Lue keskustelun säännöt.
Eroaminen ulkomailla ja paluu Suomeen lapsen kanssa
26.04.2026 |
Tilanne on todella hankala. Olemme suomalainen pariskunta ja meillä on parivuotias lapsi. Asumme toisessa maassa (Euroopassa) lähinnä miehen työn takia. Olen jäänyt lapsen hoidon kanssa todella yksin osittain miehen kiireisen työn, osittain turvaverkkojen puuttumisen ja myös miehen kykenemättömyydestä sopeutua arkeen lapsen kanssa.
Olen jo yli vuoden miettinyt eroa ja palaamista Suomeen. En ole missään vaiheessa ajatellut, että jäisimme asumaan ulkomaille, mutta mies on asettunut niin hyvin, että ei enää halua takaisin palata. Lapsi oli molempien yhteinen toive, mutta vasta syntymän jälkeen ilmeisesti miehelle selvisi, että elämä ei jatkukaan ihan samanlaisena kuin ilman lapsia. Olisin tarvinnut todella paljon enemmän apua ja tukea mieheltä ja tuntui, että jäin aivan yksin, mikä on katkeroittanut minut ja ajanut meidät erilleen. Miehen harrastukset ja menot ovat ajaneet aina oman jaksamiseni edelle, ja olen ollut paljon lapsen kanssa yksin.
Haluaisin palata Suomeen, mies ei. Olen varma, että mies ei suostu siihen, että muutamme lapsen kanssa kahdestaan takaisin Suomeen, vaikka en usko, että hänkään näkee suhteellamme tulevaisuutta enää. Laillisesti minulla ei liene oikeutta erottaa lasta isästään? Mitä vaihtoehtoja tässä on?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Mieti myös lapsen etua. Käytännössä hän vieraantuisi isästään.
Itsekkään miehen rinnalla elämä käy raskaaksi. Myös lapsi kärsii, kun joutuu kuuntelemaan vanhempien jatkuvia riitoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankala tilanne. Ettekö saa enää liittoanne toimimaan. Oletko kertonut miehelle että ikävöit Suomeen? Parisuhdeterapia?
Ei ole tarkoitus riistää lasta isältään tai lykätä lasta ystäville tai isovanhemmille. Menee nyt taas vähän villeiksi nämä spekulaatiot. Suomessa minulla on rakkaita ympärillä, joita voin tavata ja ystävillä samanikäisiä lapsia kuin omani. Täällä teen yksinyrittäjänä töitä kotoa käsin ja verkostoitumiset on jääneet aika vähälle kun olen hoitanut lasta yksin ja syviä ystävyyssuhteita ei vain ole syntynyt, vaikka olen lasta vienyt eri tapahtumiin, kirjastoon ja leikkikerhoihin. Kaipaan minulle tärkeitä ihmisiä Suomessa, olen todella yksin!
Kuten sanottua, mies ei osallistu lapseen liittyviin asioihin muulloin kuin hänelle sattuu sopimaan. Ei iltaisin, ei viikonloppuisin eikä edes suurimmaksi osaksi silloin kuin itse pyydän vaan saan aina sovitella omat menoni sen mukaan mikä miehelle sopii. En halua lapselta missään tapauksessa viedä mahdollisuutta olla isänsä kanssa tai solmia suhdetta hänen kanssaan. Toivoisin, että mieheni olisi halukas muuttamaan Suomeen, missä hän voi yhtä hyvin työskennellä samassa firmassa, ja voimme sopia sovussa huoltajuudesta. Asian ottaminen esille ei kuitenkaan auta vaan keskustelu menee suunnilleen näin ”me asumme nyt täällä ja piste.”
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus riistää lasta isältään tai lykätä lasta ystäville tai isovanhemmille. Menee nyt taas vähän villeiksi nämä spekulaatiot. Suomessa minulla on rakkaita ympärillä, joita voin tavata ja ystävillä samanikäisiä lapsia kuin omani. Täällä teen yksinyrittäjänä töitä kotoa käsin ja verkostoitumiset on jääneet aika vähälle kun olen hoitanut lasta yksin ja syviä ystävyyssuhteita ei vain ole syntynyt, vaikka olen lasta vienyt eri tapahtumiin, kirjastoon ja leikkikerhoihin. Kaipaan minulle tärkeitä ihmisiä Suomessa, olen todella yksin!
