Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

Tuon oli pakko olla provo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Se on joko provo tai vl:n mielipide. Vaikea sanoa kumpi, mutta voit olla jopa oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Tämä on se vl-naisen ja äidin rooli. Eikä sitä ainakaan sisältäpäin juuri kritisoida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Tämä on se vl-naisen ja äidin rooli. Eikä sitä ainakaan sisältäpäin juuri kritisoida. 

Miksi se sitten ulkopuolisille on ongelma?

Liikkeeseen kuuluvilla on oikeus elää niin kuin Raamattu opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Nosta todella hattua Salmelle, joka yhdessä arkkipiispan kanssa tuki näitä Pohjois-Suomen naisia kirkon viroissa. Toki niille naisille myös. 

Kirkon työntekijänä tulen kommentoimaan:

Naispuolisten pappien osa vl-paikkakunnilla on todella karu. Vl-ihmisistä suurin osa syrjii heitä surutta. Sanovat suoraan, että ei kelpaa, halutaan liikkeen oma pappi (jollainen paikkakunnalla usein onkin). Sitten taas ei-vl-perheet haluavat nimenomaan papiksi sen naisen, joka ei ole vl. Näille naispuolisille papeille voi kertyä aivan järkyttävän iso määrä kirkollisia toimituksia vuodessa, koska moni perhe haluaa heidät siksi, että eivät ole vl ja puhu vl-opin mukaisia asioita kirkollisissa toimituksissa. Monet näistä papeista ovat hyvin uupuneita: työtaakka on suuri ja toisaalta yhteisössä on paljon ihmisiä, joille he eivät kelpaa "vääräuskoisuutensa" ja sukupuolensa vuoksi.

Jos et halua olla kynnysmatto, lakkaa makaamasta lattialla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on surullista, miten piispan tai kenenkään muun negatiivisia kokemuksia liikkeestä ei uskota. Kyllä, lestadiolaisuudessa on myös hyvää. Näin ajattelen itsekin. Mutta ei se poista sitä, mikä on pahaa.

Itselleni arjessa ikävintä on sivuuttava ja negatiivinen kohtelu, jota moni vl kohdistaa liikkeeseen kuulumattomiin. En ole törmännyt samanlaiseen ulossulkemiseen minkään muun ihmisryhmän kohdalla.

Sama kokemus ainakin meillä täällä vl:n valta-alueella asuvilla. Tiiviit piirit ja suuri osuus johtaa itsensä muiden yläpuolelle asettavien kohdalla helposti tähän, vaikkeivät edes enemmistö ole täälläkään. 

Jos olisivat enemmistöasemassa, voi vain kuvitella kuinka vakavat seuraukset sillä olisi. Vain ulkopuolinen paine on johtanut vakavien asioiden julki tuloon, ilman tätä koko liike olisi vielä 70-luvulla.

Karua on meno paikkakunnilla, joissa vl:t ovat enemmistössä esim. kunnanvaltuustossa ja seurakuntavaltuustossa. Päätöksissä suositaan omia hyvin räikeästi.

Juuri luin erään seurakunnan päätöspöytäkirjaa. Virkaan oli ollut tarjolla vl-mies ja ei-vl-nainen. Arvaa varmaan, että yksimielisesti oli tehty päätös vl-miehen ottamisesta virkaan. Naisen pitkällä työkokemuksella ei ollut mitään väliä.

Liminka 🤮

Tuttu keissi tämäkin valitettavasti, mutta puhuin eri paikkakunnasta.

T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Tämä on se vl-naisen ja äidin rooli. Eikä sitä ainakaan sisältäpäin juuri kritisoida. 

Miksi se sitten ulkopuolisille on ongelma?

Liikkeeseen kuuluvilla on oikeus elää niin kuin Raamattu opettaa.

Raamattu/Jumala vai SRK? Kumpi mielestäsi säännöistä on päättänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nosta todella hattua Salmelle, joka yhdessä arkkipiispan kanssa tuki näitä Pohjois-Suomen naisia kirkon viroissa. Toki niille naisille myös. 

