Jopa nat sit ymmärsivät elvyttää taloutta keynesiläisellä talouspolitiikalla

Eikös ne saanut aikaiseksi myös hyperinflaation? Tosin se mahdollisesti voitaisiin estää keräämällä verotuksella markkinoilta pois ylimääräistä likviditeettiä? Vai? Korjatkaa, jotka tietää. 

Jospa Keynes ottikin ajatuksensa natseilta? Eikös kummatkin vaikuttaneet 1930-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Eikös ne saanut aikaiseksi myös hyperinflaation? Tosin se mahdollisesti voitaisiin estää keräämällä verotuksella markkinoilta pois ylimääräistä likviditeettiä? Vai? Korjatkaa, jotka tietää. 

huoh, eikö historiaakaan enää opeteta kouluissa? se hyperinflaatio oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvun alussa weimarin tasavallassa jolloin vallassa oli vasemmisto ja johtui etupäässä voittajavaltioiden lähinnä ranskan halusta nöyryyttää saksaa. jos nasset olikin perseestä niin niided aikaansaamaa saksan talousihmettä 30-luvulla hämmästeli koko muu maailma niiden noustessa paljon hitaammin pörssiromahduksesta.

"Jospa Keynes ottikin ajatuksensa natseilta? Eikös kummatkin vaikuttaneet 1930-luvulla?"

Keynesin ajatukset julkisen investoinnin käytöstä talouskriisien torjumiseen kehittyivät jo 1920-luvulla, Keynes syntyi 1883.

Saksassa vuonna 1933, pian sen jälkeen kun kansallissosialistinen puolue oli noussut valtaan, na t sit miehittivät ammattiliittojen toimipisteet kaikkialla maassa. Ammattiyhdistysliikkeen varat takavarikoitiin, johtajat pidätettiin ja monet vietiin keskitysleireille. AMMATTILIITOT JA TYÖLÄISJÄRJESTÖT JULISTETTIIN LAITTOMIKSI. TYÖNANTAJIEN oikeuksia päättää palkoista ja työehdoista lisättiin. LAKKO-OIKEUTTA EI OLLUT. 

Palkat laskivat vuosien 1933 ja 1938 välillä noin 25 prosenttia. Työläisten edut ja oikeudet olivat huonot. Ammattiliitot kiellettiin, kuten myös kollektiivinen kaupanteko ja oikeus lakkoiluun. Työntekijällä ei ollut myöskään oikeutta kieltäytyä määrätyistä töistä, ja työpaikan vaihtoon vaadittiin työnantajan suostumus. 1935 määrätyn lain mukaan nuorten aikuisten miesten iältään 18-25 vuotta täytyi suorittaa palkaton kuuden kuukauden työpalvelusjakso opintojen jälkeen. Työpalveluksen jälkeen seurasi kahden vuoden asepalvelus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös ne saanut aikaiseksi myös hyperinflaation? Tosin se mahdollisesti voitaisiin estää keräämällä verotuksella markkinoilta pois ylimääräistä likviditeettiä? Vai? Korjatkaa, jotka tietää. 

huoh, eikö historiaakaan enää opeteta kouluissa? se hyperinflaatio oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvun alussa weimarin tasavallassa jolloin vallassa oli vasemmisto ja johtui etupäässä voittajavaltioiden lähinnä ranskan halusta nöyryyttää saksaa. jos nasset olikin perseestä niin niided aikaansaamaa saksan talousihmettä 30-luvulla hämmästeli koko muu maailma niiden noustessa paljon hitaammin pörssiromahduksesta.

toi 1930 luvun pörssi romahdus aiheutti äärioikeistojen liikkeen ympärimaailmaa useissa valtioissa. Siksi mitä paremmin talous sitä paremmin kansakunnat.

"jos nasset olikin perseestä niin niided aikaansaamaa saksan talousihmettä 30-luvulla hämmästeli koko muu maailma niiden noustessa paljon hitaammin pörssiromahduksesta."

Kaikki on suhteellisesta. Saksa nousi kuopasta.

