Hyväosainen ei osaa asettua huonompiosaisen asemaan

Ei hyvä ihminen vaurastukaan, koska rikastuminen vaatii pahan ja häikäilemättömän, julman psykopaatin mielenlaadun.

Kyllä osaa!

Sinä et ole yhtään sen huonompi kuin minäkään. Kääri ne hihasi ja ryhdy töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Moni hyväosainen on ollut itsekin heikossa asemassa, josta on onnistunut pyristelemään pois. Kokemusta siis riittää. En ymmärrä miksi huono-osainen ajattelee, että hyväosainen ei mitenkään pystyisi asettumaan huono-osaisen housuihin?

No eiköhän nämä joiden mielestä näin on, ovat juuri niitä jotka eivät edes yritä tehdä itsensä eteen mitään ja kokevat olevansa saama puolella aina, jopa toisten tilille haluvat. Minun mielestä juuri köyhimmät ja sairaat on niitä epäempaattisempia 

Vierailija kirjoitti:

Sinä et ole yhtään sen huonompi kuin minäkään. Kääri ne hihasi ja ryhdy töihin. 

Alas sielä ristiltä ulisemasta, olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Marttyyrius on narsismin piirre. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväosainen alkaa perustelemaan oman hyväosaisuutensa itselleen tilastodatalla. Jos virallinen tilasto tukee sitä väärää käsitystä, että kutakuinkin jokaikinen saa 3600 euron ansiotulot joka kuukausi, niin eipä sitä tilastoa lähdetä ruotimaan, miten se on laskettu, eli ketkä palkansaajat on siihen mukaan laskettu ja ketkä rajattu koko tilaston ulkopuolelle. Tuollainen tilastodata kun niin ihanasti tukee sitä omaa kuplaa, että tässä ollaan "pienipalkkainen" normiduunari=voin rohmuta siis aivan perustellusti lisää liksaa ja työsuhde-etuja.

Kerrotko vielä sen mekanismin miten itselleen voi rohmuta lisää palkkaa ja työsuhde-etuja? 

Innokkaimmat lakkoilijat ovat perinteisesti juurikin näitä, jotka tienaavat 4000e/kk ja ylöspäin. En osaa heitä millään muotoa mieltää pienipalkkaisiksi perusduunareiksi. Samaan aikaan jopa ihmisoikeuksia loukkaavia työsuhdemuotoja tässä maassa on kasvavassa määrin. Näille ei näköjään mikään taho halua minkäänlaista korjausta. Ihmisiä vuokrataan kuten orjia muinoin, valtava työsuorite tässä maassa tehdään jopa täysin palkatta eri tekosyillä jne.

Pitäiskös niiden alkaa miettiä ammattiliittoa ja tehdä ITSE (?! herranjestas) jotain...

Sanoisin, että useimmat köyhät ei osaa asettua yli mediaanipalkansaajaan elämään, kun ei ole koskaan itse maksanut muuta veroa kuin kuntaveroa ja sitten ihmettelee miksi jengi valittaa kovista veroista, kun ei ole koskaan niitä omassa palkkanauhassaan nähnyt.

Ne kannustinloukut löytyy myös ihan oikeasti sitten, kun se bruttopalkka alkaa lähennellä sitä 6000€/kk. Sen jälkeen voikin oikeasti olla fiksumpaa alkaa katsomaan lyhennettyä työviikkoa, lomarahojen pitämistä vapaana ja ylennysten sivuuttaminen.

Esim. meistä  nykyeläkeläisistä ei käytännössä kukaan syntynyt kultalusikka suussa, sodan jäljiltä oli useimpien pakko mennä töihin mihin tahansa. Jos ei työ  maistunut, niin  nimismies kävi makailijat hakemassa ojan kaivuuseen. Silloin ei ollut kaivukoneita, vaan käsin kaivettiin kuivatusojatkin , että saataisiin viljaa ruuaksi. Moni äiti osti lapsille tilille ruokaa ja lasku maksettiin sitten kun lapsilä tuli. Isät kävivät usein joskua kaukana  töisssä ja tulivat vasta viikonloppuna kotiin.