Kuten sanottua, mies ei osallistu lapseen liittyviin asioihin muulloin kuin hänelle sattuu sopimaan. Ei iltaisin, ei viikonloppuisin eikä edes suurimmaksi osaksi silloin kuin itse pyydän vaan saan aina sovitella omat menoni sen mukaan mikä miehelle sopii. En halua lapselta missään tapauksessa viedä mahdollisuutta olla isänsä kanssa tai solmia suhdetta hänen kanssaan. Toivoisin, että mieheni olisi halukas muuttamaan Suomeen, missä hän voi yhtä hyvin työskennellä samassa firmassa, ja voimme sopia sovussa huoltajuudesta. Asian ottaminen esille ei kuitenkaan auta vaan keskustelu menee suunnilleen näin ”me asumme nyt täällä ja piste.”
Ap
Jos mies noin sanoo niin kysyt mieheltä alkaako hän lähivanhemmaksi, kun sinä lähdet Suomeen vaiko etävanhemmaksi ja tapaa lasta sovitusti.
Mies voi olla lopulta tyytyväinen, jos lähde lapsen kanssa Suomeen. Saa harrastaa nin paljon kuin haluaa. Kysy lakifirmalta neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä olet saanut maleksia kotona lapsen kanssa kun mies raataa ja elättää ja nyt sekään ei kelpaa vaan haluat viedä mieheltä lapsen ja tulla Suomeen tyhjän päälle?
Pakko olla provo.
Kyllä suomalaiset naiset ovat maailman kärkeä ihmisoikeusrikoksissa, kuten myös Suomen valtio. Suomi on Venäjää ja Ukrainaa pahempi rikollisvaltio. Jo 100 000 isästään vieraannutettua lasta ja lisää tulee.
Lopulta oikeus päättää mikä on lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjaa kaikki ylös kuinka paljon mies viettää aikaa lapsensa kanssa.
Jos koko perhe suomen kansalaisia, niin tottakai suomen lakien mukaan mennään. Lapsen etu on tutustua myös kotimaahansa ja sukulaisiinsa. Muutto kotimaahan asap. Jos kaksoiskansalaisuuksia kuvioissa, tilanne on hankalampi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kinkkinen juttu. Itse en aikoinaan halunnut toiselle puolelle Suomea muuttoa töiden perässä. Siksi että jos tulee ero lasten lapsuusaikana ja haluan takaisin vanhalle paikkakunnalle ja mies ei.
Tämä ei auttanut ap:ta mitenkään mutta halusin kommentoida merkiksi siitä, että uskon ettei aloitus ollut provo niinku jotkut heti väittää.
Hetken luulin että mieheni teki provon kun tietää että vauvailen.
Et ole yksin. Riippuu missä maassa olet, voi olla fiksumpaa jäädä ja rakentaa uusi elämä. Itse en halua palata Suomen, enkä jäädä maahan missä ollaan. Mikä tekee tilanteesta tosi kinkkisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko kuitenkin jotain keinoa parantaa sitä, että et ole yksin vastuussa lapsesta? Esim. palkattu lastenhoitaja silloin tällöin niin, että pääset itse johonkin?
Vähintään kerro nyt miehellesi, että mietit aivan tosissasi eroa näistä syistä. Mies ei välttämättä lainkaan tajua sitä, miten vakavana pidät niitä ongelmia, joista valitat. On hyvin tavallista, että miehelle vaimon eroilmoitus tulee täytenä yllätyksenä, vaikka vaimo on yrittänyt pitkään kertoa, mikä hänen mielestään on pielessä. Mies ei ole vain tajunnut, että vaimon mielestä kysymys on oikeasti vakavista ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä olet saanut maleksia kotona lapsen kanssa kun mies raataa ja elättää ja nyt sekään ei kelpaa vaan haluat viedä mieheltä lapsen ja tulla Suomeen tyhjän päälle?
Pakko olla provo.
