Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

En halua pilkata ketään enkä käyttää pilkkanimityksiä, mutta hyvänen aika: eikö sana  lesta tai lestis ole vain lyhenne tuosta pitkästä ja vaikeasta sanasta vanhoillislestadiolainen. Lentopallo = lentis,  roskakori = roskis (siis vain kielellisenä esimerkkinä) , lestadiolainen= lentis. Mikä noissa on loukkaavaa?

*lestis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"hänen on psykologisesti helpompi leimata vl:n puhe valheeksi kuin muuttaa omaa (väärää) käsitystään"

Päin vastoin. Pidän erittäin loukkaavana, että kun kerron omista kokemuksistani ja havainnoistani yhteisön sisältä, niin se leimataan systemaattisesti valheeksi tai kielletään. Vaikka jokainen vl-yhteisössä tietää näistä asioista. 

En missään nimessä halua leimata sinun kokemuksiasi tai havaintojasi valheeksi tai kieltää niitä. Päinvastoin: uskon, että ne ovat sinulle täysin totta ja ne ovat jättäneet kipeitä jälkiä.

Tässä on ehkä se suurin väärinkäsitys välillämme: kun minä puhun siitä, mitä vl-yhteisössä opetetaan ja mitä me uskomme, en yritä kumota sitä, että yksittäiset ihmiset yhteisön sisällä voivat toimia väärin, rakkaudettomasti tai jopa julmasti. Se väärin toimiminen ei kuitenkaan ole kristillisyytemme oppi.

On traagista, jos yksittäisten ihmisten lankeemukset peittävät sinun silmissäsi alleen sen armoevankeliumin, jota uskovaiset haluavat julistaa.

Kiellät jatkuvasti totuuden. Väität, ettei esim. laajaa ankaraa ehkäisykieltoa ole julistettu, se että monet naiset ovat tuosta kärsineet johtuu sun mielestä vain yksilöiden väärinkäsityksestä. Et halua myöntää, että nimenomaan yhteisön oppi on monen pahan asian takana ja moni haitta on seurausta siitä. 
Sulla on joku ihan oma pumpuli-lintukotokäsitys vl-opista ja haluat väkisin väittää, että se olisi totuus. Mutta kun ei ole. Joten älä yritä antaa sellaista kuvaa, että liikkeen opetus olisi ollut vuosikymmeniä armollista ja rakkaudellista kun se ei todellakaan ole sitä ollut. 

Niin, kumpi meistä voi mielestäsi paremmin tuntea tämän päivän vl-opetuksen: minä sisäpuolelta vai sinä ulkopuolelta? 

Ymmärrän viestisi perusteella, että puhumme kahdesta eri asiasta. Kun minä sanon, ettei ehkäisykieltoa ole, tarkoitan sitä, ettei uskomme ydin ole laki, vaan elämän kunnioittaminen (myös äidin elämän!) ja luottamus Jumalaan. Mihinkään "sääntökirjoihin" ei meillä ole mitään kirjattu, vaan tukeudumme Raamattuun.

Minä myönnän kyllä historian tosiasiat: puhetapa (esimerkiksi joissain vanhoissa Päivämies-lehdissä, olettaisin)  on  varmaan ollut niin ankaran sävyistä, että se on monen kohdalla käytännössä toiminut vaativana sääntönä ja aiheuttanut pelkoa ja hätää. Silloin se on koettu sellaisena, ettei se ole jättänyt tilaa ihmisen terveydelle.

Se, mitä sinä kutsut "yhteisön opiksi", on minulle historian raskasta puolta ja ihmisten lakihenkisyyttä (joka on syntiä!), josta meidän on aina syytä tehdä parannusta. Minulle se keskeinen ja oikea oppi on kuitenkin se armo, joka nostaa ja kantaa ja vie perille.

Voiko olla, niin että ihminen, joka käy seuroissa Helsingissä kuulee erilaista opetusta kuin ihminen, joka käy seuroissa Pudasjärvellä? Tai vaikka samallakin paikkakunnalla puhuja x puhuu asiasta eri sanakääntein kuin puhuja y? Näinhän se yleensä elämässä on, miksi ei sitten tässä asiassa.  

Puhujat käy eripaikoissa puhumassa ja isommissa seuroissa on laajasti porukkaa eri puolilta maata ja maapalloa.

Vierailija kirjoitti:

En halua pilkata ketään enkä käyttää pilkkanimityksiä, mutta hyvänen aika: eikö sana  lesta tai lestis ole vain lyhenne tuosta pitkästä ja vaikeasta sanasta vanhoillislestadiolainen. Lentopallo = lentis,  roskakori = roskis (siis vain kielellisenä esimerkkinä) , lestadiolainen= lentis. Mikä noissa on loukkaavaa?

