Miten hyväksyä ettei saa enää parisuhdetta kun on mielenterveysongelmia

Ei mielenterveys ole este.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sä näät tulevaisuuteen ettet saa parisuhdetta? Mikään ei ole varmaan vaikka noin ennustaisitki itelles :D

En tiedä :D

Mielenterveys ei ole este. Jos itsellä on mielenterveys ongelmia pitää olla valmis hyväksynään sen toisenkin ongelmat vaikka silläkin niitä mielen terveys ongelmia olisi. Riippuu ihan miten omat ja sen toisen mielenterveys ongelmat näkyy. Karkuun niitä ei pääse ja moni ei ota mielenterveys ongelmaista jos itse on terve.

Se ei ole kivaa mielenterveysongelmaisena niin että lääkitsen aina itseäni ja ihmiset katsovat sillä asenteella että minä olen erilainen koska minulla on mielenterveysongelma ja minun pitää hyväksyä se. Tuollainen asenne tuomita mielenterveysongelmaisen on tunneköyhää eikä sellainen ihminen tiedä mitä empatia on.

Äläpä vaivu pessimismin alhoon, Ap.

Mitä tässä 2 vuotta olen lueskellut,

niin ilmiselvästi palstan vakikäyttäjistä 

isolla osalla on löystynyt ruuvi

> ellei useampikin. 😑

Ei millään pahalla.. mutta olemme

me uskomattoman synkkää sakkia.

40+ psykôpatia/sôsiopatia/

sâdismi-narsuja aikuiskoulukiusaajina 

joka langassa/ketjussa. Ryccätröllit

vetävät nega-agendalla/samalla 

matalalla vibraatiolla päivät läpeensä.

Mutta: IRL ei ole yhtään niin wacko mesta

kuin palstamanala. Siellä on ihan

kivojakin ja järkeviä ihmisiä, muutama.😽

Vaikea uskoa, mutta kyllä heitä edelleen on.

Suhteita muodostuu; jopa 

hieman pelottavan stigman omaavan

skitsósfrenian sairastajat avioituvat

ja kasvattavat lapsia. -x-

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kivaa mielenterveysongelmaisena niin että lääkitsen aina itseäni ja ihmiset katsovat sillä asenteella että minä olen erilainen koska minulla on mielenterveysongelma ja minun pitää hyväksyä se. Tuollainen asenne tuomita mielenterveysongelmaisen on tunneköyhää eikä sellainen ihminen tiedä mitä empatia on.

No mitä ihmiset tekee? Ne katsoo mielenterveys ongelmaista ja hyväksyy että sillä on ne mielenterveys ongelmat. Se että mitä ne tekee sen hyväksymisen jälkeen riippuu ihmisestä. Mutta silti se mielenterveys ongelma on siellä. Se paranee tai ei parane. Mutta on se siellä joka tapauksessa sillä hetkellä. Ei se pahaa tarvitse tarkoittaa että hyväksyy että niitä on. Minä ainakin omat hyväksyn ja tiedostan siksi yritän jotain tehdä vaikka ne ei mihinkään luultavasti ikinä parane. Ja ne ihmiset jotka on lähipiirissä kyllä katsoo sen ja tietää että minulla on ne mielenterveys ongelmat.