Kyllä suomalaiset naiset ovat maailman kärkeä ihmisoikeusrikoksissa, kuten myös Suomen valtio. Suomi on Venäjää ja Ukrainaa pahempi rikollisvaltio. Jo 100 000 isästään vieraannutettua lasta ja lisää tulee.
Kyllä ne isät vieraannuttaa itsensä ihan itse. Näytä minulle mies, joka on vieraannutettu. Ei ole mahdollista ellei itse isä sitä aiheuta. Lapsen etu menee edelle ja lapsen oikeus on tavata vanhempaa ellei itse tarpeeksi kasvaessa kieltäydy tapaamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tarina olisi toisinpäin ja mies suunnittelisi lapsen riistämistä äidiltä, niin mammat nousisivat joukolla kirkumaan takahajaloilleen. Mutta kun kyseessä on lapsen äiti, niin mies on aina tarinan paha roisto jolta voi viedä kaiken.
Tässä olemme tietysti aloittajan kertoman varassa, mutta on valitettavasti miehiä, jotka jättävät lapsen hoidon täysin vaimonsa varaan. Silloin on täysin ymmärrettävää, että vaimo haluaa muuttaa paikkaan, missä hänellä on apua lapsen kasvatuksessa. Kukaan ei ole oikeutettu ilmaiseen lapsenpiikaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi noin vain muuttaa lapsen kanssa toiseen maahan ilman toisen huoltajan suostumusta, jos teillä on yhteishuoltajuus. Haagin lapsikaappaussopimuksen perusteella lapsi voidaan määrätä palautettavaksi takaisin siihen maahan, jossa hän on asunut.
Jos mahdollista, yrittäkää neuvotella, joskus konkreettinen suunnitelma (esim. tapaamiset, lomat, etäyhteys) voi auttaa toista vanhempaa hyväksymään muuton. Moni vastustaa muuttoa, koska pelkää menettävänsä lapsen.
Voit hakea lupaa muuttaa lapsen kanssa Suomeen paikalliselta tuomioistuimelta siinä maassa, jossa nyt asutte. Tuomioistuin arvioi lapsen etua: kumman vanhemman luona arki toimii paremmin, tukiverkostot (Suomi vs. nykyinen maa) ja vanhemman kyky huolehtia lapsen ja toisen vanhemman suhteesta.
Usein ensimmäinen askel on virallistaa ero ja sopia (tai riidellä) huoltajuudesta. Sen jälkeen muuttoa voidaan käsitellä osana huoltajuusasiaa. Tässä tilanteessa kannattaa oikeasti keskustella perheoikeuteen erikoistuneen juristin kanssa sekä nykyisessä maassa että Suomessa. Suomessa apua saa esimerkiksi Oikeusapu-palvelun kautta, ja myös Ensi- ja turvakotien liitto voi neuvoa ja tukea henkisesti.
Se mitä kuvaat eli yksin jääminen, kuormitus ja pettymys, on valitettavan yleistä tällaisessa tilanteessa, erityisesti ulkomailla ilman tukiverkkoa. Se, että harkitset paluuta Suomeen, ei ole mitenkään outoa.Mutta jos toimit nopeasti ilman sopimusta, se voi kääntyä itseäsi vastaan juridisesti ja jopa vaikeuttaa lapsen saamista Suomeen pysyvästi.
Tässähän tuli hyvä vastaus.
Lisäksi tuntuu siltä, että haluat vain paeta miehesi takia Suomeen ja lykätä lapsesi täällä kavereidesi ja vanhempiesi hoitoon. Ja lapselta menisi yhteys isäänsä.
Kyllä tämä asia nyt pitää ratkoa ihan eri tavalla kuin siten, että muutat yllättäen Suomeen 2-vuotiaan kanssa isän jäädessä sinne.
Haluatko enää olla tuon miehen kanssa? Siitäkö tässä onkin kyse? Muista, että lapsella on oikeus isäänsä. Myös sulla on vastuusi, kun olet lapsen tehnyt, sinä myös hoidat lapsen.
Entä isän vastuu, onko hänet raiskattu vai tekikö vapaaehtoisesti lapsen?
Erotkaa ensin nykyisessä maassa ja viikko-viikko-huoltajuus. Siinä saa iskäkin kontaktia lapsiin, ei etäänny.