Siksi se on loukkaavaa kun noita sanoja on käytetty kouluaikoina haukkumasanoina ja huudeltu pitkin koulun käytäviä.

Puhujien puhetavassa on eroja. Kuuntelen säännöllisesti tietyn ison ry:n seuroja, jossa on siis paljon eri puhujia ja käy säännöllisesti vieraspuhujia. Sen tunnistaa aika tehokkaasti millon puhuja on toiselta puolelta suomea, tapa puhua ja sisältö on erilainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua pilkata ketään enkä käyttää pilkkanimityksiä, mutta hyvänen aika: eikö sana  lesta tai lestis ole vain lyhenne tuosta pitkästä ja vaikeasta sanasta vanhoillislestadiolainen. Lentopallo = lentis,  roskakori = roskis (siis vain kielellisenä esimerkkinä) , lestadiolainen= lentis. Mikä noissa on loukkaavaa?

Siksi se on loukkaavaa kun noita sanoja on käytetty kouluaikoina haukkumasanoina ja huudeltu pitkin koulun käytäviä.

Okei, ymmärrän ja olen pahoillani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"hänen on psykologisesti helpompi leimata vl:n puhe valheeksi kuin muuttaa omaa (väärää) käsitystään"

Päin vastoin. Pidän erittäin loukkaavana, että kun kerron omista kokemuksistani ja havainnoistani yhteisön sisältä, niin se leimataan systemaattisesti valheeksi tai kielletään. Vaikka jokainen vl-yhteisössä tietää näistä asioista. 

En missään nimessä halua leimata sinun kokemuksiasi tai havaintojasi valheeksi tai kieltää niitä. Päinvastoin: uskon, että ne ovat sinulle täysin totta ja ne ovat jättäneet kipeitä jälkiä.

Tässä on ehkä se suurin väärinkäsitys välillämme: kun minä puhun siitä, mitä vl-yhteisössä opetetaan ja mitä me uskomme, en yritä kumota sitä, että yksittäiset ihmiset yhteisön sisällä voivat toimia väärin, rakkaudettomasti tai jopa julmasti. Se väärin toimiminen ei kuitenkaan ole kristillisyytemme oppi.

On traagista, jos yksittäisten ihmisten lankeemukset peittävät sinun silmissäsi alleen sen armoevankeliumin, jota uskovaiset haluavat julistaa.

Kiellät jatkuvasti totuuden. Väität, ettei esim. laajaa ankaraa ehkäisykieltoa ole julistettu, se että monet naiset ovat tuosta kärsineet johtuu sun mielestä vain yksilöiden väärinkäsityksestä. Et halua myöntää, että nimenomaan yhteisön oppi on monen pahan asian takana ja moni haitta on seurausta siitä. 
Sulla on joku ihan oma pumpuli-lintukotokäsitys vl-opista ja haluat väkisin väittää, että se olisi totuus. Mutta kun ei ole. Joten älä yritä antaa sellaista kuvaa, että liikkeen opetus olisi ollut vuosikymmeniä armollista ja rakkaudellista kun se ei todellakaan ole sitä ollut. 

Niin, kumpi meistä voi mielestäsi paremmin tuntea tämän päivän vl-opetuksen: minä sisäpuolelta vai sinä ulkopuolelta? 

Ymmärrän viestisi perusteella, että puhumme kahdesta eri asiasta. Kun minä sanon, ettei ehkäisykieltoa ole, tarkoitan sitä, ettei uskomme ydin ole laki, vaan elämän kunnioittaminen (myös äidin elämän!) ja luottamus Jumalaan. Mihinkään "sääntökirjoihin" ei meillä ole mitään kirjattu, vaan tukeudumme Raamattuun.

Minä myönnän kyllä historian tosiasiat: puhetapa (esimerkiksi joissain vanhoissa Päivämies-lehdissä, olettaisin)  on  varmaan ollut niin ankaran sävyistä, että se on monen kohdalla käytännössä toiminut vaativana sääntönä ja aiheuttanut pelkoa ja hätää. Silloin se on koettu sellaisena, ettei se ole jättänyt tilaa ihmisen terveydelle.

Se, mitä sinä kutsut "yhteisön opiksi", on minulle historian raskasta puolta ja ihmisten lakihenkisyyttä (joka on syntiä!), josta meidän on aina syytä tehdä parannusta. Minulle se keskeinen ja oikea oppi on kuitenkin se armo, joka nostaa ja kantaa ja vie perille.

Voiko olla, niin että ihminen, joka käy seuroissa Helsingissä kuulee erilaista opetusta kuin ihminen, joka käy seuroissa Pudasjärvellä? Tai vaikka samallakin paikkakunnalla puhuja x puhuu asiasta eri sanakääntein kuin puhuja y? Näinhän se yleensä elämässä on, miksi ei sitten tässä asiassa.  

