Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt Turku haluaa tuhlata puoli miljardia spåraan

Vierailija
23.04.2026 |

Mitään ei ole opittu muista kaupungeista.

 

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000011958424.html

Kommentit (63)

Vierailija
21/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot kyllä kehittyy ja sähköistyy nopeaa vauhtia. Spåra on kannattavampi vain kun se on täynnä ja näin ei ole kuin työmatkaliikenteen aikana. Kokoinaisuutta kun katsoo, niin autoilun päästöt ovat pienemmän, kunhan vain saataisiin Suomen autokanta uudistettua.

Vierailija
22/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ratikka voi olla vaikka miten hieno ja hyvä. Nice to have juttu. En halua ottaa kantaa päätökseen. Mutta se tulee maksamaan ihan hel-ve-tis-ti. Ja rahalla saa vain yhden ainokaisen linjan. Käsittääkseni joukkoliikenne tarkoittaa, että myös jostain muualta tulisi päästä yhtäläisesti? Korjatkaa jos erehdyin. Olen mielelläni väärässä. 

Tarkoitat, että raitiotie, metro tai joku muu vastaava on vedettävä joko kaikkialle tai ei mihinkään?

Raitio tie tai metro. Noita ei pitäisi enää rakentaa lisää mihinkään meillä Suomessa. 

Sen sijaan lisää joukkoliikennettä linja-autoilla. Laskekaapa vähän mitä kustantaa yksi ainoa ratikka kiskotus pisteestä A pisteeseen B / kilsa joku tarpeelliseksi nähty reitti, ja ne "junat" ja sitten montako linja-autoa sillä samalla rahalla saadaan kulkemaan samaa reittiä, lisäksi että niiden reittiä voidaan tarpeen vaatiessa muutella, ne kun käyttää olemassa olevia teitä ja katuja. Ratikka, metro voi kulkea vain sitä reittiä mihin ne tolkuttoman kalliit kiskot on kerran päätetty istuttaa.

Miten meillä Suomessa voidaan edes tällaisenä aikana harkita tälläistä joukkoliikenne muotoa, jonka ilmeisesti ainoa perustelu ja "etu" verrattuna linja-autoilla suoritettuun joukkoliikenteeseen on, että se joidenkin mielestä on "nice to have"-juttu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot kyllä kehittyy ja sähköistyy nopeaa vauhtia. Spåra on kannattavampi vain kun se on täynnä ja näin ei ole kuin työmatkaliikenteen aikana. Kokoinaisuutta kun katsoo, niin autoilun päästöt ovat pienemmän, kunhan vain saataisiin Suomen autokanta uudistettua.

Myös raitiotiet kehittyvät. Autojen täyttöaste on todella huono (kaupunkiliikenteessä keskimäärin vain 1,2 matkustaja per auto) ja autot vievät ihan liikaa tilaa sekä teillä että varsinkin parkkipaikoilla. Isomman kaupungin kuten Turun liikennettä ei voi rakentaa autoilun varaan.

Vierailija
24/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Turussa oli raitiovaunut, kun pienenä kävin siellä. Se oli lapselle jotain ihmeellistä.

 

Turun raitioliikenne (1890–1972)

 

Viimeiseksi jäänyt linja 3 ajettiin viimeisen kerran 1. lokakuuta 1972 lähtien Turun kauppatorilta klo 23.30 vaunulla numero 38.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_raitioliikenne_(1890%E2%80%931972)

Minäkin lapsena ihmettelin Turun raitiovaunuja.

M60

Vierailija
25/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lopullinen kustannus on budjetti kertaa pii.

Unohdit kertoimen n.