Ja tosiaan ensin juristin luo, sitten vasta miehen kanssa neuvottelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarina olisi toisinpäin ja mies suunnittelisi lapsen riistämistä äidiltä, niin mammat nousisivat joukolla kirkumaan takahajaloilleen. Mutta kun kyseessä on lapsen äiti, niin mies on aina tarinan paha roisto jolta voi viedä kaiken.
Ei, jos lapsen isä olisi palaamassa lapsen kanssa Suomeen.
Sen sijaan ulkkisisä kyll saisi vihat päälleen, jos olisi viemässä lasta omaan synnyinmaahansa.
Jos lapsi on syntynyt Suomessa ja viedään ulkomaille ilman toisen vanhemman lupaa niin kyseessä on lapsikaappaus. Eli näissä on eroja. Olennaista on syntymämaa.
Kommentti koskee vain av-mammojen reaktiota, ei juridiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi noin vain muuttaa lapsen kanssa toiseen maahan ilman toisen huoltajan suostumusta, jos teillä on yhteishuoltajuus. Haagin lapsikaappaussopimuksen perusteella lapsi voidaan määrätä palautettavaksi takaisin siihen maahan, jossa hän on asunut.
Jos mahdollista, yrittäkää neuvotella, joskus konkreettinen suunnitelma (esim. tapaamiset, lomat, etäyhteys) voi auttaa toista vanhempaa hyväksymään muuton. Moni vastustaa muuttoa, koska pelkää menettävänsä lapsen.
Voit hakea lupaa muuttaa lapsen kanssa Suomeen paikalliselta tuomioistuimelta siinä maassa, jossa nyt asutte. Tuomioistuin arvioi lapsen etua: kumman vanhemman luona arki toimii paremmin, tukiverkostot (Suomi vs. nykyinen maa) ja vanhemman kyky huolehtia lapsen ja toisen vanhemman suhteesta.
Usein ensimmäinen askel on virallistaa ero ja sopia (tai riidellä) huoltajuudesta. Sen jälkeen muuttoa voidaan käsitellä osana huoltajuusasiaa. Tässä tilanteessa kannattaa oikeasti keskustella perheoikeuteen erikoistuneen juristin kanssa sekä nykyisessä maassa että Suomessa. Suomessa apua saa esimerkiksi Oikeusapu-palvelun kautta, ja myös Ensi- ja turvakotien liitto voi neuvoa ja tukea henkisesti.
Se mitä kuvaat eli yksin jääminen, kuormitus ja pettymys, on valitettavan yleistä tällaisessa tilanteessa, erityisesti ulkomailla ilman tukiverkkoa. Se, että harkitset paluuta Suomeen, ei ole mitenkään outoa.Mutta jos toimit nopeasti ilman sopimusta, se voi kääntyä itseäsi vastaan juridisesti ja jopa vaikeuttaa lapsen saamista Suomeen pysyvästi.
Tässähän tuli hyvä vastaus.
Lisäksi tuntuu siltä, että haluat vain paeta miehesi takia Suomeen ja lykätä lapsesi täällä kavereidesi ja vanhempiesi hoitoon. Ja lapselta menisi yhteys isäänsä.
Kyllä tämä asia nyt pitää ratkoa ihan eri tavalla kuin siten, että muutat yllättäen Suomeen 2-vuotiaan kanssa isän jäädessä sinne.
Haluatko enää olla tuon miehen kanssa? Siitäkö tässä onkin kyse? Muista, että lapsella on oikeus isäänsä. Myös sulla on vastuusi, kun olet lapsen tehnyt, sinä myös hoidat lapsen.
Entä isän vastuu, onko hänet raiskattu vai tekikö vapaaehtoisesti lapsen?
Erotkaa ensin nykyisessä maassa ja viikko-viikko-huoltajuus. Siinä saa iskäkin kontaktia lapsiin, ei etäänny.
Ja tosiaan ensin juristin luo, sitten vasta miehen kanssa neuvottelu.