Kirkon työntekijänä tulen kommentoimaan:

Naispuolisten pappien osa vl-paikkakunnilla on todella karu. Vl-ihmisistä suurin osa syrjii heitä surutta. Sanovat suoraan, että ei kelpaa, halutaan liikkeen oma pappi (jollainen paikkakunnalla usein onkin). Sitten taas ei-vl-perheet haluavat nimenomaan papiksi sen naisen, joka ei ole vl. Näille naispuolisille papeille voi kertyä aivan järkyttävän iso määrä kirkollisia toimituksia vuodessa, koska moni perhe haluaa heidät siksi, että eivät ole vl ja puhu vl-opin mukaisia asioita kirkollisissa toimituksissa. Monet näistä papeista ovat hyvin uupuneita: työtaakka on suuri ja toisaalta yhteisössä on paljon ihmisiä, joille he eivät kelpaa "vääräuskoisuutensa" ja sukupuolensa vuoksi.

Uskon tuon ja en voi muuta sanoa kuin että arvostan näitä naisia valtavasti ja toivon heille kovasti voimia. Sinulle myös. 

Ei ole tässä miestä eikä naista, ei roomalaista eikä kreikkalaista, vaan kaikki olemme yhtä Jeesuksessa Kristuksessa... lähde: Raamattu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Sivusta. Paras on, kun osa vl-naisista sanoo, että heitä ei nämä asiat kiinnosta/ei heillä ole mielipidettä ja siksi on ok, että asiat ovat niin kuin ne ovat. Että jos minua ei kiinnosta meikata/opiskella papiksi/kilpaurheilla, niin ei haittaa, vaikka tällaisia sääntöjä on olemassa. Ja kun ollaan niin samanmielinen joukko, ettei varmasti kukaan muukaan nainen halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Sivusta. Paras on, kun osa vl-naisista sanoo, että heitä ei nämä asiat kiinnosta/ei heillä ole mielipidettä ja siksi on ok, että asiat ovat niin kuin ne ovat. Että jos minua ei kiinnosta meikata/opiskella papiksi/kilpaurheilla, niin ei haittaa, vaikka tällaisia sääntöjä on olemassa. Ja kun ollaan niin samanmielinen joukko, ettei varmasti kukaan muukaan nainen halua.

Mutta kuinka moni niistä kommenteista on vl-miehen kirjoittamia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Sivusta. Paras on, kun osa vl-naisista sanoo, että heitä ei nämä asiat kiinnosta/ei heillä ole mielipidettä ja siksi on ok, että asiat ovat niin kuin ne ovat. Että jos minua ei kiinnosta meikata/opiskella papiksi/kilpaurheilla, niin ei haittaa, vaikka tällaisia sääntöjä on olemassa. Ja kun ollaan niin samanmielinen joukko, ettei varmasti kukaan muukaan nainen halua.

Mutta kuinka moni niistä kommenteista on vl-miehen kirjoittamia?

Voi olla noinkin, mutta ainakin kun itellä on vielä paljon lestadiolaisia sukulaisia niin siellä naiset (ja mikseipä miehetkin) lähes poikkeuksetta ovat tuollaisia. Eivät halua vaivata itseään kyseenalaistamalla asemaansa ja elämäänsä, koska elämä on muutenkin raskasta jatkuvien raskauksien, synnytysten ja aviomiehen miellyttämisen kanssa. Lisäksi vielä seuratalkoovastuu ja jo syntymästä asti alkanut aivopesu, että kaikenlainen elämä yhteisön ulkopuolella on syntiä. On helpompaa kulkea lastuna virran mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Sivusta. Paras on, kun osa vl-naisista sanoo, että heitä ei nämä asiat kiinnosta/ei heillä ole mielipidettä ja siksi on ok, että asiat ovat niin kuin ne ovat. Että jos minua ei kiinnosta meikata/opiskella papiksi/kilpaurheilla, niin ei haittaa, vaikka tällaisia sääntöjä on olemassa. Ja kun ollaan niin samanmielinen joukko, ettei varmasti kukaan muukaan nainen halua.

