Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija
26.04.2026 |

Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.

 

Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?

Kommentit (328)

Vierailija
241/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

Siis sinun mielestäsi. Minusta kuulostaa siltä, että mieleen tulee ennemmin, että "kuka on kuollut?"

Tarkotin lähinnä laulua itsessään, ihmiset laulaa ujostelematta ja kauniisti. Se kuulostaa aina hienolta, vaikka laulut itsessään olisi vähän raskassoutuisia. 

Laulut ja virret ovat kuin pienoissaarnoja, ne sanat todella puhuttelevat. Lukekaapa esim tämä virsi V178:

1.Myös isämme uskoivat ennen / ja kylvivät, leikkasivat. / Me saarnaamme aikojen mennen / kuin isämme saarnasivat: / "On täyttynyt aika, sen soi Jumala, / on lähellä Kristuksen valtakunta. / Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen / ja suostukaa armahdukseen."

2. Kun Herramme tietänsä kulki, / niin tultansa tartutti hän. / Hän tuo vielä toivonsa julki: / "Sen tahtoisin taas syttyvän." / Hän Henkensä meillekin lahjoittaen / myös tehtävän antoi niin vastuullisen: / "Nyt menkää ja kaikille julistakaa / jo sanaani pelastavaa."

3. Hän, Kristus, on toivo myös maamme, / siis häntä me rukoilemme. / Ja Herralta taas kevään saamme, / hän kasvun suo kylvöllemme. / Nyt Jeesuksen nimessä korkeassa / me saarnaamme anteeksiantamusta. / Kun syntinen armon näin turvaksi saa, / hän kiittää vain armahtajaa.

4. On kasteessa siunaus pyhä, / kun Herramme lahjoittaa sen. / Hän kansansa turvaksi yhä / tuo armonsa rikkauden. / Ja ehtoollisella hän suo omilleen / taas voimaa ja lohtua kilvoitukseen. / Hän eksyneen etsii ja tallelle tuo / ja sanallaan uudeksi luo.

5. Nyt uskossa autuuden rantaa / jo täältä me katselemme. / Jo virtemme kiitosta kantaa, / me toivossa riemuitsemme. / Vaan kerran kun pääsemme Karitsan luo, / soi laulumme uusi kuin pauhaava vuo. / Se iäistä kiitosta Herralle soi, / hän armahti, taivaaseen toi.

Göran Widmark 1945. Suom. Niilo Rauhala

Vierailija
242/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pois pitkät siteeraukset. Eivät ne mitään keskustelua ole. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
243/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Raamatussa on monta muutakin kohtaa, jossa tanssitaan. Tai soitetaan vaikka symbaalein, joka on rytmisoitin. Niitä ei varmaan seuroissa lueta...

Vierailija
244/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pois pitkät siteeraukset. Eivät ne mitään keskustelua ole. 

Jos keskustellaan lestadiolaisten laulukulttuurista, niin erittäin relevanttia lainata viestissä laulun sanoja.

Vierailija
245/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Raamatussa on monta muutakin kohtaa, jossa tanssitaan. Tai soitetaan vaikka symbaalein, joka on rytmisoitin. Niitä ei varmaan seuroissa lueta...

Älähän nyt, Afrikassa seuroissa varmaan tanssitaankin, kun se kuuluu kulttuuriin siellä. 
Ja kyllä noista kohdista saarnataan. 

Vierailija
246/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhujien puhetavassa on eroja. Kuuntelen säännöllisesti tietyn ison ry:n seuroja, jossa on siis paljon eri puhujia ja käy säännöllisesti vieraspuhujia. Sen tunnistaa aika tehokkaasti millon puhuja on toiselta puolelta suomea, tapa puhua ja sisältö on erilainen. 

Onko kaikilla sellainen tietty, hiukan paatokselliselta ja saarnaavalta kuulostava puheen nuotti/rytmitys? En tarkoita kuvailla negatiivisesti, mutta vaikea muutoin sanoittaa: tunnistatte varmaan mitä tarkoitan; sellainen vähän kuin laahaava? Vai onko se pohjoisen tai vanhempien ihmisten tyyli? Puhutaanko missään enemmän esiintyvään, juttelevaan sävyyn?

