Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äidin uusi ura... Olenko itsekäs?

Vierailija
29.09.2008 |

Mulla alkaa toisen lapsen vanhempain vapaa olla piaan ohi ja palaan takaisin työelämään. Vanha työpaikka ei hirveästi huokuttele, mutta asunto- ja opintolainat painaa sen verran päälle että on oikeastaan pakko mennä töihin. Vanhassa työpaikassa työt olisi kuitenkin helppoja ja tuttuja, ja normaali 8h per päivä varmasti riittäisi. Lisäksi ei tarvitsi välttämättä matkustaa...

Nyt minulle on kuitenkin tarkottu aivan mahtavaa duunia töisesta työpaikasta. Pitäisi olla tietysti tosi iloinen, mutta tunteet on hieman ristiriitaiset... Uusi työ tarkoittaa huomattavasti enemmän vastuuta, jonkin verran matkustusta pohjoismaissa, ja varmasti joutuu välillä tekemään pitkää työpäivää. Mutta työ vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja työpaikka on kuulemani mukaan nuorekas ja viihtyisä. Ja palkka tietysti paljon parempi.

Jos lapsia ei olisi hyppisin ilosta ja ottaisin työn heti. Nyt vaan askarruttaa miten mies ja lapset sopeutuisivat uuteen tilanteeseen ja kuinka itse jaksaisin pyörittää normaalia arkea vaativan työn ohella. Meilä ei ole lähellä sukulaisia tms. joten työmatkojen aikaan mies joutuisi hoitamaan kodin ja lapset itse. Mies on kyllä sanonut olevansa ok asian kanssa, mutta en oikein saa selvää miltä hänestä tuntuu.

Mietin siis olenko kamalan itsekäs jos otan tämän uuden työn vastaan. En haluaisi pistää uraa perheen edelle, mutta tilaisuus houkuttaisi...

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

...että olet varmaan puhunut tulevan mahdollisen esimiehesi kanssa? Miten hän suhtautuu työn ja perheen yhteensovittamiseen ja miten hän on vastannut noihin tärkeisiin kysymyksiin?

Vierailija
22/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, on tärkeää tajuta, että totta kai voi olla haastavassa työssä, vaikka onkin äiti/isä. Tämä sinun esimerkkisi on oikein hyvä.

Se missä EI kannata olla töissä, on sellainen työ joka vie erittäin paljon enemmän aikaa kuin normaali työajan mukaan menisi. Lähes jokaisessa haastavassa työssä on joustonsa ja ylityönsä, mutta ne pitää sitten saada asiallisesti takaisinpäinkin.

Minäkin jätin vanhan ammattini kun sain mahtavan työtilaisuuden, kotona olin ollut siinä välissä 7v että melko huikea elämänmuutos se perheelle oli.

Toisaalta alkukankeuksien jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä!

Minä todella nautin uudesta haastavasta työstäni ja siten olen suorastaan säteilevän ihana vaimo ja äiti nykyään:D (kun selvisin alkushokin ohi)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

...kenen tahansa läheisyys, mutta aika moni meistä onneksi haluaa lapsellen jotain muutakin kuin sitä "riittävää" läheisyyttä. Ja ainakin minä isänä haluan olla mukana lasten arjessa enkä vain nähdä heitä vilaukselta.

En missään nimessä menisi "uraohjusfirmaan" töihin silloin kun lapset ovat pieniä.

On vanha fakta, että harva firma tulee 40 vuoden päästä kiittelemään sitä, että hienoa kun olit meillä perkeleesti hommissa silloin kun muksusi olivat pieniä.

Ota se työ, jos hyvältä vaikuttaa!! :) Ehdit koska tahansa vielä tekemään tylsää, perusturvallista työtä kahdeksasta neljään, mutta kuinka usein tuollainen vaativampi työ tulee vastaan? Taidat tietää itsekin...

Muut voivat elvistellä sillä että ovat kotona, mutta todellisuudessa on aivan sama onko isä tai äiti tai mummi tai kummi kotona sillä pienelle lapselle riittää, että on yksikin läheinen ihminen hänen kanssaan. Äitimyytti on sekin siis että juuri äidin läsnäolo olisi tärkeää.