Lapset saivat kerran kesässä jatksipuikon ja  joskus vierailevat sukulaiset tarjosivat pectuspastillin rasiasta. Eipä ollut lihaviakaan.

Näille nykyahjan vonkujille ei mikään riitä. Olisi se ihan kauheaa, jos naapuri hankkii  työnteolla enemmän kuin tuet on.

Useimmat ihmiset eivät osaa kovin hyvin asettautua toisen asemaan, vaan kuplautuvat omaan tilaansa. Tämä koskee sekä hyväosaisia että huono-osaisia. Tosiasiassa Suomessa ei ole kovin jyrkkiä eroja hyvä- ja huono-osaisten välillä, ja suurin osa ihmisistä asettuu jonnekin välimaastoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväosainen alkaa perustelemaan oman hyväosaisuutensa itselleen tilastodatalla. Jos virallinen tilasto tukee sitä väärää käsitystä, että kutakuinkin jokaikinen saa 3600 euron ansiotulot joka kuukausi, niin eipä sitä tilastoa lähdetä ruotimaan, miten se on laskettu, eli ketkä palkansaajat on siihen mukaan laskettu ja ketkä rajattu koko tilaston ulkopuolelle. Tuollainen tilastodata kun niin ihanasti tukee sitä omaa kuplaa, että tässä ollaan "pienipalkkainen" normiduunari=voin rohmuta siis aivan perustellusti lisää liksaa ja työsuhde-etuja.

Kerrotko vielä sen mekanismin miten itselleen voi rohmuta lisää palkkaa ja työsuhde-etuja? 

Innokkaimmat lakkoilijat ovat perinteisesti juurikin näitä, jotka tienaavat 4000e/kk ja ylöspäin. En osaa heitä millään muotoa mieltää pienipalkkaisiksi perusduunareiksi. Samaan aikaan jopa ihmisoikeuksia loukkaavia työsuhdemuotoja tässä maassa on kasvavassa määrin. Näille ei näköjään mikään taho halua minkäänlaista korjausta. Ihmisiä vuokrataan kuten orjia muinoin, valtava työsuorite tässä maassa tehdään jopa täysin palkatta eri tekosyillä jne.

Erikoinen ajattelutapa. Miksi minun pitäisi suostua alipalkatuksi siksi, että joku, jonka työsuhteeseen en voi mitenkään vaikuttaa, on vielä alipalkatumpi?

Niin, kyseistä ajattelutapaa kutsuttiin aikoinaan solidaarisuudeksi, tuntematon käsite varmaan nykyaikana. Eli joustettiin omista eduista, jotta mahdollisimman monella olisi edes jonkinlainen työpaikka. Solidaarisuuden aikoihin tiettyjä puolueita perustellusti kutsuttiin työväenpuolueiksi. Nykysin nämä ajavat lähinnä hyväosaisen virkaväen asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Sinä et ole yhtään sen huonompi kuin minäkään. Kääri ne hihasi ja ryhdy töihin. 

Suomalainen empatia on kamalaa. Se sekoitetaan sääliin. En minä toisiaan olen sen kummempi kuin kukaan muukaan. Osa tuntuu keskittyvän ongelmien osoitteluun ja kilpailuun siitä, kenellä menee surkeimmin ja kenellä on sitä kautta isoin oikeus valittaa. Maailman onnellisin maa  -titteli on suorastaan loukkaus. Suurinta sisua on nähtävissä silloin, kun etsitään vastapuolesta heikkoja kohtia ilkuttavaksi ja puolustetaan omaa oikeassa olemista tai oikeutta uhriutua ja tuntuu olevan vieras ajatus, että omasta tyytyväisyydestä on vastuu itselläkin ja sen eteen pitää joskus nähdä vaivaakin. Hyvät asiat eivät tule helpolla. 

