Eilen illalla Redditin synkissä nurkissa: Onko "huonon onnen" taloja ja asuntoja oikeasti olemassa?

Joo siis tää ei oo mikään keksitty juttu, vaan yks mun tutun kautta kuultu. Niillä oli joskus semmonen vanha talo vähän syrjemmässä, ja kaikki sano aina et siinä paikassa on huono energia.

Eka outo juttu oli ku yks perhe asu siellä vuosia sit, ja ne vaan lähti yhtäkkiä. Jätti tavaroita sinne ja kaikki, eikä kukaan oikein tienny miks. Sit myöhemmin yks mies osti sen talon ja alko remontoimaan, mut se kuoli aika pian—löydettiin portaiden alapäästä, eikä oikein selvinny mitä tapahtu.

Mut se mikä tekee siitä paikasta oikeesti karmivan, on ne pienemmät jutut. Mun tuttu sano et aina ku ne kävi siellä, ovet meni kiinni itestään ja yläkerrasta kuulu askelia, vaikka kukaan ei ollu siellä. Ja kerran ne kuuli ihan selvästi, et joku käveli niiden perässä, mut ku ne käänty, ei ketään.

Pahin oli ehkä se, et yks niiden kaveri jäi sinne yöks ihan vitsillä. Aamulla se oli ihan paniikissa, sano et joku oli seisonu sen huoneen ovella koko yön. Ei kuulemma liikkunu, vaan tuijotti. Sen jälkeen se ei oo suostunu puhumaan koko jutusta kunnolla.

Nykyään se talo on tyhjillään, mut jengi kiertää sen kaukaa. Kaikki sanoo samaa: siellä ei vaan tunnu siltä, et ois yksin.

Vierailija kirjoitti:

Joo siis tää ei oo mikään keksitty juttu, vaan yks mun tutun kautta kuultu. Niillä oli joskus semmonen vanha talo vähän syrjemmässä, ja kaikki sano aina et siinä paikassa on huono energia.

Eka outo juttu oli ku yks perhe asu siellä vuosia sit, ja ne vaan lähti yhtäkkiä. Jätti tavaroita sinne ja kaikki, eikä kukaan oikein tienny miks. Sit myöhemmin yks mies osti sen talon ja alko remontoimaan, mut se kuoli aika pian—löydettiin portaiden alapäästä, eikä oikein selvinny mitä tapahtu.

Mut se mikä tekee siitä paikasta oikeesti karmivan, on ne pienemmät jutut. Mun tuttu sano et aina ku ne kävi siellä, ovet meni kiinni itestään ja yläkerrasta kuulu askelia, vaikka kukaan ei ollu siellä. Ja kerran ne kuuli ihan selvästi, et joku käveli niiden perässä, mut ku ne käänty, ei ketään.

Pahin oli ehkä se, et yks niiden kaveri jäi sinne yöks ihan vitsillä. Aamulla se oli ihan paniikissa, sano et joku oli seisonu sen huoneen ovella koko yön. Ei kuulemma liikkunu, vaan tuijotti. Sen jälkeen se ei oo suostunu puhumaan koko jutusta kunnolla.

Nykyään se talo on tyhjillään, mut jengi kiertää sen kaukaa. Kaikki sanoo samaa: siellä ei vaan tunnu siltä, et ois yksin.

Itsekin tiedän taloja, joihin tragediat ovat pakkautuneet toistuvasti. En osaa selittää. 

Kannattaa tutkia ehkä se maaperä. Uusia taloja saa myös ja vanha pois. Joistakin paikoista silti parempi pysyä kaukana, jos rasitteita. Sota-alueet, vanhat keskitysleiripaikat, hautausmaat, roskaaminen, nykyiset rasitteet ja muut. Olen tutkinut asiaa ja lueskellutkin. Aina voi puhdistaa silti ja parantaa ilmapiiriä omalta osalta.

Käänteisesti jotkut kanssa kirjoittaa, että pitkään jatkunut huono tuuri ja negatiiviset tapahtumat elämässä olivat päättyneet, kun muuttivat asuntoon, jossa "hyvä energia". Mitä se ikinä tarkoittaakaan. 

Meidän taloyhtiössä on kyllä sellaisia käveleviä munansurmia että täällä ei voi olla kuin onneton. Pihalla on aina tunne että on sata silmää selässä ja eiköhän heti tule digitaalisia kirouksia kun unohdat lapsen hiekkaämpärin hiekkalaatikolle. 

