Kokemuksia lapsiperheiden kotipalvelusta?
Olen 3-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja ilman tukiverkkoja ja palasin työelämään noin puoli vuotta sitten. Teen 80 % työaikaa, mutta arki tuntuu silti tosi kuormittavalta. Työmatkoihin menee noin 30 min suuntaansa, ja siihen päälle päiväkotiin vienti ja haku.
Lapsen kanssa oleminen on minulle tärkeää ja päivän paras hetki. Silti huomaan, että työpäivän jälkeen olen jatkuvasti kierroksilla ja samaan aikaan pelkään sammuvani kuin lyhty, jos hetkenkin istahdan. Arkipäivät menevät pitkälti kotona, koska en yksinkertaisesti jaksa tai ehdi enää työpäivän jälkeen puistoon tai muihin menoihin.
Kaipaisin oikeastaan vain pientä apua. Pari kertaa viikossa esimerkiksi tunnin verran lastenhoitoapua työpäivän jälkeen, jotta voisin käydä rauhassa lenkittämässä koiran. En kaipaa apua kodinhoitoon tai mitään erityistä kasvatuksellista tukea, enemmänkin ihan arjen keventämistä.
Taloudellinen tilanne on sellainen, ettei yksityisestä palvelusta ole mahdollista maksaa (nettopalkka noin 1220 €/kk), joten olen alkanut miettiä, onko muilla kokemuksia soten kotipalvelusta? Onko sitä mahdollista saada tällaisessa tilanteessa, ja millaisia käytännön kokemuksia siitä on? Lävähtääkö lasu vielä huoleksi?
Kaikki kokemukset ja vinkit ovat tervetulleita.
Kommentit (29)
Yleensä joutuu itse maksamaan kotihoidosta. Voivat tarjota myös tukiperhettä, koska olet yksinhuoltaja, mutta silloin olisit vapaapäivinäsi ilman lasta. Kotityöt on tehtävä itse. Huostaanottoa suunnittelevat mieluummin kuin siivoavat ja laittavat ruokaa puolestasi.
Neuvoni: 1) Pidä lapsi mieluummin joskus päiväkodissa, vaikka itse olisit vapaalla. 2) Vie lapsi seurakunnan ilmaisiin kerhoihin 2-3 tunniksi, jotta saat omaa aikaa. Ei vaadi seurakuntaan kuulumista. 3) Verkostoidu toisen yksinhuoltajan tai parisuhteisen kanssa ja hoitakaa toistenne lapsia vuorollanne. On sinun tapauksessasi helppoa, kun sinulla on vain yksi lapsi. Olisi melkein mahdotonta saada monta lasta samaan aikaan tällaiseen hoitoon. 4) Muista, että parisuhteelliset, vaikka heillä on toisensa, he eivät pääse viettämään parisuhdeaikaa kahdestaan eli ovat tavallaan samassa tilanteessa kuin sinä. Heille ei anneta kotihoitoa eikä tukiperhettä. Työt on hoidettava. Lapset on hoidettava.
Kannattaa madaltaa sitä omaa vaatimustasoa kotona. Todellisuudessa lapsiperheessä kaikki ei ole aina tip top ja putsplank. Tämä someaika laittaa älyttömät paineet lapsiperheellisille. Ennen riitti kun lapsella olivat suhkoht puhtaat ja kuivat vaatteet päällä. Silloin ei vaihdettu heti paitaa jos siihen tuli pieni ruokatahra. Ei myöskään mietitty sitä, onko lapsella valokuvauksellinen vaatekokonaisuus yllä.
Kannattaa tehdä ruokalista helpoista mutta terveellisistä ruoista ja tehdä niitä kerralla isompi satsi. Niitä kannattaa pakastaa pakastimeen. Sieltä on helppo ottaa ja sulattaa ruokia arjen kiireessä.
Muuten kodista kannattaa tehdä mahdollisimman helposti siivottava. Lapselle kannattaa laittaa omia touhupisteitään. Meillä oli jääkaapin ovessa magneettipalapeli ja magneettikirjaimia. Lapset leikkivät niillä. Sitten meillä oli keittiön pöydänpäädyssä piirustuspaperia ja kyniä. Siellä he piirsivät. Muutenkin heillä olivat leikit siellä, missä aikuisetkin olivat. Lapset oppivat nopeasti keräämään lelunsa pieneen ostoskoriin (löytyy Clas Ohlsonilta) ja kuljettamaan niitä mukana paikasta toiseen siirtyessä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kotipalvelu? Ennaltaehkäisevästä perhetyöstä (ei sossun puolelta vaan terveydenhuollon puolelta) saisit ehkä apuja? Itsekin sain. Vaihtelee kyllä kunnittain tosi paljo että saako tätä vai ei. Valitat neuvolassa että et jaksa.
Sain tätä palvelua kun lapset olivat pieniä ja isi koko ajan töissä. Oli hyvä palvelu, tosin 1 lastenhoitaja puhui toiselle musta selän takana ihan paskaa. Nauhoitin kotonani puhutut keskustelut mitä puhuivat keskenään. Tämä pahansuopa äm mä taivasteli toiselle, etten varmaan anna 1 v lapselleni muuta kuin tissiä. Eikä asia edes ollut niin...
Positiivista oli kyllä se, että pitivät meitä normaalina, jopa parempana perheenä. Tämä haukkuja ampaisi meille tullessaan aina vessaan. Kehui, kun meillä on aina niin siistiä, muissa perheissä ei ollut ja oikein odottivat orjaa siivoamaan.
Tarvitsit apua ja sait sitä, mutta asenteesi on todella vastenmielinen. Kohtelwtko kaikkia avustustyössä olevia yhtä häijysti?
Ei tule lasua siitä, että pyytää kotipalvelua, mutta lasu tulee, jos on jaksamaton, kun kotipalvelu käy istumassa luonasi. Kotipalvelu "tuki" (oikeasti havainnoi ja raportoi) jaksamattomuuttasi.
Hyvinvointialueen lapsiperheiden palveluista voisi kysyä.
Yksityinen itsemaksettu = lapsenhoitaja, siivooja, ruuanlaittaja, leikittäjä, jaksamisen parantaja, oman ajan tarjoaj. Julkinen = havainnoija, kirjaaja ja ehkä tukiperheen ehdottaja (jonoa, et saa heti), mutta ei ilmaisen kotiavun järjestäjä. Lasun kautta kotiapu voi olla ilmaista, mutta päällä roikkuu jo uhka lapsen huostaanottamisesta.
Tutustu johonkin kilttiin naapuruston mummoon tai teiniin.
Mikä ihmeen kotipalvelu? Ennaltaehkäisevästä perhetyöstä (ei sossun puolelta vaan terveydenhuollon puolelta) saisit ehkä apuja? Itsekin sain. Vaihtelee kyllä kunnittain tosi paljo että saako tätä vai ei. Valitat neuvolassa että et jaksa.
Sain tätä palvelua kun lapset olivat pieniä ja isi koko ajan töissä. Oli hyvä palvelu, tosin 1 lastenhoitaja puhui toiselle musta selän takana ihan paskaa. Nauhoitin kotonani puhutut keskustelut mitä puhuivat keskenään. Tämä pahansuopa äm mä taivasteli toiselle, etten varmaan anna 1 v lapselleni muuta kuin tissiä. Eikä asia edes ollut niin...
Positiivista oli kyllä se, että pitivät meitä normaalina, jopa parempana perheenä. Tämä haukkuja ampaisi meille tullessaan aina vessaan. Kehui, kun meillä on aina niin siistiä, muissa perheissä ei ollut ja oikein odottivat orjaa siivoamaan.