Vierailija kirjoitti:

Esim. meistä  nykyeläkeläisistä ei käytännössä kukaan syntynyt kultalusikka suussa, sodan jäljiltä oli useimpien pakko mennä töihin mihin tahansa. Jos ei työ  maistunut, niin  nimismies kävi makailijat hakemassa ojan kaivuuseen. Silloin ei ollut kaivukoneita, vaan käsin kaivettiin kuivatusojatkin , että saataisiin viljaa ruuaksi. Moni äiti osti lapsille tilille ruokaa ja lasku maksettiin sitten kun lapsilä tuli. Isät kävivät usein joskua kaukana  töisssä ja tulivat vasta viikonloppuna kotiin.

Lapset saivat kerran kesässä jatksipuikon ja  joskus vierailevat sukulaiset tarjosivat pectuspastillin rasiasta. Eipä ollut lihaviakaan.

Näille nykyahjan vonkujille ei mikään riitä. Olisi se ihan kauheaa, jos naapuri hankkii  työnteolla enemmän kuin tuet on.

Tästä näkee, että esimerkiksi tämän viestin kirjoittanut eläkeläinen ei osaa asettautua nykyisen nuoren asemaan, vaan luulee, että jos ei ole samoja vaikeuksia kuin hänellä itsellään oli nuoruudessa, niin elämä on helppoa. Ei ymmärrä, että voi olla jotain muita vaikeuksia, vaikka ne eivät ole samoja. Kaikki eivät opi koko elämänsä aikana katsomaan asioita toisen ihmisen näkökulmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväosainen alkaa perustelemaan oman hyväosaisuutensa itselleen tilastodatalla. Jos virallinen tilasto tukee sitä väärää käsitystä, että kutakuinkin jokaikinen saa 3600 euron ansiotulot joka kuukausi, niin eipä sitä tilastoa lähdetä ruotimaan, miten se on laskettu, eli ketkä palkansaajat on siihen mukaan laskettu ja ketkä rajattu koko tilaston ulkopuolelle. Tuollainen tilastodata kun niin ihanasti tukee sitä omaa kuplaa, että tässä ollaan "pienipalkkainen" normiduunari=voin rohmuta siis aivan perustellusti lisää liksaa ja työsuhde-etuja.

Kerrotko vielä sen mekanismin miten itselleen voi rohmuta lisää palkkaa ja työsuhde-etuja? 

Innokkaimmat lakkoilijat ovat perinteisesti juurikin näitä, jotka tienaavat 4000e/kk ja ylöspäin. En osaa heitä millään muotoa mieltää pienipalkkaisiksi perusduunareiksi. Samaan aikaan jopa ihmisoikeuksia loukkaavia työsuhdemuotoja tässä maassa on kasvavassa määrin. Näille ei näköjään mikään taho halua minkäänlaista korjausta. Ihmisiä vuokrataan kuten orjia muinoin, valtava työsuorite tässä maassa tehdään jopa täysin palkatta eri tekosyillä jne.

Erikoinen ajattelutapa. Miksi minun pitäisi suostua alipalkatuksi siksi, että joku, jonka työsuhteeseen en voi mitenkään vaikuttaa, on vielä alipalkatumpi?

Niin, kyseistä ajattelutapaa kutsuttiin aikoinaan solidaarisuudeksi, tuntematon käsite varmaan nykyaikana. Eli joustettiin omista eduista, jotta mahdollisimman monella olisi edes jonkinlainen työpaikka. Solidaarisuuden aikoihin tiettyjä puolueita perustellusti kutsuttiin työväenpuolueiksi. Nykysin nämä ajavat lähinnä hyväosaisen virkaväen asiaa.

Todellisuudessa kertomasi kaltaista solidaarisuutta ei ole esiintynyt kuin juhlapuheissa. Paperimiehet ovat malliesimerkki siitä kuinka koko maan paperiteollisuus ajettiin alas ennemmin kuin olisi joustettu mistään.

