Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus: 40 vuotta.
Kommentit (119)
Oliko viimeksi 30v-päivänä, kun he KÄYNNISTIVÄT sen reaktorin? Ääliöt?
Miten tuommoinen on mahdollista? Nouseeko taas 40v "juhlapäivänä" sätelyarvot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan sen, että Ruotsi oli huolissaan Forsmarkin ydinvoimalaitoksestaan: maassa epäiltiin, että siellä on tapahtunut radioaktiivinen vuoto. Niin ei kuitenkaan onneksi ollut, mutta asian tutkimista jatkettiin, ja jäljet osoittivat idän suuntaan, mutta Neuvostoliitto kiisti ensin kaiken. Totuus paljastui kuitenkin pian.
Suomeen tieto tuli Ruotsin kautta, kun siellä mitattiin kohonneita säteilyarvoja. Suomessa ei huomattu tai ainakaan tiedotettu mitään. Olin lapsi, mutta muistaakseni meni noin.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/109e42f7-af8c-4878-8d5e-b40af0…
Kirjoitin kyseisenä vuonna ylioppilaaksi. Kirjoitusten jälkeen olin kaksivuorotyössä ja autokoulussa. Jotenkin meni tuolloin ko. onnettomuus vähän ohi, vaikka kovasti siitä puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa jaettiin kaikkiin koteihin paksu kirjanen täynnä tietoa onnettomuudesta, ja siitä miten se vaikuttaa Ruotsiin ja ruotsalaisiin. Suomessa ei sellaista tietoiskua annettu. Hyssyteltiin vain. Niin kuin nykyäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko viimeksi 30v-päivänä, kun he KÄYNNISTIVÄT sen reaktorin? Ääliöt?
Miten tuommoinen on mahdollista? Nouseeko taas 40v "juhlapäivänä" sätelyarvot?
Kuuleppas tyhmeliini, se reaktori osittain haihtui atomeiksi ja loput suli metallivelliksi siinä onnettomuudessa. Sitä "reaktoria" ei käynnistäisi edes jumala.
Pätkä Wikipediasta:
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe. Kokeessa oli tarkoituksena selvittää, pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, muun muassa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.
Reaktorin normaali lämpöteho oli 3 200 megawattia. Koe oli tarkoitus tehdä 700 megawatin teholla. Tehon alentaminen aloitettiin 25.4. klo 1.00, mutta se jouduttiin keskeyttämään klo 13 noin 1 600 megawatin tasolle yhdeksäksi tunniksi Ukrainan sähkön tarpeen kattamiseksi. Kun tehon laskua jatkettiin, reaktorin todellinen lämpöteho putosi operaattorivirheen takia 30 megawattiin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen ksenon-135:n pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho saatiin nostettua 200 megawattiin. Ksenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset. Koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos toimivan reaktion ylläpitämisen vuoksi. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.
Koe alkoi kello 1.23.04 paikallista aikaa sulkemalla turbiinille johtavan höyrylinjan venttiili. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja. Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Reaktoria ei ollut suunniteltu käytettäväksi niin kuin sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli kielletty.
Kello 1.23.40 veden vähyyden takia reaktorissa alkoi muodostua yhä enemmän höyryä, mikä johti hallitsemattomaan tehopiikkiin, jolloin operaattorit kytkivät AZ-5-pikasulkukytkimen. Pikasulussa säätösauvat työnnetään reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla se tapahtuu lähes välittömästi, mutta RBMK:ssa se kesti noin 18–20 sekuntia. Suunnitteluvirheen takia säätösauvojen alapuolella olevat grafiittijatkeet syrjäyttivät aluksi jäähdytysvettä reaktorin sydämessä, minkä takia reaktorin teho nousi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.
Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja kiehuminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä. Reaktorin teho saavutti kolmessa sekunnissa 530 megawatin tason. Noin kello 1.24 reaktorin tehon kasvu eteni räjähdysmäisesti ja katkesi vasta reaktorisydämen tuhoutumiseen. Viimeinen mitattu lukema näytti 33 gigawattia, mutta tehon on arvioitu nousseen jopa 1,3 terawattiin. Ennen tuhoutumistaan reaktori tuotti siis hetkellisesti enemmän fissiotehoa kuin kaikki muut maailman ydinvoimalat yhteensä. Reaktorin jäähdytysputket ja kansi rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta.
YouTubessa on tämmöinen simulaatiovideo siitä, mitä reaktorissa tapahtui:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tähänkin liittynyt joku Kekkoslovakia-suomettumiskeissi. Suomessa kohonnut säteily huomattiin aika pian, mutta asiaa ei julkaistu julkisesti, ettei neuvostoliitto vaan pahastuisi.
Virkamieslakko. Tieto kulki hitaasti ja oli epäselvää mitä on tapahtunut ja missä. Tiedossa oli jo illasta kuitenkin että säteilyä on.
Olin muutaman kuukauden ikäinen tuolloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kiva", että Pietarin alueella, paljon lähempänä Suomea kuin Tsernobyl, on vielä muutama sellainen ydinvoimala toiminnassa, jotka käyttää samaa reaktorityyppiä, kuin mikä oli Tsernobylin onnettomuusreaktori.
Taisi kyllä johtua enemmän henkilökunnan osaamattomuudesta kuin reaktorista. Kyseessä oli joku testi, jonka piti tehdä kokeneempi pää henkilökunnasta, mutta se siirtyi myöhempään ajankohtaan ja suoritusvastuu siirtyi nuoremmalle ja vähemän kokeneemmalle henkilökunnalle. Tästä tapauksesta jotkut uskookin, että ne tyypit, joiden piti testi alun perin tehdä, ei olisi tehnyt onnettomuuteen johtavia virheitä.