Vierailija kirjoitti:

Käänteisesti jotkut kanssa kirjoittaa, että pitkään jatkunut huono tuuri ja negatiiviset tapahtumat elämässä olivat päättyneet, kun muuttivat asuntoon, jossa "hyvä energia". Mitä se ikinä tarkoittaakaan. 

Niin. Kuinka vanha talo on ja mikä lähialueen historia. Entä risteys, teitä paljon vai ei. Minkälaista porukkaa liikkuu. Lisäksi kaupungin oma henkinen matrix.

Itsellänihän olisi tästä omakin kauhutarina kerrottavaksi, mutta en pysty kertomaan sitä ilman, että joku tunnistaa. Ehkä talon ja kaikki tapahtumat. 

Siitä lähtien, kun siellä asuin oikeastaan koko elämäni on ollut palasina ja huono tuuri seurannut mukana. Naapurille ei käynyt ihan yhtä hyvin ja menehtyi sinne. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tutkia ehkä se maaperä. Uusia taloja saa myös ja vanha pois. Joistakin paikoista silti parempi pysyä kaukana, jos rasitteita. Sota-alueet, vanhat keskitysleiripaikat, hautausmaat, roskaaminen, nykyiset rasitteet ja muut. Olen tutkinut asiaa ja lueskellutkin. Aina voi puhdistaa silti ja parantaa ilmapiiriä omalta osalta.

Se voi tosiaan tulla ihmisille yllätyksenä, että Suomessakin on tosiaan joukkohautoja ja vankileirejä verisen sisällissodan jäljiltä. Ja joillain alueilla on muutakin väkivaltaista historiaa. 

"Suomen sisällissodan vankileirit olivat vuonna 1918 Suomen sisällissodan seurauksena perustettuja vankileirejä, joille koottiin antautuneita punakaartien taistelijoita sekä muita punaisten ja työväenliikkeen toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä. Leirit olivat sodan voittaneen osapuolen valkoisten perustamia, punaiset säilyttivät sodan aikana ottamiaan vankeja lähinnä hallussaan olleissa vankiloissa. Joitakin sisällissodan aikaisia vankileirejä on kutsuttu myös keskitysleireiksiselvennä.

Vankileirejä oli keväällä 1918 yhteensä useita kymmeniä. Kesän aikana vangit keskitettiin ensin 16 ja lopulta 13 keskusleiriin. Yhteensä niillä oli vangittuna yli 80 000 ihmistä, joukossa oli myös naisia ja lapsia sekä maassa olleita Venäjän armeijan sotilaita. Vangeista kuoli eri syistä arviolta 12 000–14 000."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käänteisesti jotkut kanssa kirjoittaa, että pitkään jatkunut huono tuuri ja negatiiviset tapahtumat elämässä olivat päättyneet, kun muuttivat asuntoon, jossa "hyvä energia". Mitä se ikinä tarkoittaakaan. 

Niin. Kuinka vanha talo on ja mikä lähialueen historia. Entä risteys, teitä paljon vai ei. Minkälaista porukkaa liikkuu. Lisäksi kaupungin oma henkinen matrix.

Mikä ihme on kaupungin henkinen matrix?

Kokemusta on, jatkuva epäonni alkoi muutaman kuukauden ihan uudessa asunnossa asuttua ja kesti useita vuosia. Aivan ihmeellisiä asioita tapahtui jatkuvasti mm. uudet laitteet hajosi yksi toisensa jälkeen, hyönteisiä pyöri kasoittain lattialla vaikka asunto oli tiivis, jatkuvia vesi- ja sähkökatkoja yleensä juuri kesken suihkun, milloin oli postilaatikko jäänyt auton alle, pihassa yhtäkkiä iso kuoppa ja kaikenlaista outoa jota piti jatkuvasti selvitellä. Epäonni ja oudot asiat loppui siinä samassa kun muutti muualle. Harkitsi jo epätoivoisena manaajaa tai jotakin pappia paikalle heittelemään pyhää vettä kun paikka tuntui kirotulta. Tontti oli alunperin riitaisan suvun ja taisi sinne olla joku haudattukin, liekö hermostunut uudesta asunnosta maillaan.

Ymmärrättekö oikeasti, että ne kuolleet ei ole he vaan he ovat me. 