Onhan heitä,  sellaisia naisia, yksi jopa piispana. Mutta he tietenkin ovat jättäneet liikkeen eikä heidänkään kohtelunsa ole ollut mitenkään sellaista, että se herättäisi arvostusta liikettä kohtaan.  Piispa Mari on jopa kertonut, että hänen miestään puhuteltiin ja nuhdeltiin Marin pappeuspyrkimyksistä tyyliin " pidäs nyt se vaimosi kurissa". Että semmoinen naiskuva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Sivusta. Paras on, kun osa vl-naisista sanoo, että heitä ei nämä asiat kiinnosta/ei heillä ole mielipidettä ja siksi on ok, että asiat ovat niin kuin ne ovat. Että jos minua ei kiinnosta meikata/opiskella papiksi/kilpaurheilla, niin ei haittaa, vaikka tällaisia sääntöjä on olemassa. Ja kun ollaan niin samanmielinen joukko, ettei varmasti kukaan muukaan nainen halua.

Mutta kuinka moni niistä kommenteista on vl-miehen kirjoittamia?

Voi olla noinkin, mutta ainakin kun itellä on vielä paljon lestadiolaisia sukulaisia niin siellä naiset (ja mikseipä miehetkin) lähes poikkeuksetta ovat tuollaisia. Eivät halua vaivata itseään kyseenalaistamalla asemaansa ja elämäänsä, koska elämä on muutenkin raskasta jatkuvien raskauksien, synnytysten ja aviomiehen miellyttämisen kanssa. Lisäksi vielä seuratalkoovastuu ja jo syntymästä asti alkanut aivopesu, että kaikenlainen elämä yhteisön ulkopuolella on syntiä. On helpompaa kulkea lastuna virran mukana.

Sekin vielä, että liikkeen oppien kyseenalaistaminen katsotaan sielunvihollisen työksi. Eli ei edes saa kyseenalaistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Sivusta. Paras on, kun osa vl-naisista sanoo, että heitä ei nämä asiat kiinnosta/ei heillä ole mielipidettä ja siksi on ok, että asiat ovat niin kuin ne ovat. Että jos minua ei kiinnosta meikata/opiskella papiksi/kilpaurheilla, niin ei haittaa, vaikka tällaisia sääntöjä on olemassa. Ja kun ollaan niin samanmielinen joukko, ettei varmasti kukaan muukaan nainen halua.

Onhan heitä,  sellaisia naisia, yksi jopa piispana. Mutta he tietenkin ovat jättäneet liikkeen eikä heidänkään kohtelunsa ole ollut mitenkään sellaista, että se herättäisi arvostusta liikettä kohtaan.  Piispa Mari on jopa kertonut, että hänen miestään puhuteltiin ja nuhdeltiin Marin pappeuspyrkimyksistä tyyliin " pidäs nyt se vaimosi kurissa". Että semmoinen naiskuva. 

Maria puhuteltiin myös ennen pappisvihkimystä. Ristoa samoin. Kun Mari sai vihkimyksen, loppui molemmilla tehtävät rauhanyhdistyksessä. Eikä Mari ole ainoa, näitä tapauksia on muitakin. Myös miespuolisten pappien joukossa, jotka ovat kritisoineet vl-liikettä/olleet opista eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nosta todella hattua Salmelle, joka yhdessä arkkipiispan kanssa tuki näitä Pohjois-Suomen naisia kirkon viroissa. Toki niille naisille myös. 

Kirkon työntekijänä tulen kommentoimaan:

Naispuolisten pappien osa vl-paikkakunnilla on todella karu. Vl-ihmisistä suurin osa syrjii heitä surutta. Sanovat suoraan, että ei kelpaa, halutaan liikkeen oma pappi (jollainen paikkakunnalla usein onkin). Sitten taas ei-vl-perheet haluavat nimenomaan papiksi sen naisen, joka ei ole vl. Näille naispuolisille papeille voi kertyä aivan järkyttävän iso määrä kirkollisia toimituksia vuodessa, koska moni perhe haluaa heidät siksi, että eivät ole vl ja puhu vl-opin mukaisia asioita kirkollisissa toimituksissa. Monet näistä papeista ovat hyvin uupuneita: työtaakka on suuri ja toisaalta yhteisössä on paljon ihmisiä, joille he eivät kelpaa "vääräuskoisuutensa" ja sukupuolensa vuoksi.

