Lue keskustelun säännöt.
Minusta lukioissa voisi olla kiinteä alin sisäänpääsykeskiarvo, esim 8.0
27.04.2026 |
En näe hyötyä lukiosta, jos peruskoulussa keskiarvo on tuon alle.
Mitä mieltä muut ovat?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Kysyn edelleen, että miksi oppikouluaikoina ei pidetty murrosikää syynä sille, ettei pärjännyt koulussa? Silloin oli käytössä sellainen systeemi, että jos jäi kaksi kertaa samalle luokka-asteelle, niin piti vaihtaa koulua.
Tässä ketjussa onkin keskusteltu ihan tavallisista 7-8:n oppilaista eikä juuri ja juuri luokaltaan päässeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä, ja peruskoulussa tulisi olla valtakunnalliset kokeet, viimeistään ysillä.
Espoossa ei pääse mihinkään lukioon alle 7 keskiarvolla. Moneen espoolaislukioon vaaditaan noin 9 keskiarvo. Otaniemen lukioon on viime vuosina vaadittu noin 9,4-9,5 keskiarvo.
Osa alkaa tsempata vasta lukion jälkeen. Varsinkin pojat.
Vierailija kirjoitti:
Osa alkaa tsempata vasta lukion jälkeen. Varsinkin pojat.
Ja osa tytöistä on tsempannut itsesnä piippuun jo lukion tokalla. Varsinkin tytöt.
Peruskoulun kultainen sääntö on, että jos haluaa kympin pitää olla tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi
Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.
Siellä hyysätään porukkaa läpi, kuten peruskoulussakin. Jos keskiarvoraja nousisi 8:n pintaan se olisi epäoikeudenmukaista tyhmiä ja laiskoja kohtaan. Heillä jäisi lukiopaikat saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, ja peruskoulussa tulisi olla valtakunnalliset kokeet, viimeistään ysillä.
Numerot suoraan niiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen suorastaan järkyttynyt, kuinka tässäkin ketjussa monet kommentoijat haluavat lapsista jotain kauheita suorittajia hirveän nuorella iällä. Suomeen ei todellakaan kaivata mitään Etelä-Korean meininkiä, joka on johtanut siellä massiivisiin nuorten itsemurhalukuihin.
Vierailija kirjoitti:
Lukioluokkakavereistani ysärillä kaksi oli yläasten keskarilla 7.8.
Tänään toinen on FT tietojenkäsittelytieteestä ja toinen tekniikan tohtoei sähkötekniikkasta. Jälkimmäinen tuplasi toisen luokan ruotsin takia.
Onko noilla oppilailla ollut tukea kotoa opiskeluun? Vanhemmat korkeasti koulutettuja, ketkä on neuvoneet opiskelussa ja opintojen suunnittelussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin
Lukio on ihan turha. Kiinnostavaa asiaa voi mennä lukemaan pääsykokeella korkeakouluun. Lukion papereilla ei ter mitään kunhan on olemassa.
Ne seiskan pojat ei käyttäneet peruskoulussa minuuttiakaan ylimääräistä opiskeluun ja ne kympin tytöt veti jo peruskoulussa mielenterveyden rajamailla.
Lukiossa pitäisi olla pitkä matematiikka ainoa matematiikka ja painottua rankasti ekalle luokalle. Eli löysät pois heti alussa ja humpuukiaineissa pärjäilevät maitojunalla amikseen
Missä ihmeen humpuukiaineissa? Matikkaa ei tarvi kuin luonnontieteissä ja insinööritieteissä. Lapsellista korostaa jotain ainetta, jossa suurin osa pärjää erinomaisesti koko elämänsä lyhyen matikan tiedoilla. Edes sitä koko oppimäärää ei usein tarvita. Ja varsinkaan nykyään tai tulevaisuudessa tekoälyn vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioluokkakavereistani ysärillä kaksi oli yläasten keskarilla 7.8.
Tänään toinen on FT tietojenkäsittelytieteestä ja toinen tekniikan tohtoei sähkötekniikkasta. Jälkimmäinen tuplasi toisen luokan ruotsin takia.
