. Myös purkukuntoisessa talossa asumisen ymmärrän terveysriskiksi ja sellaisista pitäisi tietysti päästä parempiin oloihin. Moni ok asuja on vanhana hyvässä kunnossa juuri sen vuoksi, että koti vaatii koko ajan pientä toimeliaisuutta. Elämää ei voi elää ilman että siitä koituu vaivaa, valitettavasti.

Kuolinsiivous olisi kyllä todella hyvä tehdä eikä jättää kymmenien vuosien aikana kertynyttä roskaa lapsille selvitettäväksi. Vastauksessasi todella taas näkyy boomereiden itsekkyys. Lapsilla ei ollut väliä silloin ennen, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ja kun se tahtoo olla ettei vanhukset jaksa hoitaa taloa ja pihaa, vaativat ruuhkavuosia eläviä lapsiaan auttamaan.

En ole tavaran karsimista vastaan, lähinnä tarkoitin tuolla kuolinsiivouksella sitä, että kaikki paitsi täysin tarpeellinen heitetään pois. Mitä elämää se sellainen on, jos sitä on vielä vuosia jäljellä, ja asutaan kuin minimalisti jotta lapsilla on sitten mahdollisimman vähän työtä kun kuolo koittaa? Itse haluaisin ainakin elää loppuun asti tilassa, joka on minun näköiseni ja jossa on muistoja. En myöskään ole boomeri, vaan milleniaali, ja tiedän kyllä että omien vanhempien asunto pitää myös jossain vaiheessa siivota. Toivon silti että he elävät mahdollisimman pitkään sellaista elämää sellaisessa tilassa, jonka kokevat itselleen rakkaaksi. Aika moni palvelutaloon päätynyt näivettyy siellä liikuntakyvyttömäksi, kunnes sitten kuolee, ja sanon tämän hoitoalan ihmisenä. 

Ihmettelen myös keskustelun tasoa puutarhasta, koska vaikka aloittajalla onkin täydellinen puutarha niin keskiverto omakotitalon tai muunkaan pihallisen talon puutarha ei ole mikään puutarhauksen taidonnäyte. Aika moni on vaan ruohoa ja jotain pensaita/puita täynnä, ehkä pieni perennapenkki. Sellaisen huoltoon saa apua raottamalla kukkaroa, jos itse ei enää ole kykenevä.

Samaa mieltä siitä, että useimmat omakotitalopihat ovat lähinnä säälittäviä: pari marjapuskaa, pikkuruinen kivillä ympäröity kukkapenkki, muutama koristepuska keskellä nurmikkoa ja pahimmassa tapauksessa ränsistynyt ja pystyyn kuollut matala tuija-aita ja  kuivunut nurmikko ympäröi muuten näitä puutarhan kaunistuksia kuin aava valtameri.

Sellaisesta pihasta on helppo luopua! Mutta ei omasta ihanasta pihastani, jossa on isot maanpeittoperenna-alueet pensaiden ympärillä, nyt juuri sinisenään kevätkukkijoita, selkeät nurmikkoalueet, eikä mitään neliskulmaisia nurmikkoläiskiä.