Uskon tuon ja en voi muuta sanoa kuin että arvostan näitä naisia valtavasti ja toivon heille kovasti voimia. Sinulle myös. 

Näissä tilanteissa yksi syyttävä sormi osoittaa kirkkoherran/pappien esihenkilön suuntaan: he mahdollistavat nämä järjestelyt, kun antavat valita papin sukupuolen tai herätysliikkeen perusteella. Monissa seurakunnissa onkin ihan toinen meno, kuten lain mukaan kuuluukin. Näissä todetaan, että kiva kun haluatte ristiäiset 20.12, mutta Kaaleppi ei ole silloin työvuorossa, vaan saatavilla on papeistamme Kyllikki ja emme tee työvuorojärjestelyjä papin sukupuolen vuoksi.

Mutta missä on JJ?

Eiku siis, missä on vl?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Tämä on se vl-naisen ja äidin rooli. Eikä sitä ainakaan sisältäpäin juuri kritisoida. 

Aika kärjistetty käsitys. 90% tuntemistani vl-äideistä on työelämässä. Eräs jo edesmennyt oli 50-luvullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Srk ja etenkin puhujakokous määrittelee monta asiaa vl-uskovan elämässä. Henkilökohtainen usko on ihanne,  mutta totuus on toisenlainen. 

= miehet

Montako naista on SRK:n johtokunnassa ja/tai puhujana, arvon alapeukuttaja?

Naisen rooli vanhoillislestadiolaisuudessa määrittyy perinteisesti vahvasti äitiyden, perheen ja konservatiivisen kristillisen sukupuolikäsityksen kautta. Vaikka liike korostaa miesten ja naisten tasa-arvoa Jumalan edessä, heillä on yhteisössä ja perheessä selkeät, eriytyneet roolit.

Koska vanhoillislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, lapsimäärää pidetään Jumalan lahjana. Äitiys on perinteisesti nähty naisen pyhimpänä ja arvokkaimpana kutsumuksena. 

Suuren perheen arjen pyörittäminen ja lasten uskonnollinen kasvatus yhteisön normeihin ovat naisen vastuulla. 

Äidillä on keskeinen rooli uskonnollisten perinteiden, kuten Siionin laulujen ja iltarukousten, välittäjänä lapsille.

Yhteisön opillisen tulkinnan mukaan vain miehet voivat toimia saarnaajina eli puhujina seuroissa sekä täyttää kirkollisen pappisviran.

Naiset eivät kuulu liikkeen keskusorganisaation (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK) ylimpään johtoon, mutta he toimivat aktiivisesti paikallistasolla muun muassa pyhäkoulunopettajina, diakoniatyössä, keittiötoiminnassa ja musiikkitehtävissä.

Eikö nämä perinteiset arvot ole hyviä ja kannatettavia?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Että eikö ole hyvä ja kannatettava asia, että naisten tehtävä elämässä keskittyy vain lasten saamiseen  ja lasten hoitoon? Että heidän äänensä ei kuulu uskonnollisissa kysymyksissä lainkaan, ei edes vaikka siinä asiassa olisikin kyse lapsista? Että mitäpä väliä, jos eivät päätä asioista, voivat kuitenkin keittää miehille kahvit!

 

Tuon oli pakko olla provo. 

Tämä on se vl-naisen ja äidin rooli. Eikä sitä ainakaan sisältäpäin juuri kritisoida. 

Miksi se sitten ulkopuolisille on ongelma?

Liikkeeseen kuuluvilla on oikeus elää niin kuin Raamattu opettaa.

Vai kuten luulet Raamatun opettavan…