Entä lauletaanko missään ikinä mitään muuta kuin virsiä ja Siionin lauluja? Enkä joku lastenlaulu.  Miten  voi näkemys musiikista(kin) olla niin kapea? 

Laulaa me kyllä osataan, kun aina lauletaan :) Ja kyllä lauletaan muutakin kuin virsiä, mutta seuroissa lauletaan vain virsiä ja siionin lauluja.

Muutenkin musiikkia harrastetaan meikäläisten piirissä paljon. Monella on musiikkiopiston tutkinto jossain soittimessa, itsellänikin on kahdesta soittimesta. Hyvin monessa perheessä on vähintään piano, ehkä joku muukin soitin. Myös monet seurakuntien kuorot ovat lähes kokonaan meikäläisten laulajien varassa, kun (klassinen) laulaminen ei ole kovin trendikästä muiden joukossa. Kanttoreista on hyvin monet meikäläisiä.

Harrastamme siis paljon klassista musiikkia ja sitten seuroissa ja jumalanpalveluksissa lauletaan virsiä ja siionin lauluja. Tuskin on muuta ihmisryhmää, joilla on käytännössä jokaisella kännykässä virsikirja-appi :D

-vl

Tuo on totta ja arvostan sitä kovasti. Pidän silti ihmeellisenä jakaa musiikki muun kuin sanoituksen perusteella sallittuun ja ei-sallittuun, johon kai kuuluu oopperakin ainakin esitettynä ( levyltä saa kuunnella, esitystä ei saa mennä katsomaan?), Niin ahdasta, että tukehduttaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
247/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen on ehdottamasti sitä kauneinta osaa yhteisössä. Laulujen "melankolia" taas usein liittyy enemmän suomalaiseen mielenlaatuun kuin lestadiolaisuuteen. 

Siis sinun mielestäsi. Minusta kuulostaa siltä, että mieleen tulee ennemmin, että "kuka on kuollut?"

Tarkotin lähinnä laulua itsessään, ihmiset laulaa ujostelematta ja kauniisti. Se kuulostaa aina hienolta, vaikka laulut itsessään olisi vähän raskassoutuisia. 

Laulut ja virret ovat kuin pienoissaarnoja, ne sanat todella puhuttelevat. Lukekaapa esim tämä virsi V178:

1.Myös isämme uskoivat ennen / ja kylvivät, leikkasivat. / Me saarnaamme aikojen mennen / kuin isämme saarnasivat: / "On täyttynyt aika, sen soi Jumala, / on lähellä Kristuksen valtakunta. / Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen / ja suostukaa armahdukseen."

2. Kun Herramme tietänsä kulki, / niin tultansa tartutti hän. / Hän tuo vielä toivonsa julki: / "Sen tahtoisin taas syttyvän." / Hän Henkensä meillekin lahjoittaen / myös tehtävän antoi niin vastuullisen: / "Nyt menkää ja kaikille julistakaa / jo sanaani pelastavaa."

3. Hän, Kristus, on toivo myös maamme, / siis häntä me rukoilemme. / Ja Herralta taas kevään saamme, / hän kasvun suo kylvöllemme. / Nyt Jeesuksen nimessä korkeassa / me saarnaamme anteeksiantamusta. / Kun syntinen armon näin turvaksi saa, / hän kiittää vain armahtajaa.

4. On kasteessa siunaus pyhä, / kun Herramme lahjoittaa sen. / Hän kansansa turvaksi yhä / tuo armonsa rikkauden. / Ja ehtoollisella hän suo omilleen / taas voimaa ja lohtua kilvoitukseen. / Hän eksyneen etsii ja tallelle tuo / ja sanallaan uudeksi luo.

