Lue keskustelun säännöt.
Miksi sijoittamisesta sanotaan aina, että jää elämä elämättä?
22.04.2026 |
Varsinkin jos nuorempi ihminen sijoittaa niin aina joku tulee sanomaan, että nuoruus menee hukkaan, ei pääse nauttimaan elämästä.
Kertokaa nyt mitä tämä elämästä nauttiminen on, jos kuitenkin ihminen matkustelee, harrastaa, syö maukasta ruokaa jne., eikä siis ole mikään ääripään pihistelijä, vaan elää suht normaalia elämää ja pistää rahaa samalla sivuun. Mistä tällöin jää paitsi?
Kommentit (353)
Pk-seudulla saa korkeampaa tes:in palkkaa monella alalla, edes siivousalalla alle 2000 e bruttoa ei saa nykyään kuin harjoittelijana. Eikä siitä 2000 euron brustostakaan lähde noin paljoa veroja, jotta käteen jäisi vain 1400 e. Jos nyt työtunnit on oikeasti täydet eikä ole osa-aikainen
12e tunti on 1800e, ihan normi palkka Suomessa monella alalla. Alempiakin löytyy koska meillä ei ole minimipalkkalakia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Tunnen pariskunnan, jolla on ollut jo nuoresta, ja on edelleen varsin hyvät nettotulot yhteensä.
Molemmat kuitenkin elävät asenteella "luottotiedot menee ennemmin tai myöhemmin, miksi siis ei ennemmin", mikä on tuottanut aika hurjaa jälkeä.
He ovat tehneet valinnan nauttia tänä iltana / ensi viikonloppuna / palkkapäivänä. Ja "nauttiminen" on usein sitä, että baari- tai shoppailukierroksen jälkeen rahaa on palanut merkittäviä summia. Kohtuutta ei haluta ajatella.
He eivät ole ikinä omistaneet esimerkiksi asuntoa. Autotkin ovat usein olleet halpoja rämiä jne.
Joskus he kuitenkin aivan selkeästi jotenkin tuntevat ehkä kateutta tai vähintään hämmästystä, kun he ovat kyselleet esim. vuokran suuruutta, mutta tajuavatkin nopeasti, että nämä toiset ihmiset omistavatkin asuntonsa. He ovat siis aika syvällä omassa kuplassaan, eivätkä oikein tajua muunlaisesta rahankäytöstä tai elämästä paljonkaan.
Oma asunto voi kyllä monesti olla pelkkä taloudellinen rasitekin, kuten tuolla pienituloisella pariskunnalla, jotka maksaa liikaa asumisestaan. Asunto voi vaatia remontointia, arvo voi laskea ja olla vaikea saada kaupaksi. Itsellä jää kuukausittain useita satasia enemmän säästöön, kun asuu vuokralla enkä näe järkeä tuollaisessa vuosien velkavankeudessa.
Voi sitä ja voi tätä. Kun on asuntolaina maksettu ja remontitkin tehty niin alkaa asuminen olla aika halpaa. Sinä taas olet rikastuttanut vuokranantajaasi niin että hänellä on varmasti mukavat rahastot, sinulla ei mitään
Jos vuokra on pienempi kuin asuntolainan kuukausierä ja vastike yhteensä, voi eron laittaa sijoituksiin. Samoin asunnon käsirahan voi sijoittaa, jos asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla. Näiden sijoitusten arvo voi kasvaa selvästi nopeammin kuin asunnon arvo.
Köyhät ei budjetoi ja hallitse rahankäyttöään siksi ulisevat.
Vierailija kirjoitti:
Köyhät ei budjetoi ja hallitse rahankäyttöään siksi ulisevat.
Jep, ei tässä ole muutkaan syntyneet kultalusikka suussa. Töitä paahdetaan ja eletään järkevän hintaista arkea, töihin tehdään omat eväät eikä ajeta uusilla autoilla ja asuta kalliisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Tunnen pariskunnan, jolla on ollut jo nuoresta, ja on edelleen varsin hyvät nettotulot yhteensä.
Molemmat kuitenkin elävät asenteella "luottotiedot menee ennemmin tai myöhemmin, miksi siis ei ennemmin", mikä on tuottanut aika hurjaa jälkeä.
He ovat tehneet valinnan nauttia tänä iltana / ensi viikonloppuna / palkkapäivänä. Ja "nauttiminen" on usein sitä, että baari- tai shoppailukierroksen jälkeen rahaa on palanut merkittäviä summia. Kohtuutta ei haluta ajatella.