Sisäistin vasta isäni kuoltua vuosi sitten, että me kaikki ollaan kohta he. Ihmisen elinaika on aika pieni ja oikeasti suurin osa maapallolla asuneista on siellä kuolleiden puolella. 

Jotkut pelkää kuolleita ja kummituksia. Entä, kun itse kuolee. Siirtyy sinne. Jääkö johonkin välitilaan, voiko edetä mihinkää vai jääkö jonnekin taloon. Aika kamalaa. Millaista siellä on. 

(Yleinen ylösnousemus tulee sitten myöhemmin.)

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö oikeasti, että ne kuolleet ei ole he vaan he ovat me. 

Sisäistin vasta isäni kuoltua vuosi sitten, että me kaikki ollaan kohta he. Ihmisen elinaika on aika pieni ja oikeasti suurin osa maapallolla asuneista on siellä kuolleiden puolella. 

Jotkut pelkää kuolleita ja kummituksia. Entä, kun itse kuolee. Siirtyy sinne. Jääkö johonkin välitilaan, voiko edetä mihinkää vai jääkö jonnekin taloon. Aika kamalaa. Millaista siellä on. 

(Yleinen ylösnousemus tulee sitten myöhemmin.)

Totta. Olemme kaikki oikeasti kummituksia lihakostyymiin puettuna. 

Oma ensiasunto oli rakennettu varmaan jollekin vanhalle kirotulle intiaanien hautausmaalle päätellen siitä miten paljon paskaa yksi kerrostalo voikin tuottaa. Milloin poliisit ovella, naapurin pitbull vapaana rapussa, idiootti vuokralainen tukkii pääviemärin ja monta asuntoa valuu täyteen paskaa, toinen idiootti rikkoo ikkunansa avaamalle sen ovenkahvaan, viemäri vuotaa alakattoeristeeseen, naapuri vetää ilokaasukännit rappukäytävässä, toisen talon sankarit tulevat kännissä painimaan poliisien kanssa talon edustalle jne jne jne jne jne.

Ikinä enää en halua asua tuollaisessa kirotussa yhteiskunnan sakan likaviemärissä. Asunto oli kiva joo mutta halvan hintatason takia sinne kasautui vain paskaa ja ongelmia joita ei normaalina töissäkäyvänä ihmisena todellakaan jaksa. Myin koko paskan seuraavalle idiootille ja parin vuoden sisällä sekin muutti jo pois.

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta on, jatkuva epäonni alkoi muutaman kuukauden ihan uudessa asunnossa asuttua ja kesti useita vuosia. Aivan ihmeellisiä asioita tapahtui jatkuvasti mm. uudet laitteet hajosi yksi toisensa jälkeen, hyönteisiä pyöri kasoittain lattialla vaikka asunto oli tiivis, jatkuvia vesi- ja sähkökatkoja yleensä juuri kesken suihkun, milloin oli postilaatikko jäänyt auton alle, pihassa yhtäkkiä iso kuoppa ja kaikenlaista outoa jota piti jatkuvasti selvitellä. Epäonni ja oudot asiat loppui siinä samassa kun muutti muualle. Harkitsi jo epätoivoisena manaajaa tai jotakin pappia paikalle heittelemään pyhää vettä kun paikka tuntui kirotulta. Tontti oli alunperin riitaisan suvun ja taisi sinne olla joku haudattukin, liekö hermostunut uudesta asunnosta maillaan.

Onneksi se kuitenkin kohdallasi sitten muuttui ja päättyi. Luulin, että muuttamalla pois omallakin kohdalla ne omituiset sattumat ja huono tuuri päättyisi, mutta ehei. 

Vierailija kirjoitti:

Oma ensiasunto oli rakennettu varmaan jollekin vanhalle kirotulle intiaanien hautausmaalle päätellen siitä miten paljon paskaa yksi kerrostalo voikin tuottaa. Milloin poliisit ovella, naapurin pitbull vapaana rapussa, idiootti vuokralainen tukkii pääviemärin ja monta asuntoa valuu täyteen paskaa, toinen idiootti rikkoo ikkunansa avaamalle sen ovenkahvaan, viemäri vuotaa alakattoeristeeseen, naapuri vetää ilokaasukännit rappukäytävässä, toisen talon sankarit tulevat kännissä painimaan poliisien kanssa talon edustalle jne jne jne jne jne.