5. Nyt uskossa autuuden rantaa / jo täältä me katselemme. / Jo virtemme kiitosta kantaa, / me toivossa riemuitsemme. / Vaan kerran kun pääsemme Karitsan luo, / soi laulumme uusi kuin pauhaava vuo. / Se iäistä kiitosta Herralle soi, / hän armahti, taivaaseen toi.

Göran Widmark 1945. Suom. Niilo Rauhala

Tähän siis tämä kommentti:

Jos keskustellaan lestadiolaisten laulukulttuurista, niin erittäin relevanttia lainata viestissä laulun sanoja.

Vierailija
248/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Raamatussa on monta muutakin kohtaa, jossa tanssitaan. Tai soitetaan vaikka symbaalein, joka on rytmisoitin. Niitä ei varmaan seuroissa lueta...

Älähän nyt, Afrikassa seuroissa varmaan tanssitaankin, kun se kuuluu kulttuuriin siellä. 
Ja kyllä noista kohdista saarnataan. 

Mutta silti sanotaan, että tanssi on syntiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
249/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös ole aika ironista, että se sama rytmi, joka on sydämen syke- tu tum tu tum tu tum- olisi musiikissa jotenkin väärin? 

Vierailija
250/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

OT:

Oletteko minkään muun uskonnon/vakaumuksen kohdalla törmänneet keskusteluun, jossa ko.uskonnon ulkopuoliset ihmiset väittelevät uskontoon kuuluvien kanssa siitä, uskovatko he oikein. 🤔

Minä en.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
251/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Raamatussa on monta muutakin kohtaa, jossa tanssitaan. Tai soitetaan vaikka symbaalein, joka on rytmisoitin. Niitä ei varmaan seuroissa lueta...

Älähän nyt, Afrikassa seuroissa varmaan tanssitaankin, kun se kuuluu kulttuuriin siellä. 
Ja kyllä noista kohdista saarnataan. 

Mutta silti sanotaan, että tanssi on syntiä!

Ei sanota. Tanssi kuuluu tapakulttuurin puolelle, eikä se itsessään ole syntiä. Voin tanssia aviomieheni kanssa niin paljon kuin haluan!

Vierailija
252/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

OT:

Oletteko minkään muun uskonnon/vakaumuksen kohdalla törmänneet keskusteluun, jossa ko.uskonnon ulkopuoliset ihmiset väittelevät uskontoon kuuluvien kanssa siitä, uskovatko he oikein. 🤔

Minä en.

Toki olen. Esimerkiksi Jehovan todistajien karttamisoppi ja verensiirtokielto....kyllä uskonto saa ihmisen pään sekaisin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
253/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OT:

Oletteko minkään muun uskonnon/vakaumuksen kohdalla törmänneet keskusteluun, jossa ko.uskonnon ulkopuoliset ihmiset väittelevät uskontoon kuuluvien kanssa siitä, uskovatko he oikein. 🤔

Minä en.

Toki olen. Esimerkiksi Jehovan todistajien karttamisoppi ja verensiirtokielto....kyllä uskonto saa ihmisen pään sekaisin. 

Ei, siinä keskustelussa vain ihmetellään tuota heidän vakaumukseen liittyvää tapaa. 
Analogiana tähän keskusteluun se menisi niin, että he sanovat etteivät hyväksy verensiirtoa ja me muut intettäisiin että kylläpäs hyväksytte.

Vierailija
254/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksette voi antaa lestadiolaisten uskoa niin kuin haluavat? Jos joku ei koe sitä omakseen, on vapaa lähtemään tai olla liittymättä.


Ei-lesta

Toivon ettei kukaan tässä maailmassa tule huijatuksi ja joudu sen takia kärsimään tarpeettomasti. Sitä paitsi mua kiinnostaa ihan suunnattomasti opin epäloogisuudet, kuten se mittaamattoman pieni pelastuvien määrä. Kristillinen sanoma yhteisössä on kaunis, mutta miksi siihen on pitänyt rakennella ihan omia tulkintoja rinnalle, jotka vaan vesittää kristillistä uskoa? …

Minä en ymmärrä oikein tuota mittaamattoman pientä pelastuvien määrää.

