Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten kantaa ottamatta, minusta voi sanoa että joku omistaa pyhän Hengen. Se joko on ihmisessä tai ei ole

Miksi vain vl-ihmisissä?

En sanonutkaan, että se olisi vain vl-ihmisissä (t. Aiempi) 

Voiko sinusta Pyhä Henki olla suomalaisella evankelis-luterilaisilla kristityllä, joka ei ole vl? Vaikka piispalla.

Sivusta tulen kommentoimaan vain, että mitä merkitystä sillä on, onko piispa vai muu "tavallinen" riviluterilainen? Ei ne piispat sen parempia uskovaisia ole kuin muutkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ok. Se on hänen valintansa. Ihmisellä on vapaa tahto. Mitä minä sille voin, miten toinen elää elämäänsä? Ei ole minun asiani puuttua aikuisen ihmisen tekemisiin, ellei hän tee jotain rikollista tms.

Sivusta tulen kommentoimaan:

En ole vl, mutta kyllä minulle ystävän arvomaailmalla ja käytöksellä on väliä. Olen itse perinteinen, arvostan perinteistä avioliittoa ja uskollisuus on minulle ehdoton asia. Yritin olla ystävä ihmisen kanssa, joka totesi, että hänestä on ihan normaalia, että keski-ikäiset avioparit ovat uskottomia ja polyamoriset suhteet ovat kiva vaihtoehto. En minä tuota arvomaailmaa lopulta kyennyt sulattamaan, on niin kaukana omastani. Minusta pettäminen on aina väärin ja polyamoriaa harrastavat ihmiset ovat rikkinäisiä. Jos ei halua olla yhden ihmisen kanssa parisuhteessa, ei kannata seurustella ollenkaan.

Itse näen asian niin, että voisin hyvin olla ystävä tuollaisen ihmisen kanssa, jos hän ei yritä tuputtaa minulle omaa agendaansa ja arvojaan, mutta pärjäisimme hyvin yhdessä muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Eikös Raamattua lukemalla ole saatu aikaan hyvinkin erilaisia näkemyksiä? Ajattelevatko esimerkiksi kaikki luterilaiset samalla tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Miksi sitten uskovilla on niin paljon ristiriitaisia mielipiteitä siitä, mikä on Raamatun mukaista elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Eli sinunko mielestäsi on ihan sama, keiden kanssa vietät aikaasi? Heidän uskollaan, arvomaailmallaan ja käytöksellään ei ole väliä, vaikka se poikkeaisi paljonkin omastasi? Et siis ilmeisesti usko, että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Miksi sitten uskovilla on niin paljon ristiriitaisia mielipiteitä siitä, mikä on Raamatun mukaista elämää?

Koska Raamatun lukeminen on tulkintaa ja sen pohjalta voi tehdä erilaisia tulkintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Eli sinunko mielestäsi on ihan sama, keiden kanssa vietät aikaasi? Heidän uskollaan, arvomaailmallaan ja käytöksellään ei ole väliä, vaikka se poikkeaisi paljonkin omastasi? Et siis ilmeisesti usko, että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen?

Jeesus vietti aikaa monien aikanaan paheellista elämää elävien ihmisten kanssa. Ei hän hyväksynyt heidän elämäntyyliään, mutta hyväksyi heidät.

Mielestäni on ihan kummallinen ajatuskin, että voisi olla pelkästään juuri samalla tavalla elävien kanssa tekemisissä - varsinkin, kun jokaisella ihmisellä on varmasti vähän eri arvot joissakin asioissa kuin toisella. Täysin samoin ajattelevaa yksilöä en usko löytyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Eli sinunko mielestäsi on ihan sama, keiden kanssa vietät aikaasi? Heidän uskollaan, arvomaailmallaan ja käytöksellään ei ole väliä, vaikka se poikkeaisi paljonkin omastasi? Et siis ilmeisesti usko, että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen?

MInusta on ihan sama, kunhan molemmat osapuolet kunnioittavat toisen erilaisia arvoja. En jaksaisi olla sellaisen ihmisen kanssa, joka yrittäisi saada minut omaksumaan omat arvonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Eli sinunko mielestäsi on ihan sama, keiden kanssa vietät aikaasi? Heidän uskollaan, arvomaailmallaan ja käytöksellään ei ole väliä, vaikka se poikkeaisi paljonkin omastasi? Et siis ilmeisesti usko, että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen?