Onko noilla oppilailla ollut tukea kotoa opiskeluun? Vanhemmat korkeasti koulutettuja, ketkä on neuvoneet opiskelussa ja opintojen suunnittelussa?
Veikkaan ettei niillä ollut tarvetta opiskella kotona ollenkaan, koska pärjäsivät ilmankin ja siksi molemmilla oli aikaa nörttiharrastaa ja kehittää älykkyyttä.
Jo lukiossa päästään sille tasolle, ettei lahjattomuutta voi korvata kovalla työllä ja siitä lähtien merkkaa se kauanko jonkin asian oppimisessa menee.
Kaikkia ei kiinnosta lukeminen ja se ei tarkoita ettei voisi olla älykäs. Minun poikani ka taisi olla yläasteen jälkeen 7,7. Meni lukioon, koska ei tiennyt mikä ala kiinnostaa eikä amikseenkaan kannata mennä, jos ei ole alasta tietoakaan. Ei lukenut sen enempää lukiossakaan mitä yläasteella, mutta pitkä matikka ja englanti sujui mainiosti. Kirjoitti lukematta ihan keskitason paperit. Haahuili vielä muutaman vuoden, ennen kuin lopulta tajusi alkaa opiskella englanniksi. Se toi motivaatiota opiskeluun. En keksi yhtään syytä, mitä hyötyä olisi ollut vaihtaa vielä amispaikkoja tuossa välissä useampaan kertaan, kun oman alan löytämiseen meni lukion jälkeenkin kolmen vuoden eri koulujen kokeilut.
Itsekään en ollut yläkoulussa erityisen hyvä. Lukiossa olin sellainen C:n tasoinen. Pääsin kuitenkin haluamallani alallle ja gradusta sain E:n. Kirjoitin sen neljännen lapsen äitiysloman aikana vasemmalla kädellä. Ehkä osa vaan kypsyy hitaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veljellä oli keskiarvo 7.5. Se pääsi kuitenkin heti lukion jälkeen opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Valmistui sieltä alle tavoiteajan, ja pääsi työelämässä pian johtajan hommiin.
Ei amiksiin kaikkea roskaporukkaa pidä työntää tai sitten jonnekin erityisryhmiin. Sotkevat vaan motivoituneiden opiskelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
Tuo ei ole kyllä totta. Ihmiset ei muutu noin.
Haista pas ka kun et mistään mitään tiedä.
Taisi Niinistöllekin tulla lukuhalut vasta lukiossa esille, päästötodistus oli peruskoulusta huono. Niin vain meni lakia lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Taisi Niinistöllekin tulla lukuhalut vasta lukiossa esille, päästötodistus oli peruskoulusta huono. Niin vain meni lakia lukemaan.
Joo ois väärin viedä nuorten mahdollisuudet lukioon keskiverron peruskoulun todistuksen perusteella, kun aiemmin edes huono lukiomenestys ei vienyt mahdollisuuksia päästä yliopistoon. Minäkin tiedän miehen, joka ei päässyt 90-luvulla millään edes lukiota läpi. Vaan niin sekin vain pääsi yliopistoon pääsykokeiden kautta, ja siitä tuli maisteri ja sai hyvän työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Olen suorastaan järkyttynyt, kuinka tässäkin ketjussa monet kommentoijat haluavat lapsista jotain kauheita suorittajia hirveän nuorella iällä. Suomeen ei todellakaan kaivata mitään Etelä-Korean meininkiä, joka on johtanut siellä massiivisiin nuorten itsemurhalukuihin.
Jep. Suomen pimeä talvi ja ihmisten negatiivisuus masentaa ihmisiä ja etenkin nuoria muutenkin.
Yläasteella ollaan kyllä vasta hyvin nuoria. Moni ryhdistäytyy ja alkaa tsemppaamaan juurikin vasta lukioiässä. Olisi väärin viedä tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorelta, joka 13-15-vuotiaana ei ole suoriutunut loistavasti opinnoista. Jos lukioon ylipäätään hakeutuu, niin se jo kertoo siitä, että on halua jatkaa opintoja. Kyllä 15-16-vuotiaalle pitää antaa mahdollisuus tsempata ja päästä eteenpäin!