Onko kummius teille tärkeää?

Toivon jälkiviisaana, etten olisi ikinä lähtenyt kummiksi. Aivan väärä ja epäsopiva rooli minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Toivon jälkiviisaana, etten olisi ikinä lähtenyt kummiksi. Aivan väärä ja epäsopiva rooli minulle. 

Millä tavalla olit kummi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon jälkiviisaana, etten olisi ikinä lähtenyt kummiksi. Aivan väärä ja epäsopiva rooli minulle. 

Millä tavalla olit kummi?

Kummittelin ullakolla ja välillä kellarissa. Sori siitä.

Minulla on kolme kummilasta, kaksi vanhempaa asuu satojen kilometrien päässä, joten olen toiminut lähinnä lahja-automaattina. Vanhin heistä on sukua, sieltä ei ole tullut aina edes kiitosta. Toinen on ystävän lapsi ja nämä ystävät ovat oman esikoiseni kummeja ja yhteys on pelannut hyvin vaikkei usein olla tavattukaan, ja nyt kun lapsen jo aikuinen, ollaan tutustuttu ikään kuin uudestaan ja pidetään yhteyttä.

Nuorin asuu lähellä ja olen pystynyt olemaan kummi ihan eri tavalla, mistä olen iloinen. Olen pienestä pitäen käynyt hänen kanssaan teattereissa ja konserteissa tai ihan vaan kaupungilla humputtelemassa. Muistaminen on myös vastavuoroista. 

Kaikesta huolimatta olen pitänyt kummiuttani kaikkiin kolmeen tärkeänä ja kunnia-asiana hoitaa hommani niin hyvin, kuin olosuhteet ovat antaneet myöten.

Parempi että kummi-tyylinen suhde muodostuu luonnollisesti eikä pakotettuna.

Ei ole, turha juttu = ei jatkoon

Kummius ei ole tärkeä, mutta talon kummitus on..

Itse olen "kummi", vaikken kuulu kirkkoon. En kehdannut kieltäytyä, kun pyydettiin. 

Kummius ei merkitse minulle mitään, se on kristillinen traditio. Lapsen kanssa olisin tekemisissä joka tapauksessa saman verran kuin nytkin. 

Minulla itsellä ollut huonot kummit, tosin johtuu varmasti äitini todella vaikeasta luonteesta. Kolmesta kummista tunnistan yhden, jos näkisin. Kaksi ei ole ollut missään tekemisissä.

Itsellä on kaksi kummilasta. Toisen kanssa lämpimät ja ihanat välit. Tehdään kaikenlaista kivaa yhdessä. Toisen kanssa olen etäisempi, mutta tarkoituksenani olisi myös tähän lapseen paremmin tutustua. En voi itse saada lapsia, joten kummius on iso juttu minulle. 

Kummi todistaa kasteen. Miten kummi voi olla huono? Ei huomannut, kun lapsi kastettiin?

Meillä lapset on kastettu ja sisarukset ovat toimineet kummeina. Lahjoja on ostettu puolin ja toisin, meidän ja heidän lapsille. Mutta en loukkaannu vaikkei joka vuosi lahjaa tulisikaan. On vara itselläkin ostaa synttärilahjat lapsille. En tarvitse siihen kummeja. En myöskään käytä kummeja lastenhoitajina. Hoidan lapseni itse. 

Vierailija kirjoitti:

Kummi todistaa kasteen. Miten kummi voi olla huono? Ei huomannut, kun lapsi kastettiin?

 

Meillä lapset on kastettu ja sisarukset ovat toimineet kummeina. Lahjoja on ostettu puolin ja toisin, meidän ja heidän lapsille. Mutta en loukkaannu vaikkei joka vuosi lahjaa tulisikaan. On vara itselläkin ostaa synttärilahjat lapsille. En tarvitse siihen kummeja. En myöskään käytä kummeja lastenhoitajina. Hoidan lapseni itse. 

Niin sitä pitää.

Kasteella olen kummilapseni viimeksi nähnyt. Exän sukulaisen kummiksi painostettiin.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan ristiin kummeja ja väitän kyllä olleeni parempi kummi kummallekkin kummilapselleni kuin heidän vanhempansa minun lapselleni

Olet siis ostanut kalliimpia lahjoja?

Siitähän kummiudessa on kysymys.

En ole kummi, koska en kuulu kirkkoon 

Vierailija kirjoitti:

Ei, olen varmistanut tämän sillä etten kuulu kirkkoon. 

Kyllähän kummiksi silti pyydetään. Ei kirkkoon kuulumattomuus ole mikään tae.

Kummeiksi ja kummilasten vanhemmiksi on valikoitunut ihmisiä, joiden kanssa ollaan muutenkin tekemisissä.

On. Siksi olenkin kieltäytynyt 2 kertaa, kun minua on pyydetty kummiksi. En halunnut vastuuta, enkä pidä muiden lapsista niin paljon, että olisin hyvä kummi.

En halua olla kummi, joten en ole suostunut siihen tai olen vältellyt mahdollisia pyytäjiä jottei ole tullut mitään loukkaantumisia. Kuulun kirkkoon ja aion kuulua jatkossakin. Jos kummius tarkoittaisi jotain kristilliseen elämään liittyvää, voisin harkita asiaa uudestaan. Mutta sitähän se ei todellakaan ole.

Aluksi oli. Sitten kun puoliväkisin meidät haluttiin "kummituksiksi" (oltiin erottu kirkosta edellisen kumminhomman jälkeen)  kummipojan pikkuvelipuolelle, meni maku koko hommasta. Lapsen äiti halusi selkeästi saada omalle vekaralleen samat edut kuin toinen oli saanut.