Vierailija
26/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot on 1800-luvun lopulta kehittyneet aika paljon. Etenkin kumipyörä joukkoliikenteen kapasitetti (matkustaja määrä / linja-auto ) on noussut paljon, ja voiman lähteenä ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole nokivasara-diisseli. Eikä voi olla noin, että raitioliikenneväylä on ainoa asia millä taataan talonrakennuksen kannattavuus eri sijainneissa. Meillä on kattava tieverkko jokaisen ison kaupungin ja taajaman alueella. Korostan edelleen että kustannustehokkuus on ihan eri tasolla. Katso montako bussia saadaan ratikan ja kiskojen hinnalla.

Ja että raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin busseihin... no eikä mahdu, vai sekoititko ratikan ja metron. Ja miten niin ratikassa joka kolkuttelee ja kirskuttelee ( lähiasukkaiden häiriöksi) max 50 kmh on korkeampi matkustusmukavuus kuin busseissa, ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot kyllä kehittyy ja sähköistyy nopeaa vauhtia. Spåra on kannattavampi vain kun se on täynnä ja näin ei ole kuin työmatkaliikenteen aikana. Kokoinaisuutta kun katsoo, niin autoilun päästöt ovat pienemmän, kunhan vain saataisiin Suomen autokanta uudistettua.

Myös raitiotiet kehittyvät. Autojen täyttöaste on todella huono (kaupunkiliikenteessä keskimäärin vain 1,2 matkustaja per auto) ja autot vievät ihan liikaa tilaa sekä teillä että varsinkin parkkipaikoilla. Isomman kaupungin kuten Turun liikennettä ei voi rakentaa autoilun varaan.

Vertaatko sinä ratikoita ja yksityisautoja keskenään, kun on tarkoitus tarkastella kaupunkialueen liikennetarpeiden järjestämistä? Älä nyt viitsi aivan pöljäillä... vertaa ratikoita ja linja-autoja.

Vierailija
28/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot on 1800-luvun lopulta kehittyneet aika paljon. Etenkin kumipyörä joukkoliikenteen kapasitetti (matkustaja määrä / linja-auto ) on noussut paljon, ja voiman lähteenä ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole nokivasara-diisseli. Eikä voi olla noin, että raitioliikenneväylä on ainoa asia millä taataan talonrakennuksen kannattavuus eri sijainneissa. Meillä on kattava tieverkko jokaisen ison kaupungin ja taajaman alueella. Korostan edelleen että kustannustehokkuus on ihan eri tasolla. Katso montako bussia saadaan ratikan ja kiskojen hinnalla.

Ja että raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin busseihin... no eikä mahdu, vai sekoititko ratikan ja metron. Ja miten niin ratikassa joka kolkuttelee ja kirskuttelee ( lähiasukkaiden häiriöksi) max 50 kmh on korkeampi matkustusmukavuus kuin busseissa, ei ole.

Nykyajan raitiovaunut ovat jotain ihan muuta kuin 1800-luvun raitiovaunut. Kumipyöräajoneuvot eivät kulje kiskoilla joten ajoneuvon pituus eli matkustajakapasiteetti jää vaatimattomaksi. Esimerkiksi 40 metriä pitkä bussi on mahdottomuus.

Kumipyöräliikenteen varassa ei voida rakentaa läheskään yhtä paljon taloja keskeisille alueille (esim. Itäharju) mikä tarkoittaa isoja tappioita. Raitiotiet rahoitetaan suurimmalta osin niiden tuomilla maankäyttöhyödyillä.

Ei voida laskea niin, että kuinka monta bussia saadaan raitiotien hinnalla koska busseilla ei saada raitioteiden hyötyjä. Bussien elinikä on myös moninkertaisesti lyhyempi, liikennöinti kalliimpaa ja ne houkuttelevat vähemmän matkustajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tampereella ratikka onnistui hyvin, mutta kun on kyseessä Turku niin budjetti ylittyy ja ratikka on jumissa kaksi kertaa viikossa.

Määrittele hyvin! Ulkopaikkakuntalaisen mielestä koko kaupunki oli sekaisin kaksi vuotta...Sen seurauksena emme enää käy Tampesterissa ostoksilla vaan Hämeenlinnassa ja  muissa kaupungeissa...