Puhujat käy eripaikoissa puhumassa ja isommissa seuroissa on laajasti porukkaa eri puolilta maata ja maapalloa.

Tunnen yhden puhujan Pohjois-Suomesta. Takuulla hän ei ole käynyt puhumassa kuin siellä pohjoisessa, sielläkin omassa maakunnassa. 

Vierailija kirjoitti:

Puhujien puhetavassa on eroja. Kuuntelen säännöllisesti tietyn ison ry:n seuroja, jossa on siis paljon eri puhujia ja käy säännöllisesti vieraspuhujia. Sen tunnistaa aika tehokkaasti millon puhuja on toiselta puolelta suomea, tapa puhua ja sisältö on erilainen. 

Onko kaikilla sellainen tietty, hiukan paatokselliselta ja saarnaavalta kuulostava puheen nuotti/rytmitys? En tarkoita kuvailla negatiivisesti, mutta vaikea muutoin sanoittaa: tunnistatte varmaan mitä tarkoitan; sellainen vähän kuin laahaava? Vai onko se pohjoisen tai vanhempien ihmisten tyyli? Puhutaanko missään enemmän esiintyvään, juttelevaan sävyyn?

Maallikkopuhujilla korostuu puheessa enemmän yhteisön merkitys pelastuksen välineenä, papit keskittyy enemmän Raamattuun. Karkeasti näin sanoisin. Tosin välillä yllättää varsinkin pohjoisen papit, näillä saattaa olla hyvin eksklusiivista oppia korostava puhe. Usein puhetta väritetään vielä jollain erittäin tunteellisella tarinalla. Tässä tämän liikkeen puhujat on erityisen taitavia.😃

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhujien puhetavassa on eroja. Kuuntelen säännöllisesti tietyn ison ry:n seuroja, jossa on siis paljon eri puhujia ja käy säännöllisesti vieraspuhujia. Sen tunnistaa aika tehokkaasti millon puhuja on toiselta puolelta suomea, tapa puhua ja sisältö on erilainen. 

Onko kaikilla sellainen tietty, hiukan paatokselliselta ja saarnaavalta kuulostava puheen nuotti/rytmitys? En tarkoita kuvailla negatiivisesti, mutta vaikea muutoin sanoittaa: tunnistatte varmaan mitä tarkoitan; sellainen vähän kuin laahaava? Vai onko se pohjoisen tai vanhempien ihmisten tyyli? Puhutaanko missään enemmän esiintyvään, juttelevaan sävyyn?

Kuuntele joskus sunnuntaina nettiseurat.fi  Siellä on iltapäivästä alkaen (ja aamulla klo 10 jumalanpalvelukset) useita seuroja yhtä aikaa kuunneltavina. Siinä voiit pomppia saarnasta toiseen ja kuulostella miten kelläkin laahaa :D Kyllä puhetapoja on tosi monenlaisia, kuten puhujiakin.

yt. vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhujien puhetavassa on eroja. Kuuntelen säännöllisesti tietyn ison ry:n seuroja, jossa on siis paljon eri puhujia ja käy säännöllisesti vieraspuhujia. Sen tunnistaa aika tehokkaasti millon puhuja on toiselta puolelta suomea, tapa puhua ja sisältö on erilainen. 

Onko kaikilla sellainen tietty, hiukan paatokselliselta ja saarnaavalta kuulostava puheen nuotti/rytmitys? En tarkoita kuvailla negatiivisesti, mutta vaikea muutoin sanoittaa: tunnistatte varmaan mitä tarkoitan; sellainen vähän kuin laahaava? Vai onko se pohjoisen tai vanhempien ihmisten tyyli? Puhutaanko missään enemmän esiintyvään, juttelevaan sävyyn?

Entä lauletaanko missään ikinä mitään muuta kuin virsiä ja Siionin lauluja? Enkä joku lastenlaulu.  Miten  voi näkemys musiikista(kin) olla niin kapea? 

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

No kyllä minä sairastuisin mustimpaan masikseen, jos kaikki hengellinen musiikkini olisi vl tyyppistä vain eikä mitään gospel- tms tyyliä olisi ollenkaan. Toki tykkään muustakin menevästä musiikista ja jos olisin ollut vl jyrkimpään musiikin(kin) kieltoaikaan, niin olisin joutunut pikimmiten pehmustettuun huoneeseen kun en olisi kestänyt ilman iloista/vauhdikasta musiikkia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

No kyllä minä sairastuisin mustimpaan masikseen, jos kaikki hengellinen musiikkini olisi vl tyyppistä vain eikä mitään gospel- tms tyyliä olisi ollenkaan. Toki tykkään muustakin menevästä musiikista ja jos olisin ollut vl jyrkimpään musiikin(kin) kieltoaikaan, niin olisin joutunut pikimmiten pehmustettuun huoneeseen kun en olisi kestänyt ilman iloista/vauhdikasta musiikkia. 