Ongelmia oli paljon

"Alkuun Schachtin ulkomaankaupan säätely keskittyi vauhdittamaan uudelleenvarustelua ja sitä suosivaa teollisuutta, kun muu resurssitarve ja kulutus jäivät vähemmälle huomiolle. Tämä asettelu kärjistyi 1935 mennessä suureksi ruokapulaksi, sillä Saksan maatalouden tuotanto yksin ei riittänyt tuottamaan koko kansakunnalle ruokaa. Maatalouden koneellistaminen ja nykyaikaistaminen oli jäänyt jälkeen varustelun vuoksi. Työväestön keskipalkka oli laskenut köyhyysrajalle, ja vaikka ruoan myyntihintoja pidettiin matalana rangaistuksen uhalla, hinnat kuitenkin kohosivat käytännössä 50–75 %. Usein viljelijät ja muut ruoantuottajat eivät myyneet suoraan myyjille, vaan he suosivat mustan pörssin kauppiaita saadakseen korkeamman myyntihinnan tuotteistaan. Mustan pörssin suosio kasvoi myös kuluttajien keskuudessa, sillä nämä saattoivat vaihtaa omistamiaan hyödykkeitä suoraan ruokaan. Schacht ja maatalousministeri Walther Darré ajautuivat riitaan, jonka Göring ratkaisi Hitlerin käskystä Darrén eduksi. Hitler halveksui mustaa pörssiä mutta ei voinut tukahduttaa sitä suoraan, sillä se oli muodostunut tärkeäksi ideologisista syistä arvokkaaksi määritellylle saksalaiselle maatalousväestölle. Ruokapula merkitsi talouskasvua maatalousväestölle mutta synkensi työväenluokan mielialaa, jonka kohottaminen osaltaan motivoi Hitleriä miehittämään Reininmaan aiottua aikaisemmin.[14]"

Wikipedia

Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan.

Eikö Venäjä noudata parhaillaan juuri tällaista talousoppia, lähde riehumaan ja pistä kansa töihin niin talous kukoistaa.

Vierailija kirjoitti:

Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan.

Ja ”työleireillä”

Vierailija kirjoitti:

Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan.

Tämä. Nat-sien "talouspolitiikka" oli sitä, että varastetaan milloin kenenkin omaisuutta ensin kotimaassa, sitten valloitetaan joku alue, varastetaan sieltä omaisuus ja sitten sama uudestaan. Se edellyttää, että onnistutaan aina valtaamaan joku uusi alue ja että on joku ryöstettävä kohdalla. Ongelmaksi vain tulee, että jossain vaiheessa loppuu joko ryöstettävät kohteet tai sitten omat voimat.

Toinen millä taloutta saatiin näennäisesti nousuun on sama kuin nyt Venäjällä: sotatalous. Pistetään siis kaikki voimat sotimisiin, tuottamatta mitään.

Hitlerin apinoiden käsitys taloudesta olisi saanut kolmannen valtakunnan romahtamaan joka tapauksessa vaikka olisivat voittaneet sodan. Että sellaisia neroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan.

Ja ”työleireillä”

Eli orjatyövoimalla.

Ensimmäinen Maailmansota merkitsi huomattavaa kasvua maan taloudelle, sillä japanilaisten tuotteiden kysyntä muualla Aasiassa lisääntyi. Talouskasvu aiheutti kuitenkin inflaatiota, joka johti työkiistoihin, vuoden 1918 riisimellakoihin ja lopulta lamaan vuonna 1920. Vaikeuksia pahensi Tokioon vuonna 1923 iskenyt suuri Kantōn maanjäristys, joka surmasi yli 100 000 henkeä.

Maanjäristyksen jälkeen alkoi levitä perättömiä huhuja tuhoalueella asuvien korealaisten tekemistä raiskauksista, ryöstöistä ja tuhopoltoista, joissakin huhuissa väitettiin heidän jopa myrkyttävän kaivoja. Niitä levittivät tavallisten kansalaisten lisäksi myös jotkut sanomalehdet. Huhujen liikkeellelaskun taustasyynä oli muun muassa Korean itsenäisyysliikkeen väkivaltaisuudet maassa. Korea oli vuonna 1910 liitetty osaksi Japania, jonka jälkeen itsenäisyysaktivistit olivat muun muassa surmanneet lukuisia japanilaisia upseereita ja viranomaisia. Hallituksen virallisten lukujen mukaan väkijoukot surmasivat maanjäristyksen jälkeen Tokion ja Jokohaman alueella noin 200 korealaista, mutta riippumattomien lähteiden mukaan lukumäärä on paljon suurempi; puhutaan jopa 6 000–8 000 kuolonuhrista. Korealaisten lisäksi surmattiin myös kiinalaisia sekä harvinaisempia murteita puhuvia japanilaisia, kuten Okinawan prefektuurista kotoisin olleita siirtolaisia.