Vierailija
30/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa mennä Tampereelle katsomaan raitiovaunuja. Eivät kolkuttele ja kulkevat 70 km/h.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

No eikä halua.

Vierailija
32/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Turussa oli raitiovaunut, kun pienenä kävin siellä. Se oli lapselle jotain ihmeellistä.

 

Turun raitioliikenne (1890–1972)

 

Viimeiseksi jäänyt linja 3 ajettiin viimeisen kerran 1. lokakuuta 1972 lähtien Turun kauppatorilta klo 23.30 vaunulla numero 38.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_raitioliikenne_(1890%E2%80%931972)

Määkin oon käyny pähkimässä polven korkuisena ja ollut kyydissäkin matkalla Tyksiin...T. Turun paappa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lopullinen kustannus on budjetti kertaa pii.

Toi o ihan ok. määritelmä, kyllä ne tuppaa menemään reippaasti yli ja ohi...Jopa tuon 3x ja joskus enemmänkin!

Vierailija
34/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin turkulaisena, minusta koko hanke on ihan turha rahareikä. Ei se edes palvele kuin hyvin pientä osaa kaupunkilaisista, koska reitti olisi vain Varissuolta keskustan kautta satamaan. Ja kun kaikista noista paikoista pääsee oikein nyvin nytkin julkisella liikenteellä keskustaan tai satamaan, tai sieltä kotiin jos tarvii. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tampereella pysyi budjetissa.

Vierailija
36/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut turussa raitsikan kyydissä ja kohta taas !

Vierailija
37/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot on 1800-luvun lopulta kehittyneet aika paljon. Etenkin kumipyörä joukkoliikenteen kapasitetti (matkustaja määrä / linja-auto ) on noussut paljon, ja voiman lähteenä ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole nokivasara-diisseli. Eikä voi olla noin, että raitioliikenneväylä on ainoa asia millä taataan talonrakennuksen kannattavuus eri sijainneissa. Meillä on kattava tieverkko jokaisen ison kaupungin ja taajaman alueella. Korostan edelleen että kustannustehokkuus on ihan eri tasolla. Katso montako bussia saadaan ratikan ja kiskojen hinnalla.

Ja että raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin busseihin... no eikä mahdu, vai sekoititko ratikan ja metron. Ja miten niin ratikassa joka kolkuttelee ja kirskuttelee ( lähiasukkaiden häiriöksi) max 50 kmh on korkeampi matkustusmukavuus kuin busseissa, ei ole.

Nykyajan raitiovaunut ovat jotain ihan muuta kuin 1800-luvun raitiovaunut. Kumipyöräajoneuvot eivät kulje kiskoilla joten ajoneuvon pituus eli matkustajakapasiteetti jää vaatimattomaksi. Esimerkiksi 40 metriä pitkä bussi on mahdottomuus.

Kumipyöräliikenteen varassa ei voida rakentaa läheskään yhtä paljon taloja keskeisille alueille (esim. Itäharju) mikä tarkoittaa isoja tappioita. Raitiotiet rahoitetaan suurimmalta osin niiden tuomilla maankäyttöhyödyillä.

Ei voida laskea niin, että kuinka monta bussia saadaan raitiotien hinnalla koska busseilla ei saada raitioteiden hyötyjä. Bussien elinikä on myös moninkertaisesti lyhyempi, liikennöinti kalliimpaa ja ne houkuttelevat vähemmän matkustajia.

Busseja voidaan laittaa vaikka useampi kulkemaan perä kanaa, ei tarvii yhden bussin olla 40 metriä pitkä. Viittaan edelleen siihen mikä on yhden ratikan ja kiskojen hinta vs. bussin hinta. Pari nivelbussia kulkemaan peräkkäin samalla reitille, siinä on melkein 40 metriä dösää.