Kaikki lapset kun ovat vl-opin mukaan ns. lapsuuden uskossa. En tietenkään pidä mitenkään erityisen hienona asiana sitä, että lapsia kuolee, mutta VL-opin mukaan joka ikinen heistä pääsee taivaaseen. Eli siis monta miljoonaa ihmistä joka ikinen vuosi. Eihän se nyt tietenkään mikään älyttömän iso määrä ole, mutta että mittaamattoman pieni? Ei minusta sitäkään.

Et voi olla tosissasi? Sun mielestä vl-oppi on ihan looginen, koska kuolevat lapset ja 0,002% muusta väestöstä pääsee taivaaseen? 🤦‍ Millaista älyllistä kikkailua joudut tekemään elääksesi tuollaisen Jumala-kuvan kanssa? Ai niin, eihän tässä yhteisössä ajatella. Silloin kun pitäisi ajatella. Suurempi kiire on luoda omia oppeja kuin ottaa selvää totuudesta.

Noin se VL opin mukaan menee, oli se loogista tai ei.

Jos sinua kiinnostaa niin paljon ottaa selvää totuudesta, niin totuus on tuo: VL-opin mukaan taivaaseen menee joka vuosi miljoonia ihmisiä. Pidit siitä tai et. Uskoit siihen tai et. 

Mutta opin mukaan menee noin. 

(joo, tiedän, että et tarkoittanut totuudella tuota, mutta totta se tuokin on.)

Suosittelen pohtimaan kohtaa "oli se loogista tai ei". 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
255/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Raamatussa on monta muutakin kohtaa, jossa tanssitaan. Tai soitetaan vaikka symbaalein, joka on rytmisoitin. Niitä ei varmaan seuroissa lueta...

Älähän nyt, Afrikassa seuroissa varmaan tanssitaankin, kun se kuuluu kulttuuriin siellä. 
Ja kyllä noista kohdista saarnataan. 

Mutta silti sanotaan, että tanssi on syntiä!

Ei sanota. Tanssi kuuluu tapakulttuurin puolelle, eikä se itsessään ole syntiä. Voin tanssia aviomieheni kanssa niin paljon kuin haluan!

Mutta et muiden, ymmärsinkö oikein? 

Vierailija
256/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tanssi on demonisoitu kokonaisuudessaan, samoin alkoholi kokonaan, tietyt maalliset tavat. Ei tämä ole mikään salaisuus. Oikeastaan se ei ole lestadiolaisuudesta lähtöisin vaan suoraan pietismin vaikutusta. 

Vierailija
257/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlaajapoikavertauksesta, siis Raamatusta: Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. 

 

Raamatussa on monta muutakin kohtaa, jossa tanssitaan. Tai soitetaan vaikka symbaalein, joka on rytmisoitin. Niitä ei varmaan seuroissa lueta...

Älähän nyt, Afrikassa seuroissa varmaan tanssitaankin, kun se kuuluu kulttuuriin siellä. 
Ja kyllä noista kohdista saarnataan. 

Mutta silti sanotaan, että tanssi on syntiä!

Ei sanota. Tanssi kuuluu tapakulttuurin puolelle, eikä se itsessään ole syntiä. Voin tanssia aviomieheni kanssa niin paljon kuin haluan!

Mutta et muiden, ymmärsinkö oikein? 

Et vaikka veljesi kanssa? Isäsi? Siskon miehen? Muun sukulaisen? Hyvän ystävän?  Naapurin papan? Kaikkeenko liittyy jotain epäilyttävää? ( hyi teitä)

Vierailija
258/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksette voi antaa lestadiolaisten uskoa niin kuin haluavat? Jos joku ei koe sitä omakseen, on vapaa lähtemään tai olla liittymättä.