En ymmärrä minäkään, että mitä pahaa rytmissä on? Siis ihan vain rytmissä sinänsä, sillä ilmeisesti pointti on, että se ei saa kuulua musiikissa selvästi tai ainakaan sitä ei saa soittimilla (rummut) mitenkään vahvistaa.  

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

Siis sinun mielestäsi. Minusta kuulostaa siltä, että mieleen tulee ennemmin, että "kuka on kuollut?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksette voi antaa lestadiolaisten uskoa niin kuin haluavat? Jos joku ei koe sitä omakseen, on vapaa lähtemään tai olla liittymättä.

Ei-lesta

Toivon ettei kukaan tässä maailmassa tule huijatuksi ja joudu sen takia kärsimään tarpeettomasti. Sitä paitsi mua kiinnostaa ihan suunnattomasti opin epäloogisuudet, kuten se mittaamattoman pieni pelastuvien määrä. Kristillinen sanoma yhteisössä on kaunis, mutta miksi siihen on pitänyt rakennella ihan omia tulkintoja rinnalle, jotka vaan vesittää kristillistä uskoa? …

Minä en ymmärrä oikein tuota mittaamattoman pientä pelastuvien määrää.

Kaikki lapset kun ovat vl-opin mukaan ns. lapsuuden uskossa. En tietenkään pidä mitenkään erityisen hienona asiana sitä, että lapsia kuolee, mutta VL-opin mukaan joka ikinen heistä pääsee taivaaseen. Eli siis monta miljoonaa ihmistä joka ikinen vuosi. Eihän se nyt tietenkään mikään älyttömän iso määrä ole, mutta että mittaamattoman pieni? Ei minusta sitäkään.

Et voi olla tosissasi? Sun mielestä vl-oppi on ihan looginen, koska kuolevat lapset ja 0,002% muusta väestöstä pääsee taivaaseen? 🤦‍ Millaista älyllistä kikkailua joudut tekemään elääksesi tuollaisen Jumala-kuvan kanssa? Ai niin, eihän tässä yhteisössä ajatella. Silloin kun pitäisi ajatella. Suurempi kiire on luoda omia oppeja kuin ottaa selvää totuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

Siis sinun mielestäsi. Minusta kuulostaa siltä, että mieleen tulee ennemmin, että "kuka on kuollut?"

Tarkotin lähinnä laulua itsessään, ihmiset laulaa ujostelematta ja kauniisti. Se kuulostaa aina hienolta, vaikka laulut itsessään olisi vähän raskassoutuisia. 

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhujien puhetavassa on eroja. Kuuntelen säännöllisesti tietyn ison ry:n seuroja, jossa on siis paljon eri puhujia ja käy säännöllisesti vieraspuhujia. Sen tunnistaa aika tehokkaasti millon puhuja on toiselta puolelta suomea, tapa puhua ja sisältö on erilainen. 

Onko kaikilla sellainen tietty, hiukan paatokselliselta ja saarnaavalta kuulostava puheen nuotti/rytmitys? En tarkoita kuvailla negatiivisesti, mutta vaikea muutoin sanoittaa: tunnistatte varmaan mitä tarkoitan; sellainen vähän kuin laahaava? Vai onko se pohjoisen tai vanhempien ihmisten tyyli? Puhutaanko missään enemmän esiintyvään, juttelevaan sävyyn?

Entä lauletaanko missään ikinä mitään muuta kuin virsiä ja Siionin lauluja? Enkä joku lastenlaulu.  Miten  voi näkemys musiikista(kin) olla niin kapea? 

Laulaa me kyllä osataan, kun aina lauletaan :) Ja kyllä lauletaan muutakin kuin virsiä, mutta seuroissa lauletaan vain virsiä ja siionin lauluja.

Muutenkin musiikkia harrastetaan meikäläisten piirissä paljon. Monella on musiikkiopiston tutkinto jossain soittimessa, itsellänikin on kahdesta soittimesta. Hyvin monessa perheessä on vähintään piano, ehkä joku muukin soitin. Myös monet seurakuntien kuorot ovat lähes kokonaan meikäläisten laulajien varassa, kun (klassinen) laulaminen ei ole kovin trendikästä muiden joukossa. Kanttoreista on hyvin monet meikäläisiä.

Harrastamme siis paljon klassista musiikkia ja sitten seuroissa ja jumalanpalveluksissa lauletaan virsiä ja siionin lauluja. Tuskin on muuta ihmisryhmää, joilla on käytännössä jokaisella kännykässä virsikirja-appi :D

-vl

Onneksi kasvoin perheessä, jossa musiikki ei ollut erityinen juttu. Ei ois kyllä kestänyt jatkuvaa melua, pianon pimputusta ja ties mitä.