Mitä juristi kanssa neuvottelu auttaa mitään, jos ei tiedä edes mitä mieltä mies on? Vaihtoehdot ovat, että ap lähtee Suomeen joko yksin tai lapsen kanssa. Riippuu miehestä mitä hän vastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi noin vain muuttaa lapsen kanssa toiseen maahan ilman toisen huoltajan suostumusta, jos teillä on yhteishuoltajuus. Haagin lapsikaappaussopimuksen perusteella lapsi voidaan määrätä palautettavaksi takaisin siihen maahan, jossa hän on asunut.
Jos mahdollista, yrittäkää neuvotella, joskus konkreettinen suunnitelma (esim. tapaamiset, lomat, etäyhteys) voi auttaa toista vanhempaa hyväksymään muuton. Moni vastustaa muuttoa, koska pelkää menettävänsä lapsen.
Voit hakea lupaa muuttaa lapsen kanssa Suomeen paikalliselta tuomioistuimelta siinä maassa, jossa nyt asutte. Tuomioistuin arvioi lapsen etua: kumman vanhemman luona arki toimii paremmin, tukiverkostot (Suomi vs. nykyinen maa) ja vanhemman kyky huolehtia lapsen ja toisen vanhemman suhteesta.
Usein ensimmäinen askel on virallistaa ero ja sopia (tai riidellä) huoltajuudesta. Sen jälkeen muuttoa voidaan käsitellä osana huoltajuusasiaa. Tässä tilanteessa kannattaa oikeasti keskustella perheoikeuteen erikoistuneen juristin kanssa sekä nykyisessä maassa että Suomessa. Suomessa apua saa esimerkiksi Oikeusapu-palvelun kautta, ja myös Ensi- ja turvakotien liitto voi neuvoa ja tukea henkisesti.
Se mitä kuvaat eli yksin jääminen, kuormitus ja pettymys, on valitettavan yleistä tällaisessa tilanteessa, erityisesti ulkomailla ilman tukiverkkoa. Se, että harkitset paluuta Suomeen, ei ole mitenkään outoa.Mutta jos toimit nopeasti ilman sopimusta, se voi kääntyä itseäsi vastaan juridisesti ja jopa vaikeuttaa lapsen saamista Suomeen pysyvästi.
Tässähän tuli hyvä vastaus.
Lisäksi tuntuu siltä, että haluat vain paeta miehesi takia Suomeen ja lykätä lapsesi täällä kavereidesi ja vanhempiesi hoitoon. Ja lapselta menisi yhteys isäänsä.
Kyllä tämä asia nyt pitää ratkoa ihan eri tavalla kuin siten, että muutat yllättäen Suomeen 2-vuotiaan kanssa isän jäädessä sinne.
Haluatko enää olla tuon miehen kanssa? Siitäkö tässä onkin kyse? Muista, että lapsella on oikeus isäänsä. Myös sulla on vastuusi, kun olet lapsen tehnyt, sinä myös hoidat lapsen.
Entä isän vastuu, onko hänet raiskattu vai tekikö vapaaehtoisesti lapsen?
Erotkaa ensin nykyisessä maassa ja viikko-viikko-huoltajuus. Siinä saa iskäkin kontaktia lapsiin, ei etäänny.
Ja tosiaan ensin juristin luo, sitten vasta miehen kanssa neuvottelu.Mitä juristi kanssa neuvottelu auttaa mitään, jos ei tiedä edes mitä mieltä mies on? Vaihtoehdot ovat, että ap lähtee Suomeen joko yksin tai lapsen kanssa. Riippuu miehestä mitä hän vastaa.
Höpön pöppöö. Totta kai kannattaa selvittää, mitä laki sanoo eri vaihtoehdoista. Myös taloudellisten seikkojen takia kannattaa ensin puhua juristin kanssa ja sen myötä miettiä, mitä miehelle ehdottaa.
Eroaisin ensin ehkä siellä missä nyt olette. Asunto läheltä miestä ja katsoa hetki miten sujuu. Onko mies yhtään lapsen kanssa jne. Jos ei, niin muutat Suomeen. Ainakin olisit yrittänyt ja antanut mahdollisuuden.
Ei taida miestä lapsi kiinnostaa, jos harrastukset mene edelle ja ap lapsen kanssa yksin.