Ei-lesta

Toivon ettei kukaan tässä maailmassa tule huijatuksi ja joudu sen takia kärsimään tarpeettomasti. Sitä paitsi mua kiinnostaa ihan suunnattomasti opin epäloogisuudet, kuten se mittaamattoman pieni pelastuvien määrä. Kristillinen sanoma yhteisössä on kaunis, mutta miksi siihen on pitänyt rakennella ihan omia tulkintoja rinnalle, jotka vaan vesittää kristillistä uskoa? …

Minä en ymmärrä oikein tuota mittaamattoman pientä pelastuvien määrää.

Kaikki lapset kun ovat vl-opin mukaan ns. lapsuuden uskossa. En tietenkään pidä mitenkään erityisen hienona asiana sitä, että lapsia kuolee, mutta VL-opin mukaan joka ikinen heistä pääsee taivaaseen. Eli siis monta miljoonaa ihmistä joka ikinen vuosi. Eihän se nyt tietenkään mikään älyttömän iso määrä ole, mutta että mittaamattoman pieni? Ei minusta sitäkään.

Et voi olla tosissasi? Sun mielestä vl-oppi on ihan looginen, koska kuolevat lapset ja 0,002% muusta väestöstä pääsee taivaaseen? 🤦‍ Millaista älyllistä kikkailua joudut tekemään elääksesi tuollaisen Jumala-kuvan kanssa? Ai niin, eihän tässä yhteisössä ajatella. Silloin kun pitäisi ajatella. Suurempi kiire on luoda omia oppeja kuin ottaa selvää totuudesta.

Noin se VL opin mukaan menee, oli se loogista tai ei.

Jos sinua kiinnostaa niin paljon ottaa selvää totuudesta, niin totuus on tuo: VL-opin mukaan taivaaseen menee joka vuosi miljoonia ihmisiä. Pidit siitä tai et. Uskoit siihen tai et. 

Mutta opin mukaan menee noin. 

(joo, tiedän, että et tarkoittanut totuudella tuota, mutta totta se tuokin on.)

Suosittelen pohtimaan kohtaa "oli se loogista tai ei". 

Suosittele rauhassa, mutta jankkaan nyt vielä vähän lisää sitä, että se ei muuta miksikään sitä, että loogisuudestaan tai sen puutteesta huolimatta miljoonia ihmisiä vuosittain pelastuu. Ei siis edelleenkään mikään ihan mitätön määrä.

Miljoonia lapsia tarkoitat. Tätä en epäile. Eikö olisi loogista tuolta yläkerrasta antaa kaikkien lasten kuolla, koska todennäköisyys pelastua aikuisena olisi vain 0,002%? Sillä tavalla lähes kaikki ihmiset olisi turvassa.

Hei, oletkohan ymmärtänyt, etteivät usko ja logiikka ole synonyymejä?

Oletkohan ymmärtänyt, ettei kannata uskoa mihinkään vailla logiikkaa? Raamattu itse sanoo, hankkikaa viisautta, hankkikaa ymmärrystä. Jumala on kirjaimellisti Logos, sana mutta myös järki, rationaalinen Syy. Joten älä nyt yritä kiemurrella. Usko ja järki kulkee käsi kädessä, kumpikaan ei tule toimeen yksin. Ne eivät ole vastakohtia vaan riippuvaisia toisistaan. Ilman järkeä et osaisi edes kirjoittaa. Uskon vastakohta on epäusko, ei järki.

Vierailija
259/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos et millään tavalla tutki loogisuutta, saatat päätyä vaikka mormonikulttiin 40:ksi vaimoksi 80 v miehelle. Sitten toteat vaan, että usko ja logiikka ei kuulu yhteen. Well, ei siitä vaan.

Vierailija
260/328 |
28.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos uskonnollinen oppi ei kestä alkeellistakaan loogista tarkastelua, kyse on mahdollisesti valheesta. Tai väärinymmärryksistä, tai osittaisesta valheesta, johon ihmiset ovat sotkeneet omia erehdyksiään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän yhdeksän