Vierailija
24/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja vähän luottamusta miestäsi kohtaan, jooko - kyllä se varmasti pärjää lasten kanssa. Ja lapsille ja isälle tekee hyvää viettää välillä aikaa keskenään, olethan sinä ollut periaatteessa koko ajan paikalla viime aikoina ;) Nyt voisi olla isän vuoro :)

Vierailija
25/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edellisiin lisäisin vielä, että loppuun voi palaa myös klo 8-16 rutiinityössä, jos se ei anna mitään, ja varsinkin jos tietää että vaihtoehtoja olisi tarjolla. Jos työ on mielenkiintoista ja haastavaa, saa siitä voimia jaksaa vähän tiukempaakin aikataulua.

Vierailija
26/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuorin lapsi on juuri 1v täyttänyt ja minulla on nyt ihan kiva työpaikka tiedossa, tosin määräaikainen sopimus olisi sinne. Tämä työpaikka on 10min ajomatkan päässä eikä ole kovin rasittavaa tai muuten vaativaa hommaa, mutta ei sitten myöskään mahdollisuutta tehdä juuri muuta kuin "yhtä ja samaa".



Toinen työpaikka olisi sitten 35-40 min ajomatkan päässä. Työpäivät vähän pidempiä kuin toisessa paikassa, vastuuta enemmän, vaativampaa työtä, mutta myös parempi palkka.



Olen nyt ihmetellyt ja miettinyt, ja taas ihmetellyt ja miettinyt... Kallistuin nyt kuitenkin tuon parempi palkkaisen työn puoleen koska siellä minulla on mahdollisuuksia kehittyä ja myös kehittää työtä eteenpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei oikeasti ole herkkua olla työssäkäyvä äiti. Itselläni nyt takana 3 vuotta tätä autuutta ja olen tooooodella väsynyt.



Eli jos minä tekisin nyt valintoja, painottaisin 1) työn helppoutta ja joustoa ja 2)mahdollisimman paljon lepoa ja urheilua itselle ja 3) kotitöiden ulkoistamista.

Vierailija
28/28 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja näyttää siltä että otan työn vastaan :)

Kuten moni jo taisi täällä todeta, voihan sitä vaihtaa työpaikkaa uudelleen jo liian rankaksi käy. Onneksi tämän alan perushommia on usein tarjolla, mutta tällaista tilaisuutta ei usein ole tarjolla.Ja kyllä vanha työnikin on omalla tavallaan vaativaa, mutta koska olen tehnyt sitä useamman vuoden, ei se jaksa enää motivoida. Kun tarkemmin asiaa ajattelen voisi henkisesti olla vaikeampaa tehdä päivät sitä vanhaa tylsää ja puuduttavaa duunia, kuin uutta ja motivoivaa. Eli vaatii paljon, mutta myös antaa paljon :)

En ole ihan varma miten uudessa työpaikassa lapsiin ja perheellisiin suhtaudutaan. Mutta jo haastattelussa tein selväksi, että tiettyinä päivinä minun on esim. ehdittävä tarhaan noutamaan lapset. Ja kerroin, että työmatkoilla teen mielellään pitkää päivää, ja vastaavasti otan joskus työreissun jälkeen esim. puolipäivää vapaata, että ehtii olla lasten kanssa. En kyllä tiedä miten tuo sitten käytännössä onnistuu...

Nyt täytyy vaan ruveta laittamaan tukiverkostoa kuntoon: hankkia siivooja ja mahdollisesti satunnainen lastenvahti, joka pääsee hätätilanteissa esim. hakemaan lapset tarhasta ja olemaan tunnin pari heidän kanssaan, niin että ehdimme tulla töistä. Kun vaan tietäisi mistä näitä alkaisi etsiä... no eikähän se selviä. Aikaa on vähän reilu kuukausi työn alkuun. Jännittää ihan kamalasti, mut positiivisella tavalla :)