Jeesus vietti aikaa monien aikanaan paheellista elämää elävien ihmisten kanssa. Ei hän hyväksynyt heidän elämäntyyliään, mutta hyväksyi heidät.

Mielestäni on ihan kummallinen ajatuskin, että voisi olla pelkästään juuri samalla tavalla elävien kanssa tekemisissä - varsinkin, kun jokaisella ihmisellä on varmasti vähän eri arvot joissakin asioissa kuin toisella. Täysin samoin ajattelevaa yksilöä en usko löytyvän.

Niin minustakin, mutta lestadiolaisuudessa ilmeisesti monesti ajatellaan, että vain he pääsevät taivaaseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Eli sinunko mielestäsi on ihan sama, keiden kanssa vietät aikaasi? Heidän uskollaan, arvomaailmallaan ja käytöksellään ei ole väliä, vaikka se poikkeaisi paljonkin omastasi? Et siis ilmeisesti usko, että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen?

Jeesus vietti aikaa monien aikanaan paheellista elämää elävien ihmisten kanssa. Ei hän hyväksynyt heidän elämäntyyliään, mutta hyväksyi heidät.

Mielestäni on ihan kummallinen ajatuskin, että voisi olla pelkästään juuri samalla tavalla elävien kanssa tekemisissä - varsinkin, kun jokaisella ihmisellä on varmasti vähän eri arvot joissakin asioissa kuin toisella. Täysin samoin ajattelevaa yksilöä en usko löytyvän.

Niin minustakin, mutta lestadiolaisuudessa ilmeisesti monesti ajatellaan, että vain he pääsevät taivaaseen?

Miten se siis liittyy tähän? Pahoittelut, en nyt hoksaa, mitä tarkoitat. Ai että olettaisit, että lestadiolaiset eivät haluaisi olla muiden kanssa tekemisissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ok. Se on hänen valintansa. Ihmisellä on vapaa tahto. Mitä minä sille voin, miten toinen elää elämäänsä? Ei ole minun asiani puuttua aikuisen ihmisen tekemisiin, ellei hän tee jotain rikollista tms.

Sivusta tulen kommentoimaan:

En ole vl, mutta kyllä minulle ystävän arvomaailmalla ja käytöksellä on väliä. Olen itse perinteinen, arvostan perinteistä avioliittoa ja uskollisuus on minulle ehdoton asia. Yritin olla ystävä ihmisen kanssa, joka totesi, että hänestä on ihan normaalia, että keski-ikäiset avioparit ovat uskottomia ja polyamoriset suhteet ovat kiva vaihtoehto. En minä tuota arvomaailmaa lopulta kyennyt sulattamaan, on niin kaukana omastani. Minusta pettäminen on aina väärin ja polyamoriaa harrastavat ihmiset ovat rikkinäisiä. Jos ei halua olla yhden ihmisen kanssa parisuhteessa, ei kannata seurustella ollenkaan.

Onko saman uskontokunnan edustajalla aina sama arvomaailma kuin sinulla? Pettävätkö kaikki muut puolisoitaan ja käyttäytyvät huonosti? Ovatko jonkun yhden ainoan uskonnon edustajat kaikki (ainoita) puolisolleen uskollisia?

En sanonut näin. Mutta esimerkiksi tässä omassa tapauksessani olemme molemmat kristittyjä ja edustamme samaa uskontokuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt Ollen ja Eevan uusimman videon.

Minusta on mielenkiintoista ja ristiriitaista, miten lestadiolaisuus on muuttunut joissakin asioissa. Ihan pokkana sanotaan, että hedelmöityshoidot ovat ok ja on jokaisen oma asia, mitä telkkarista katsoo. Omassa lapsuudessani ei tullut kuuloonkaan, että vl olisi katsonut telkkaria. Sitten taas samalla hoetaan, miten vain miehellä on oikeus puhujan tehtävään. 

Eniten ihmetytti ympäripyöreys, kun kysyttiin kelpaako vain vl-ihmisen julistama anteeksipyyntö. Kuvaillaan Raamatun Ananiasta ja muuta, miten uskovilla on Pyhä Henki ja uskovat eivät ole joku yhteisö, kuten kirkon jäsenet. Kamalinta oli se, kun sanottiin uskovien omistavan Pyhän Hengen. Ei kukaan omista Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki tekee työtään ihmisissä.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos joku haluaa elää vl-elämää. Mutta se, että kuvitellaan yksinoikeudella olevan oikeassa ja omistavansa Pyhä Henki, on luotaantyöntävää. Ja se olisi luotaantyöntävää ihan minkä tahansa porukan kohdalla. Jeesus kehotti omiaan olemaan yhtä, ei luomaan omaa nurkkakuntaa.