Vierailija kirjoitti:

Esim. meistä  nykyeläkeläisistä ei käytännössä kukaan syntynyt kultalusikka suussa, sodan jäljiltä oli useimpien pakko mennä töihin mihin tahansa. Jos ei työ  maistunut, niin  nimismies kävi makailijat hakemassa ojan kaivuuseen. Silloin ei ollut kaivukoneita, vaan käsin kaivettiin kuivatusojatkin , että saataisiin viljaa ruuaksi. Moni äiti osti lapsille tilille ruokaa ja lasku maksettiin sitten kun lapsilä tuli. Isät kävivät usein joskua kaukana  töisssä ja tulivat vasta viikonloppuna kotiin.

Lapset saivat kerran kesässä jatksipuikon ja  joskus vierailevat sukulaiset tarjosivat pectuspastillin rasiasta. Eipä ollut lihaviakaan.

Näille nykyahjan vonkujille ei mikään riitä. Olisi se ihan kauheaa, jos naapuri hankkii  työnteolla enemmän kuin tuet on.

Nykyään ei ole enää noitakaan töitä, eikä myöskään ole enää mahdollista ostaa ruokaa velaksi tilille ja maksaa sitten kun lapsilisä tulee. Köyhät ei saa edes luottokorttia. Jos ei ole rahaa, niin pitää mennä ruokajonoon. Jos niitä ei ole, täytyy tehdä niin kuin meillä kotona, eli äiti sanoo meille, että syökää koulussa. En vongu, mutta kerronv aan miten on, jotta et eläkeläinen luule, että nykyään kaikilla on helppoa, vaikka teillä eläkeläisillä toki taitaa kaikilla töröttää kultalusikka persiistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meistä  nykyeläkeläisistä ei käytännössä kukaan syntynyt kultalusikka suussa, sodan jäljiltä oli useimpien pakko mennä töihin mihin tahansa. Jos ei työ  maistunut, niin  nimismies kävi makailijat hakemassa ojan kaivuuseen. Silloin ei ollut kaivukoneita, vaan käsin kaivettiin kuivatusojatkin , että saataisiin viljaa ruuaksi. Moni äiti osti lapsille tilille ruokaa ja lasku maksettiin sitten kun lapsilä tuli. Isät kävivät usein joskua kaukana  töisssä ja tulivat vasta viikonloppuna kotiin.

Lapset saivat kerran kesässä jatksipuikon ja  joskus vierailevat sukulaiset tarjosivat pectuspastillin rasiasta. Eipä ollut lihaviakaan.

Näille nykyahjan vonkujille ei mikään riitä. Olisi se ihan kauheaa, jos naapuri hankkii  työnteolla enemmän kuin tuet on.

Tästä näkee, että esimerkiksi tämän viestin kirjoittanut eläkeläinen ei osaa asettautua nykyisen nuoren asemaan, vaan luulee, että jos ei ole samoja vaikeuksia kuin hänellä itsellään oli nuoruudessa, niin elämä on helppoa. Ei ymmärrä, että voi olla jotain muita vaikeuksia, vaikka ne eivät ole samoja. Kaikki eivät opi koko elämänsä aikana katsomaan asioita toisen ihmisen näkökulmasta. 

Olisitko itse harventanut sokerijuurikkaita 10 penniä tunnilta? Tai ollut kyrpätynnärinä silakkanuoltalla tai 14v hoitanut alle kouluikäisiä lapsia? Ilman työaikoja ja taukoja? Ilman ateriakorvausta? Kiitos, ay-liikkeille, yms jotka olivat empaattisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. meistä  nykyeläkeläisistä ei käytännössä kukaan syntynyt kultalusikka suussa, sodan jäljiltä oli useimpien pakko mennä töihin mihin tahansa. Jos ei työ  maistunut, niin  nimismies kävi makailijat hakemassa ojan kaivuuseen. Silloin ei ollut kaivukoneita, vaan käsin kaivettiin kuivatusojatkin , että saataisiin viljaa ruuaksi. Moni äiti osti lapsille tilille ruokaa ja lasku maksettiin sitten kun lapsilä tuli. Isät kävivät usein joskua kaukana  töisssä ja tulivat vasta viikonloppuna kotiin.

