Minusta lukioissa voisi olla kiinteä alin sisäänpääsykeskiarvo, esim 8.0

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.

Yläasteella ollaan kyllä vasta hyvin nuoria. Moni ryhdistäytyy ja alkaa tsemppaamaan juurikin vasta lukioiässä. Olisi väärin viedä tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorelta, joka 13-15-vuotiaana ei ole suoriutunut loistavasti opinnoista. Jos lukioon ylipäätään hakeutuu, niin se jo kertoo siitä, että on halua jatkaa opintoja. Kyllä 15-16-vuotiaalle pitää antaa mahdollisuus tsempata ja päästä eteenpäin!

Vierailija kirjoitti:

Kysyn edelleen, että miksi oppikouluaikoina ei pidetty murrosikää syynä sille, ettei pärjännyt koulussa? Silloin oli käytössä sellainen systeemi, että jos jäi kaksi kertaa samalle luokka-asteelle, niin piti vaihtaa koulua.

Tässä ketjussa onkin keskusteltu ihan tavallisista 7-8:n oppilaista eikä juuri ja juuri luokaltaan päässeistä.

Samaa mieltä, ja peruskoulussa tulisi olla valtakunnalliset kokeet, viimeistään ysillä.

Espoossa ei pääse mihinkään  lukioon alle 7 keskiarvolla. Moneen espoolaislukioon vaaditaan noin 9 keskiarvo. Otaniemen lukioon on viime vuosina vaadittu noin 9,4-9,5 keskiarvo. 

Osa alkaa tsempata vasta lukion jälkeen. Varsinkin pojat.

Vierailija kirjoitti:

Osa alkaa tsempata vasta lukion jälkeen. Varsinkin pojat.

Ja osa tytöistä on tsempannut itsesnä piippuun jo lukion tokalla. Varsinkin tytöt.

Peruskoulun kultainen sääntö on, että jos haluaa kympin pitää olla tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.

Siellä hyysätään porukkaa läpi, kuten peruskoulussakin. Jos keskiarvoraja nousisi 8:n pintaan se olisi epäoikeudenmukaista tyhmiä ja laiskoja kohtaan. Heillä jäisi lukiopaikat saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, ja peruskoulussa tulisi olla valtakunnalliset kokeet, viimeistään ysillä.

 Numerot suoraan niiden mukaan.

Olen suorastaan järkyttynyt, kuinka tässäkin ketjussa monet kommentoijat haluavat lapsista jotain kauheita suorittajia hirveän nuorella iällä. Suomeen ei todellakaan kaivata mitään Etelä-Korean meininkiä, joka on johtanut siellä massiivisiin nuorten itsemurhalukuihin.

Vierailija kirjoitti:

Lukioluokkakavereistani ysärillä kaksi oli yläasten keskarilla 7.8.

 

Tänään toinen on FT tietojenkäsittelytieteestä ja toinen tekniikan tohtoei sähkötekniikkasta. Jälkimmäinen tuplasi toisen luokan ruotsin takia.

Onko noilla oppilailla ollut tukea kotoa opiskeluun? Vanhemmat korkeasti koulutettuja, ketkä on neuvoneet opiskelussa ja opintojen suunnittelussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla trolli.

Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen. 

Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.

AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin

Lukio on ihan turha. Kiinnostavaa asiaa voi mennä lukemaan pääsykokeella korkeakouluun. Lukion papereilla ei ter mitään kunhan on olemassa.

Ne seiskan pojat ei käyttäneet peruskoulussa minuuttiakaan ylimääräistä opiskeluun ja ne kympin tytöt veti jo peruskoulussa mielenterveyden rajamailla.

Lukiossa pitäisi olla pitkä matematiikka ainoa matematiikka ja painottua rankasti ekalle luokalle. Eli löysät pois heti alussa ja humpuukiaineissa pärjäilevät maitojunalla amikseen
Missä ihmeen humpuukiaineissa? Matikkaa ei tarvi kuin luonnontieteissä ja insinööritieteissä. Lapsellista korostaa jotain ainetta, jossa suurin osa pärjää erinomaisesti koko elämänsä lyhyen matikan tiedoilla. Edes sitä koko oppimäärää ei usein tarvita. Ja varsinkaan nykyään tai tulevaisuudessa tekoälyn vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioluokkakavereistani ysärillä kaksi oli yläasten keskarilla 7.8.

 

Tänään toinen on FT tietojenkäsittelytieteestä ja toinen tekniikan tohtoei sähkötekniikkasta. Jälkimmäinen tuplasi toisen luokan ruotsin takia.

Onko noilla oppilailla ollut tukea kotoa opiskeluun? Vanhemmat korkeasti koulutettuja, ketkä on neuvoneet opiskelussa ja opintojen suunnittelussa?

Veikkaan ettei niillä ollut tarvetta opiskella kotona ollenkaan, koska pärjäsivät ilmankin ja siksi molemmilla oli aikaa nörttiharrastaa ja kehittää älykkyyttä.

Jo lukiossa päästään sille tasolle, ettei lahjattomuutta voi korvata kovalla työllä ja siitä lähtien merkkaa se kauanko jonkin asian oppimisessa menee.