Muuten oli kiva video ja vaikuttavat hyviltä ihmisiltä, mutta ihmetytti vähän se, kun aivan itsestäänselvästi todistelivat, että totta kai heillä voi olla ystäviä liikkeen ulkopuolelta. Ihan kuin sillä ei olisi mitään väliä. Luulisi että on väliä, uskooko joku toinen lainkaan ja pääseekö edes taivaaseen. Vai ollaanko ihan luontevasti kaikkien kanssa, viis siitä vaikka toinen eläisi lestadiolaisen opin mukaan synnissä.

Ja lisään vielä, että ainakin itsestäni tuntuisi vaikealta olla ystävä jonkun sellaisen kanssa, jonka arvot eivät juurikaan vastaa omiani. Asiallisesti tietysti kohtelisin esim. töissä.

Tarkoittaako tämä tosiaan, että et voi olla ystävä muiden kuin sellaisten kanssa, joilla on sama uskonto? Entä jos se ystäväsi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Katsotko tosiaan, että hän ei enää ole ystävä?

Entä jos puolisosi uskonnollinen vakaumus muuttuu? Onko se sitten eron paikka tai jatkuuko liitto vain paperilla sen jälkeen? 

Ei, en ole itse lestadiolainen. Mutta jos kaikki menee ihmisen oman omantunnon mukaan niin kuin täällä sanotaan, niin mitä väliä esim. Raamatulla enää on?

Kyllähän Raamatussa tulee esiin selkeät elämänohjeet, joita uskovaisen pitäisi noudattaa. Mutta eihän ketään voi pakottaa elämään Raamatun mukaisesti.

Eli Raamatulla on kyllä väliä niille, jotka siihen uskovat.

Käsittääkseni täälläkin on satojen viestien edestä väännetty, mitä Raamatusta pitäisi noudattaa ja mitä ei. Eri kirkkokuntien sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Niilläkään ei mielestäni ole tekemistä sen kanssa, kuka on hyvä ystävä ja kuka ei. Ihanko tosissaan on ihmisiä, jotka katsovat, että kaikilla samanuskoisilla on sama arvomaailma? Luottaisi heistä jokaiseen? Viihtyisi kaikkien samanuskoisten seurassa mutta ei kenenkään muun seurassa? 
 

Eli sinunko mielestäsi on ihan sama, keiden kanssa vietät aikaasi? Heidän uskollaan, arvomaailmallaan ja käytöksellään ei ole väliä, vaikka se poikkeaisi paljonkin omastasi? Et siis ilmeisesti usko, että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen?

Jeesus vietti aikaa monien aikanaan paheellista elämää elävien ihmisten kanssa. Ei hän hyväksynyt heidän elämäntyyliään, mutta hyväksyi heidät.

Mielestäni on ihan kummallinen ajatuskin, että voisi olla pelkästään juuri samalla tavalla elävien kanssa tekemisissä - varsinkin, kun jokaisella ihmisellä on varmasti vähän eri arvot joissakin asioissa kuin toisella. Täysin samoin ajattelevaa yksilöä en usko löytyvän.

Mielestäni ei tarvitse ajatella kaikesta tismalleen samalla tavalla. Toki pienemmissä asioissa on eroja. Mutta jos erot ovat äärimmäisen suuria, en näe ystävyyttä mahdollisena. Kyllä minulle siistinä ja terveyttä vaalivana riskiryhmäläisenä oli kynnyskysymys, kun kaverin näkemys aiheesta paljastui. Kaveristani oli ok mennä sairaalan vuodeosastolle kipeänä katsomaan sairasta vanhusta ja tartuttaa tämä. Samaisesta kaverista oli ok, että käsiä ei tarvitse pestä sisälle tullessa ja ruokaa laittaessa. Lapset laittoi kipeänä kouluun ja ihmetteli, kun opettaja soitti kotiuttavansa lapset kesken päivän. Kuumeiset lapset loppupäiväksi kotiin ja seuraavana aamuna kouluun, kun kuumetta ei ollut. Ihmetteli vielä, miten lapsensa ovat jatkuvasti sairaana. Ei käynyt pienessä mielessäkään, että kannattaisi antaa sairaiden lasten pysyä kotona lepäämässä, eikä lähteä tartuttamaan muita.

Mp uusimmasta videosta?