Lapset saivat kerran kesässä jatksipuikon ja  joskus vierailevat sukulaiset tarjosivat pectuspastillin rasiasta. Eipä ollut lihaviakaan.

Näille nykyahjan vonkujille ei mikään riitä. Olisi se ihan kauheaa, jos naapuri hankkii  työnteolla enemmän kuin tuet on.

Tästä näkee, että esimerkiksi tämän viestin kirjoittanut eläkeläinen ei osaa asettautua nykyisen nuoren asemaan, vaan luulee, että jos ei ole samoja vaikeuksia kuin hänellä itsellään oli nuoruudessa, niin elämä on helppoa. Ei ymmärrä, että voi olla jotain muita vaikeuksia, vaikka ne eivät ole samoja. Kaikki eivät opi koko elämänsä aikana katsomaan asioita toisen ihmisen näkökulmasta. 

Sinä et olisi kestänyt päivääkään 60-luvulla. Hirttäisit itsesi tunnissa. 

Tänään kannattaa katsoa varmaan tuo Kapen keittiöohjelma, siellä neuvotaan, miten voi elää terveellisesti myös vähällä rahalla. Kun tälläkin palstalla aina valitetaan ruuan kalleutta ja kuitenkin on varaa ostaa limsa ja karkkia oikean ruuan sijasta lapsillekin.

Ihan kuin Suomessa olisi joku sukupolvi, jolta on reaalismin taju kokonaan kadonnut. Olisikohan  tämä jotain vapaan kasvatuksen muotiajan lapsien aikuistuminen jäänyt kokonaan välistä. 

Ja juuri niiden aikojen lapsia, jolloin rahaa tuli ovista ja ikkunoista , kun oli menestyviä yrityksiä. Kuluttaminen jatkuu samalla tasolla velaksi, vaikka yritysten tuotot vävhenivät tai moni joutui konkurssiin.

Tarvitsisimme hieman tuota venäläisten sietokykyä. Siellä tiedetään ja hyväksytään  se, että välillä on vaikeita aikoja ja vähän ruokaa ja sitten taas tulee välillä paremmat ajat. 

Resilienssiksikin sitä sanotaan.

Miksi hyväosaisen pitäisi eläytyä huono-osaisen asemaan? Mitä hyötyä siitä on?

Se on vaan fakta että moni on huono-osainen sen takia koska he eivät tee mitään muuttaakseen omia ajattelumalleja tai omia huonoja tapojaan. Kuinka moni teistä palstalaisista oikeasti tekee mitään muuta elämässään kuin istuu aamulla tietokoneen ääreen ja alkaa valittamaan ja kiusaamaan toisia netissä? Ei se muuta kenenkään elämää mihinkään suuntaan. Siihen päälle epäterveelliset syömistottumukset, ei yhtään auringon valoa, sokerilitkuja aamusta iltaan jne, siin on huono-osaisen coktail pretty much valmis. Sellanen ihminen kuka on joskus ollut huono-osainen, mutta tullut hyväosaiseksi, on tajunnut, että hän on se avainpelaaja. Kaikki on hänestä itsestä kiinni, kaikki on hänen itsensä vastuulla, eikä muiden. Sen jälkeen sitä kitinää ei jaksa enää kuunnella. Se voi näyttää ulkopuolelta tylyltä, mutta ei se oikeasti sitä ole. Se vaan kannustaa ottamaan itsekin vastuuta. 

Jos tulee sota niin Venäjä vie rikkaiden asunnot. Puolustakoot omaisuuttaan itse.