 

Ja että "busseilla ei saada raitioteiden hyötyjä" nuo nyt ovat niitä viherpropagandan heittoja. Ja väitätkö todella että bussien eliniän ollessa lyhyempi ja liikennöinnin ollessa muka niin paljon kalliimpaa, että jotenkin perustellusti lähestytään ratikka spektaakkelien kustannuksia? Ei...

Vierailija
38/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot kyllä kehittyy ja sähköistyy nopeaa vauhtia. Spåra on kannattavampi vain kun se on täynnä ja näin ei ole kuin työmatkaliikenteen aikana. Kokoinaisuutta kun katsoo, niin autoilun päästöt ovat pienemmän, kunhan vain saataisiin Suomen autokanta uudistettua.

Myös raitiotiet kehittyvät. Autojen täyttöaste on todella huono (kaupunkiliikenteessä keskimäärin vain 1,2 matkustaja per auto) ja autot vievät ihan liikaa tilaa sekä teillä että varsinkin parkkipaikoilla. Isomman kaupungin kuten Turun liikennettä ei voi rakentaa autoilun varaan.

Juna painaa paljon ja sille ei voi mitään että suuremman massan liikuttamiseen tarvitaan enemmän energiaa. Siksi vain täysi spåra tuottaa vähemmän päästöjä.

Vierailija
39/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot kyllä kehittyy ja sähköistyy nopeaa vauhtia. Spåra on kannattavampi vain kun se on täynnä ja näin ei ole kuin työmatkaliikenteen aikana. Kokoinaisuutta kun katsoo, niin autoilun päästöt ovat pienemmän, kunhan vain saataisiin Suomen autokanta uudistettua.

Myös raitiotiet kehittyvät. Autojen täyttöaste on todella huono (kaupunkiliikenteessä keskimäärin vain 1,2 matkustaja per auto) ja autot vievät ihan liikaa tilaa sekä teillä että varsinkin parkkipaikoilla. Isomman kaupungin kuten Turun liikennettä ei voi rakentaa autoilun varaan.

Juna painaa paljon ja sille ei voi mitään että suuremman massan liikuttamiseen tarvitaan enemmän energiaa. Siksi vain täysi spåra tuottaa vähemmän päästöjä.

Kiskoilla liikkumiseen tarvitaan paljon vähemmän energiaa koska kitka on pieni.

Vierailija
40/63 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii varmasti yhtä hyvin kuin funikulaari. 

Tampereella toimii oikein hyvin. Samoin Turun vanha raitiotie toimi hyvin. Raitiotiet ovat koeteltua tekniikkaa toisin kuin mitä joku yksittäiskappaleena rakennettu funikulaari.

Koeteltua tekniikkaa, joo tosiaan. 

Ratikka tuo 1800-luvun uutuus, joka hiljalleen kolkuttelee ja kirskuttelee pitkin tolkuttoman kalliilla rakennettuja raiteita, joita ei voi siirtää mihinkään muualle jos joku toinen reitti olisikin tarpeellisempi. Nämä ratikat, kaupunkikeskustoihin ängetyt junat ei tarjoa mitään lisäarvoa verrattuna esim. kaasulla tai sähköllä kulkeviin linja autoihin, jotka käyttää olemassaolevaa infraa (kadut) ja jotka voidaan siirtää uudelle, kannattavammalle reitille vaan rattia kadun kulmassa kääntämällä.

 

Mutta viher-k0mmarit rakastavat ratikoita siksi, että ne pysyvästi vievät liikenneympäristöstä tilaa kumipyöräliikenteeltä, yksityisautoilulta etenkin jota nämä jalkaliittolaisten henkiset perilliset vihaavat kuin ruttoa. Samalla nämä kisko rakennelmat vie tilaa ja resursseja myös päästöttömästi liikkuvilta linja-autoilta, mutta se on viher-k0mmareille vaan hyväksyttävissä olevaa collateral-damagea.