Japanin viranomaiset puolestaan käyttivät levottomuuksia päästäkseen eroon poliittisista vastustajistaan ja vallankumouksellisista aineksista. Heidän joukossaan oli lähinnä vasemmistolaisia ja työväenliikkeen aktiiveja. Tunnetuin yksittäistapaus oli niin sanottu Amukasun tapaus, jossa keisarillisen armeijan luutnantti Masahiko Amakasu pidätti kaksi anarkistia sekä kuusivuotiaan pikkupojan. Heidän ruumiinsa löydettiin myöhemmin erääseen kaivoon heitettynä. Surmatuista Sakae Ōsugi oli yksi maan näkyvimmistä poliittisista aktivisteista ja Noe Itō puolestaan tunnettiin myös kirjailijana ja feministinä. Heidän lisäkseen poliisi ja armeija murhasi ainakin kymmenkunta ammattiyhdistysliike-aktiivia. Vangittujen joukossa olivat myös anarkisti Fumiko Kaneko ja hänen kumppaninsa korealainen itsenäisyysaktivisti Park Yol.

Propagandassa kasvanut, aiempaa suurempi äänestäjäkunta kannatti kuitenkin innokkaasti militaristista laajentumispolitiikkaa, ja äärinationalistit kasvattivat vaikutusvaltaansa erityisesti 1920-luvun lopun maailmantalouden laman jälkeen.

Menestys Mantšuriassa rohkaisi äärinationalisteja. Maassa vaikutti useita äärioikeistolaisia järjestöjä, jotka vastustivat länsimaista vaikutusta sekä puoluepolitiikkaa ja kannattivat aggressiivisempaa laajentumista. Järjestöt onnistuivat terrorisoimaan vastustajiaan ja surmaamaan 1930-luvun alussa useita huomattavia liike-elämän ja politiikan vaikuttajia.

Sodan jälkeen liittoutuneet miehittivät Japanin. Teoriassa miehitystä hallinnoivat monikansallinen Itä-Aasian neuvosto Washingtonissa ja liittoutuneiden neuvosto Tokiossa, mutta käytännössä miehittäjinä toimivat yhdysvaltalaiset joukot kenraali Douglas MacArthurin johdolla. Miehitys merkitsi laajoja ja nopeita sosiaalisia ja poliittisia muutoksia: sen tarkoituksena oli perustaa Japaniin demokraattinen ja rauhanomainen hallinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan.

Ja ”työleireillä”

Ja Mefo- ja Öffa-vekseleillä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Oeffa_bills

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mefo-vekseli

Natzien aikana tehtiin muutakin hyvää. Saksasta muun muassa lakkautettiin natzien toimesta bordellit joissa työkenteli jopa alaikäisiä. Erityisesti Berliini oli pervolla tavalla saastainen kaupunki ennen natzien toimia. "Puhdistus" ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia.

"Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan."

Ei Suomessa ole juurikaan juutalaisia. Kokoomuslaisia on.

Tekoäly sanoo

Nat si-Saksan talous oli lyhyellä aikavälillä tehokas monin tavoin, mutta perustui moraalisesti ja käytännöllisesti kestämättömiin ja tuhoisiin elementteihin:

Sotatalouteen suuntautuminen: Investoinnit panssarivaunuihin, aseisiin ja infrastruktuuriin loivat 

työpaikkoja mutta priorisoivat sotilaallista tuotantoa siviilituotannon ja hyvinvoinnin sijaan.

Aggressiivinen valtion interventio: Keskitetty suunnittelu, määräysvallat ja kartellien tukeminen tuhosivat markkinoiden tehokkuuden ja yksityisyrittäjyyden pitkäaikaisen toiminnan edellytykset.

Orjuutus ja riisto: Talous nojasi laajamittaiseen orjuustyövoimaan (konservoitujen alueiden väestö, keskitysleirien vangit), mikä oli moraalisesti rikollista ja vääristi työmarkkinoita.