Ikinä enää en halua asua tuollaisessa kirotussa yhteiskunnan sakan likaviemärissä. Asunto oli kiva joo mutta halvan hintatason takia sinne kasautui vain paskaa ja ongelmia joita ei normaalina töissäkäyvänä ihmisena todellakaan jaksa. Myin koko paskan seuraavalle idiootille ja parin vuoden sisällä sekin muutti jo pois.

Lohduttaakohan tämä, mutta tuota se on kanssa ihan vuokra-asuessa taloissa, joihin pakkautuu tietyntyyppistä väkeä. Mutta ei ne ole kummituksia, ne on wt. 

Ihmiset asuvat kerrostaloalueilla hyvin lähekkäin. Ja naapurien kanssa. Ja on puhelimet kädessä. Kyllä siellä riittää muidenkin energiaa. Poikalapset karjuvat ulkona. Autoja tulee menee. Junia. Tavaraa. Tavarat hankittu ulkomailta osaksi. Tuuli voi puhdistaa ilmaa.

Tämä on erään tuttavani kertoma juttu heidän vanhasta kerrostaloasunnostaan, eikä kuulemma ollut mikään tavallinen paikka.

He muuttivat sinne ihan tavallisena perheenä, eikä aluksi ollut mitään outoa. Mutta aika nopeasti alkoi tapahtua pieniä asioita: tavaroita katosi ja löytyi oudoista paikoista, ja öisin kuului keittiöstä ääniä, aivan kuin joku olisi availlut kaappeja.

Aluksi he ajattelivat, että kyse on vain talon äänistä. Mutta sitten naapurit alkoivat kertoa, että samassa asunnossa oli aiemmin asunut yksinäinen vanhempi mies, joka oli kuollut sinne, eikä häntä oltu löydetty heti.

Sen jälkeen asiat muuttuivat selvästi oudommiksi. Tuttavani kertoi, että joskus iltaisin olohuoneessa saattoi nähdä silmäkulmassa liikettä, mutta kun katsoi suoraan, mitään ei ollut. Pahin kokemus sattui kuitenkin hänen pikkusiskolleen, joka sanoi nähneensä keittiössä jonkun seisovan selkä heihin päin—ja kun hän kutsui muita paikalle, hahmo oli poissa.

Perhe ei koskaan nähnyt mitään täysin selvästi, mutta tunne ei jättänyt heitä rauhaan. Lopulta he muuttivat pois, vaikka asunto itsessään oli hyvä.

Myöhemmin he kuulivat, että seuraavatkin asukkaat olivat lähteneet melko nopeasti. Syytä ei kukaan osannut sanoa suoraan, mutta kaikki vihjasivat samaan: siellä asunnossa ei viihdy pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö oikeasti, että ne kuolleet ei ole he vaan he ovat me. 

Sisäistin vasta isäni kuoltua vuosi sitten, että me kaikki ollaan kohta he. Ihmisen elinaika on aika pieni ja oikeasti suurin osa maapallolla asuneista on siellä kuolleiden puolella. 

Jotkut pelkää kuolleita ja kummituksia. Entä, kun itse kuolee. Siirtyy sinne. Jääkö johonkin välitilaan, voiko edetä mihinkää vai jääkö jonnekin taloon. Aika kamalaa. Millaista siellä on. 

(Yleinen ylösnousemus tulee sitten myöhemmin.)

Niin, en tiedä selittyykö nämä ilmiöt pelkästään sillä, että joku on kuollut talossa, tai asunnossa. Isossa osassa taloista on joku joskus kuollut. Kuoleminen kun on hyvin yleistä ja tavallista. 

Talo jossa luetaan hei Redditiä on jo itsessään kovan onnen talo

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset asuvat kerrostaloalueilla hyvin lähekkäin. Ja naapurien kanssa. Ja on puhelimet kädessä. Kyllä siellä riittää muidenkin energiaa. Poikalapset karjuvat ulkona. Autoja tulee menee. Junia. Tavaraa. Tavarat hankittu ulkomailta osaksi. Tuuli voi puhdistaa ilmaa.

Joskus rivarinaapurimme sanoi toiselle naapurille, että mehän nukumme yöt vierekkäin. Totta! Heidän sänkynsä ovat omissa asunnoissaan, mutta vain seinän paksuuden verran on välimatkaa. 

Näinhän se usein on.