Myös autot ovat 1800-luvun tekniikkaa. Mitä linjojen helppoon siirrettävyyteen tulee niin se on huono asia koska silloin ei voida luottaa siihen, että joukkoliikenteen palvelu säilyy hyvänä eikä tehdä pitkäaikaisia investointeja kuten talonrakennusta joukkoliikenteen olemassaolon varaan. Raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin mitä busseihin, niissä on parempi matkustusmukavuus ja ne houkuttelevat selvästi enemmän matkustajia.

Autot on 1800-luvun lopulta kehittyneet aika paljon. Etenkin kumipyörä joukkoliikenteen kapasitetti (matkustaja määrä / linja-auto ) on noussut paljon, ja voiman lähteenä ainoa vaihtoehto ei todellakaan ole nokivasara-diisseli. Eikä voi olla noin, että raitioliikenneväylä on ainoa asia millä taataan talonrakennuksen kannattavuus eri sijainneissa. Meillä on kattava tieverkko jokaisen ison kaupungin ja taajaman alueella. Korostan edelleen että kustannustehokkuus on ihan eri tasolla. Katso montako bussia saadaan ratikan ja kiskojen hinnalla.

Ja että raitiovaunuihin mahtuu moninkertaisesti enemmän matkustajia kuin busseihin... no eikä mahdu, vai sekoititko ratikan ja metron. Ja miten niin ratikassa joka kolkuttelee ja kirskuttelee ( lähiasukkaiden häiriöksi) max 50 kmh on korkeampi matkustusmukavuus kuin busseissa, ei ole.

Nykyajan raitiovaunut ovat jotain ihan muuta kuin 1800-luvun raitiovaunut. Kumipyöräajoneuvot eivät kulje kiskoilla joten ajoneuvon pituus eli matkustajakapasiteetti jää vaatimattomaksi. Esimerkiksi 40 metriä pitkä bussi on mahdottomuus.

Kumipyöräliikenteen varassa ei voida rakentaa läheskään yhtä paljon taloja keskeisille alueille (esim. Itäharju) mikä tarkoittaa isoja tappioita. Raitiotiet rahoitetaan suurimmalta osin niiden tuomilla maankäyttöhyödyillä.

Ei voida laskea niin, että kuinka monta bussia saadaan raitiotien hinnalla koska busseilla ei saada raitioteiden hyötyjä. Bussien elinikä on myös moninkertaisesti lyhyempi, liikennöinti kalliimpaa ja ne houkuttelevat vähemmän matkustajia.

Busseja voidaan laittaa vaikka useampi kulkemaan perä kanaa, ei tarvii yhden bussin olla 40 metriä pitkä. Viittaan edelleen siihen mikä on yhden ratikan ja kiskojen hinta vs. bussin hinta. Pari nivelbussia kulkemaan peräkkäin samalla reitille, siinä on melkein 40 metriä dösää.

 

Ja että "busseilla ei saada raitioteiden hyötyjä" nuo nyt ovat niitä viherpropagandan heittoja. Ja väitätkö todella että bussien eliniän ollessa lyhyempi ja liikennöinnin ollessa muka niin paljon kalliimpaa, että jotenkin perustellusti lähestytään ratikka spektaakkelien kustannuksia? Ei...

Kun laitetaan monta bussia kulkemaan peräkanaa niin tarvitaan moninkertainen määrä kuljettajia ja ne bussit jonoutuvat eivätkä pysy aikataulussa. Siitäkin syystä tarvitaan kiskoliikennettä kuormitetuimmilla linjoilla.

Nimittely "viherpropagandaksi" alkaa siinä kohtaa kun argumentit loppuvat.

Pitää ylipäätään laskea sekä hyödyt että kustannukset. Raitioteiden suora investointikustannus on iso mutta sillä saadaan huomattavasti enemmän erilaisia hyötyjä kuin bussiliikenteellä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän kaksi