Luin aiheesta tänä keväänä ilmestyneen kirjan, ja kyllä se eniten johtui virheellisestä reaktorista.
Jep. Reaktori oli suunniteltu huonosti ja ydinreaktio on erittäin epävakaa pienillä tehoilla.
Tämä kuitenkin sinänsä tiedettiin. Ongelma oli, että kokeen tekeminen siirtyi henkilöille, jotka eivät tätä tienneet. Se alkuperäinen porukka, jonka piti koe tehdä, tiesi tästä ja olisi varmaan osannut estää onnettomuuden. Eli paskasti suunniteltu, mutta sekin vaikutti, että kokeen tekeminen siirtyi aivan väärien henkilöiden vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kiva", että Pietarin alueella, paljon lähempänä Suomea kuin Tsernobyl, on vielä muutama sellainen ydinvoimala toiminnassa, jotka käyttää samaa reaktorityyppiä, kuin mikä oli Tsernobylin onnettomuusreaktori.
Siinä Pietarin ja Suomen kupeessa olevassa Sosnovyi Borin ydinvoimalassahan tuota Tšernobylin onnettomuuden aiheuttanutta koetta myös kaavailtiin, mutta lopulta se saatiin siellä torpattua. Ajatelkaa jos sama olisi tapahtunut siellä ja tuuli olisi sattunut puhaltamaan kohti Suomea.
Koe kai piti nimemomaan tehdä Pietarissa, mutta Pietarin ydinvoimalasta vastattiin emme suostu. Täytyi olla aika painava syy, että Neuvostoliitossa vastaus oli ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kiva", että Pietarin alueella, paljon lähempänä Suomea kuin Tsernobyl, on vielä muutama sellainen ydinvoimala toiminnassa, jotka käyttää samaa reaktorityyppiä, kuin mikä oli Tsernobylin onnettomuusreaktori.
Taisi kyllä johtua enemmän henkilökunnan osaamattomuudesta kuin reaktorista. Kyseessä oli joku testi, jonka piti tehdä kokeneempi pää henkilökunnasta, mutta se siirtyi myöhempään ajankohtaan ja suoritusvastuu siirtyi nuoremmalle ja vähemän kokeneemmalle henkilökunnalle. Tästä tapauksesta jotkut uskookin, että ne tyypit, joiden piti testi alun perin tehdä, ei olisi tehnyt onnettomuuteen johtavia virheitä.
Luin aiheesta tänä keväänä ilmestyneen kirjan, ja kyllä se eniten johtui virheellisestä reaktorista.
Että ihan yhden kirjan olet lukenut ja toki uskot kirjan väitteen, koska haluat uskoa sen. Tämä toki kumoaa kaikki muut asiantuntija-arviot jotka ovat eri mieltä.
Olen lukenut aiheesta kyllä useammankin kirjan.
Ydinvoimalat eivät vain "ota ja räjähdä". Tšernobyliä ihan tietoisesti sörkittiin, mutta ihmisille jäi nyt tällainen mielikuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kiva", että Pietarin alueella, paljon lähempänä Suomea kuin Tsernobyl, on vielä muutama sellainen ydinvoimala toiminnassa, jotka käyttää samaa reaktorityyppiä, kuin mikä oli Tsernobylin onnettomuusreaktori.
Taisi kyllä johtua enemmän henkilökunnan osaamattomuudesta kuin reaktorista. Kyseessä oli joku testi, jonka piti tehdä kokeneempi pää henkilökunnasta, mutta se siirtyi myöhempään ajankohtaan ja suoritusvastuu siirtyi nuoremmalle ja vähemän kokeneemmalle henkilökunnalle. Tästä tapauksesta jotkut uskookin, että ne tyypit, joiden piti testi alun perin tehdä, ei olisi tehnyt onnettomuuteen johtavia virheitä.
Luin aiheesta tänä keväänä ilmestyneen kirjan, ja kyllä se eniten johtui virheellisestä reaktorista.
Jep. Reaktori oli suunniteltu huonosti ja ydinreaktio on erittäin epävakaa pienillä tehoilla.
Sitä ei alun perin edes suunniteltu ydinenergian tuottamiseen, vaan se suunniteltiin ydinaseiden valmistukseen. Käyttötarkoitus jo itsessäänkin oli väärä, kun sitä käytettiin tuottamaan sähköä. Se oli kai ihan hyvä aparaatti alkuperäiseen tarkoitukseen, siis tappovehkeiden ydinmateriaalin valmistukseen...
On ne neukut ja nykyiset ryssskät kyllä omaa luokkaansa sössimään asioita...
Vierailija kirjoitti:
On ne neukut ja nykyiset ryssskät kyllä omaa luokkaansa sössimään asioita...
ilmiöllehän ole suomen kielessä aivan oma verbi.
Neukku sössi Leningradussakin eli Sosnovyi Borssa, mutta rewaktio melkein saatiin pysäytettyä ajoiss.-
Vierailija kirjoitti:
Neuvostoliittoa ei koskaan ymmärretty tarpeeksi paljon.
Jaa. No, minun molemmat sotaveteraani-isoisäni sanoivat aikoinaan, että Neuvostoliitto on valtio, jonka voi unohtaa.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin kuulin siitä koulussa. Ties milloin oli tapahtunut. Meillä satoi, mutta enimmäkseen olimme sisällä.