Risto Murro: "Suomalaisten olisi hyvä järjestää asumistaan niin, että he voivat ottaa enemmän vastuuta ikääntyvistä omaisistaan"
Ensin vaihdetaan lasten vaipat, sitten vaihdetaan vanhempien vaipat
Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi maanantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että suomalaisten olisi hyvä alkaa järjestää asumistaan niin, että he voivat ottaa tulevaisuudessa enemmän vastuuta ikääntyvistä omaisistaan.
Murto ei usko, että Suomella on enää varaa ylläpitää nykyisenlaista hyvinvointivaltiota.
Murto huomautti IS:n haastattelussa, ettei kyse ole hänen omista toiveistaan, vaan havainnoista. Hän lisäsi, että muutos tapahtuu jo.
Murto ei ole synkän tulevaisuusnäkemyksensä kanssa yksin. Vakuutustieteen professori Lasse Koskinen Tampereen yliopistosta totesi aiemmin, että velkaantuminen on jo niin iso ongelma, ettemme voi enää tuudittautua tulevaisuuden talouskasvun apuun. Hänkin kehotti suomalaisia varautumaan yhteiskunnan palvelujen niukentumiseen ja yksilön vastuun kasvamiseen.
Kommentit (125)
Työt voi sitten jättää tekemättä vai ja muutta sinne missä vanhemmat? Kuka maksaa tämän?
Ei voi, kun hallitus leikkasi asumistuet vuokra-asunnosta. Asutaan yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi me maksamme veroja?
Tässä ollaan ydinkysymyksen äärellä. Niin miksi?
Vierailija kirjoitti:
Kun Kela ehdottaa köyhälle muuttamista pienempää asuntoon, nyt voi sanoa, että Murto käskee muuttamaan isompaan, jotta voi pitää vanhemmistaan huolta.
Yksiöönkö niiden vanhempien, isovanhempien, lasten ja lastenlasten pitäisi muuttaa? Siihen vielä lemmikit ja etätyöskentely kotona? Kaikki samaan pieneen yksiöön?
Mulla on mielekäs työ. Olen juuri oikeassa hommassa ja hiton hyvä siinä. En halua näillä vuosilla enää tehdä mitään muuta. On kokeiltu, ei kannattanut. Valitettavasti säästöt ovat kurjistaneet työn vaatimukset jo epäinhimillisiksi ja pitkään ollaan jo oltu kierteessä, jossa vanhat osa-aikaistavat pärjätäkseen (itsekin) ja uudetkaan eivät jaksa nykytahdissa täydellä työajalla. Nuoret eivät edes halua alalle. Mulla on onneksi jo kyky jättää puolet tekemättä, kauan sitä sai opetella.