Sotilaallinen valloitus poliittisena strategiana: Talouskasvu perustui luonnonvarojen ja työvoiman systemaattiseen ryöstöön vallatuissa maissa — kestämätön ja johtaa pitkän aikavälin romahtamiseen.

Lyhytnäköinen finanssipolitiikka: Julkisen velan ja suhdanteiden manipulointi sekä salaiset menot asevarusteluun loivat taloudellista epävakautta.

Ihanteisiin perustuva syrjintä: Juutalaisten ja muiden ryhmien omaisuuden takavarikointi ja syrjintä poisti taloudesta osaamista, innovaatioita ja tehokkuutta.

Pitkäaikaiset seuraukset: Talousjärjestelmä johti lopulta tappioihin, infrastruktuurin tuhoon sodan seurauksena ja laajoihin inhimillisiin kärsimyksiin, mikä kumoaa lyhyen ajan talousvoitot.

Lyhyesti: Nat si-Saksan talous tuotti tilapäistä kasvua ja työllisyyttä, mutta se perustui väkivaltaan, riistoon ja sotilaalliseen aggressioon, ja oli siksi moraalisesti tuomittava ja taloudellisesti kestämätön.

Vierailija kirjoitti:

Juutalaisilta varastetulla omaisuudella saa ihmeitä aikaan.

Vai varastetulta. Kannattaa lukea juutalaisten historiaa. Siinä porukassa on aivan s**tanan kieroja ihmisiä. Maailman eliitissäkin on paljon juutalaisia ja juutalaistaustaisia.

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly sanoo

Nat si-Saksan talous oli lyhyellä aikavälillä tehokas monin tavoin, mutta perustui moraalisesti ja käytännöllisesti kestämättömiin ja tuhoisiin elementteihin:

 

Sotatalouteen suuntautuminen: Investoinnit panssarivaunuihin, aseisiin ja infrastruktuuriin loivat 

työpaikkoja mutta priorisoivat sotilaallista tuotantoa siviilituotannon ja hyvinvoinnin sijaan.

 

Aggressiivinen valtion interventio: Keskitetty suunnittelu, määräysvallat ja kartellien tukeminen tuhosivat markkinoiden tehokkuuden ja yksityisyrittäjyyden pitkäaikaisen toiminnan edellytykset.

 

Orjuutus ja riisto: Talous nojasi laajamittaiseen orjuustyövoimaan (konservoitujen alueiden väestö, keskitysleirien vangit), mikä oli moraalisesti rikollista ja vääristi työmarkkinoita.

 

Sotilaallinen valloitus poliittisena strategiana: Talouskasvu perustui luonnonvarojen ja työvoiman systemaattiseen ryöstöön vallatuissa maissa — kestämätön ja johtaa pitkän aikavälin romahtamiseen.

 

Lyhytnäköinen finanssipolitiikka: Julkisen velan ja suhdanteiden manipulointi sekä salaiset menot asevarusteluun loivat taloudellista epävakautta.

 

Ihanteisiin perustuva syrjintä: Juutalaisten ja muiden ryhmien omaisuuden takavarikointi ja syrjintä poisti taloudesta osaamista, innovaatioita ja tehokkuutta.

 

Pitkäaikaiset seuraukset: Talousjärjestelmä johti lopulta tappioihin, infrastruktuurin tuhoon sodan seurauksena ja laajoihin inhimillisiin kärsimyksiin, mikä kumoaa lyhyen ajan talousvoitot.

Lyhyesti: Nat si-Saksan talous tuotti tilapäistä kasvua ja työllisyyttä, mutta se perustui väkivaltaan, riistoon ja sotilaalliseen aggressioon, ja oli siksi moraalisesti tuomittava ja taloudellisesti kestämätön.

Lue asioista itse äläkä kysy tekoälyltä joka on koodattu vastaamaan tietyllä tavalla.

Siis mitä muuta tässä on tehty kohta viimeiset 20 vuotta kuin elvytetty velkarahalla ja myymällä valtion omistuksia kymmenien miljardien edestä? Ilman minkäänmoista talouden virkistymistä. Velkavuori sen sijaan on kasvanut valtavaksi. Uskoisit jo, että kyse ei ole suhdanneongelmasta vaan vika on talouden rakenteissa.