Luokkakokoukset. Mitä mieltä?
Kertokaa vapaasti kokemuksia tai mielipiteitä. (Tai niin vapaasti kuin täällä voi kertoa...)
Kommentit (53)
Onko kenelläkään hyviä kokemuksia luokkakokouksita?
Onko tämä nyt hyvä kokemus, kun riemuylioppilasjuhlan jälkeen ajattelin että ei se sentään ollut hassumpi, olin odottanut pahempaakin.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään hyviä kokemuksia luokkakokouksita?
Mulla on. Meidän luokassa oli hyvä fiilis ja se näkyi myös luikkakokouksessa.
Ei kiinnosta. Mikä siellä edes on niin kiinnostavaa, että tapaisin ihmisiä joiden kanssa olen ollut tekemisissä yli 30 vuotta sitten?
Se oli todella hauskaa. Kun menee ilman odotuksia, eikä tiedä luokkakavereistaan oikeastaan mitään. Kaikki on hetken vähän kuten ennen sillä erolla, että kaikki paikalle saapuneet juttelevat keskenään. Spontaani ohjelma jatkui pikkutunneille. Menen uudelleen.
En ole saanut luokkakokouskutsuja koskaan. En menisi, vaikka saisin.
Mies on saanut yhden kutsun olan luokkansa tapaamiseen, ei hetkeäkään harkinnut menevänsä.
Olin 25 kun oli ala-asteen luokkakokous. Menin, koska sieltä oli hyviä muistoja.
Sitten tuli kutsu 40vee lukioluokan kokoukseen. En edes harkinnut menemistä. Mut oli otettu lukiossa silmätikuksi, enkä epäile ettei sama meininki olisi jatkunut yhä. En kaivannut niitä tyyppejä pätkääkään.
Joskus joku järjestettiin. Eipä sinne moni tullut. Se porukka mikä pitää muutenkin yhteyttä toistensa kanssa.
Olisi tulossa mutten tiedä menenkö. Laiskottaa. En tiedä miksi edes mennä. Uteliaisuus tietysti miten muilla menee. Toisaalta onko sillä merkitystä mihinkään.
Olin kouluaikaan luokan besserwisser ja kuvittelin olevani muita parempi.
Nyt 40 vuotta jälkeenpäin luokkakokouksessa huomasin olleeni täysin oikeassa!
En saanut koskaan kutsua. En olisi kyllä mennytkään, vaikka olisi kutsuttu.
Vierailija kirjoitti:
En saanut koskaan kutsua. En olisi kyllä mennytkään, vaikka olisi kutsuttu.
Tuota en tajua. Eikö kaikki pitäisi kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Joskus joku järjestettiin. Eipä sinne moni tullut. Se porukka mikä pitää muutenkin yhteyttä toistensa kanssa.
En ymmärrä, miksi jotkut pitävät yhteyttä koulukavereihinsa - yhteydenpidon opiskelukavereihin ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Olin kouluaikaan luokan besserwisser ja kuvittelin olevani muita parempi.
Nyt 40 vuotta jälkeenpäin luokkakokouksessa huomasin olleeni täysin oikeassa!
Tuli sinulle virhe Paavo hyvä. Kouluajoistasi on enemmän kuin 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus joku järjestettiin. Eipä sinne moni tullut. Se porukka mikä pitää muutenkin yhteyttä toistensa kanssa.
En ymmärrä, miksi jotkut pitävät yhteyttä koulukavereihinsa - yhteydenpidon opiskelukavereihin ymmärrän.
Mikä ero on koulukaverilla ja opiskelukaverilla? Vai onko koulukaveri peruskoulukaveri ja opiskelukaveri jatko-opiskelukaveri
Joka tapauksessa enimmät pidemmät kaverisuhteet tulevat juurikin lapsena ja nuorena. Minullakin on peruskouluajalta kaksi kaveria.
Eipä oo luokkakokouksia kukaan järjestänyt tai jo on niin eivät ole kutsuneet.
Pari olen nähnyt, kaupankassana ja McDonalsin vuoropäälikkönä on tullut vastaan nuo 40 kymppiset. Ei liene mennyt kovin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut koskaan kutsua. En olisi kyllä mennytkään, vaikka olisi kutsuttu.
Tuota en tajua. Eikö kaikki pitäisi kutsua.
Kaikki eivät saa kutsua. Minä en saanut, sain tietää asiasta kun kaverini kysyi mennäänkö samalla autolla. kun soitin ja kysyin asiasta, syy oli se etteivät tienneet osoitettani. Olen asunut samassa paikassa kouluajoista lähtien. Kaikkia ei vain haluta kutsua. En ollut suosittu koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut koskaan kutsua. En olisi kyllä mennytkään, vaikka olisi kutsuttu.
Tuota en tajua. Eikö kaikki pitäisi kutsua.
Kaikki eivät saa kutsua. Minä en saanut, sain tietää asiasta kun kaverini kysyi mennäänkö samalla autolla. kun soitin ja kysyin asiasta, syy oli se etteivät tienneet osoitettani. Olen asunut samassa paikassa kouluajoista lähtien. Kaikkia ei vain haluta kutsua. En ollut suosittu koulussa.
Rehellisesti sanottuna en olisi itsekään arvannut osoitetta. Hyvin harva asuu samassa paikassa kuin kouluaikoina.
Olen helpottunut, ettei tarvitse olla tekemisissä menneisyyden haamujen kanssa.
Inhosin kouluaikoina sitä porukkaa, tunne on syvä vieläkin. Kolmeen ystävään olen pitänyt yhteyttä, muita en haluaisi tavata koskaan edes vahingossa.