He eivät ole ikinä omistaneet esimerkiksi asuntoa. Autotkin ovat usein olleet halpoja rämiä jne.
Joskus he kuitenkin aivan selkeästi jotenkin tuntevat ehkä kateutta tai vähintään hämmästystä, kun he ovat kyselleet esim. vuokran suuruutta, mutta tajuavatkin nopeasti, että nämä toiset ihmiset omistavatkin asuntonsa. He ovat siis aika syvällä omassa kuplassaan, eivätkä oikein tajua muunlaisesta rahankäytöstä tai elämästä paljonkaan.
Oma asunto voi kyllä monesti olla pelkkä taloudellinen rasitekin, kuten tuolla pienituloisella pariskunnalla, jotka maksaa liikaa asumisestaan. Asunto voi vaatia remontointia, arvo voi laskea ja olla vaikea saada kaupaksi. Itsellä jää kuukausittain useita satasia enemmän säästöön, kun asuu vuokralla enkä näe järkeä tuollaisessa vuosien velkavankeudessa.
Voi sitä ja voi tätä. Kun on asuntolaina maksettu ja remontitkin tehty niin alkaa asuminen olla aika halpaa. Sinä taas olet rikastuttanut vuokranantajaasi niin että hänellä on varmasti mukavat rahastot, sinulla ei mitään
Jos vuokra on pienempi kuin asuntolainan kuukausierä ja vastike yhteensä, voi eron laittaa sijoituksiin. Samoin asunnon käsirahan voi sijoittaa, jos asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla. Näiden sijoitusten arvo voi kasvaa selvästi nopeammin kuin asunnon arvo.
Esimerkkinä voisin mainita, että kun vuonna 2001 ostin yhdessä puolisoni kanssa pk-seudulta 300 000 euroa maksaneen omakotitalon, maksoin omasta puolikkaastani säästöistä 40 000 euroa ja otin loput 110 000 euroa lainaa. (Tämä oli siis oma osuuteni ja puolisoni teki vastaavan jutun omalta osaltaan).
Jos olisinkin silloin 2001 sijoittanut tuon 40 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon ja jäänyt asumaan vuokralle, olisi rahasto-osuuteni arvo nyt yli 300 000 euroa. Omakotitalon puolikkaani arvo on tällä hetkellä vähän yli 200 000 euroa. Eli pelkän maksamani "käsirahan" arvo hajautetusti osakkeisiin sijoitettuna olisi nyt suurempi kuin koko omistamani omakotitalon puolikkaan arvo.
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Et voi verrata lyhennyksiä ja vuokraa koska lyhennykset ei katoa mihinkään vaan kartuttaa omaisuuttasi. Vuokra on sama kuin repisit seteleitä tuuleen.
Huomaatko eron??
Köyhät ei budjetoi ja hallitse rahankäyttöään siksi ulisevat.
Noh noh!
Tuollaiset löytyvät kelan luukulta.
Normi työssäkäyvä köyhä budjetoi ja hallitsee kyllä jokaisen sentin ja euron käytön.
Tyhjästä on vaan huono nyhjäistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä, jos lapselle on syntymästä lähtien laitettu rahaa poikimaan, niin miksi hän ei voi käyttää aikuisena siitä pientä osaa vaikka matkusteluun. Tai uudempi auto, joka on paljon turvallisempi. Elämä on kuitenkin tärkeämpi kuin raha.
Vierailija kirjoitti:
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Et voi verrata lyhennyksiä ja vuokraa koska lyhennykset ei katoa mihinkään vaan kartuttaa omaisuuttasi. Vuokra on sama kuin repisit seteleitä tuuleen.
Huomaatko eron??
Et ilmeisesti ymmärtänyt olennaista pointtia: jos olisin sijoittanut 2001 sen 40 000 euron "käsirahan" hajautetusti osakkeisiin sen sijaan, että käytin sen asunnon ostoon, niin pelkästään sen käsirahan arvo olisi nyt selvästi suurempi kuin asuntoni arvo. Eli tällä hetkellä omaisuuteni olisi suurempi.
Vuokraa olisin voinut maksaa niillä rahoilla, jotka käytin asuntolainan maksuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Et voi verrata lyhennyksiä ja vuokraa koska lyhennykset ei katoa mihinkään vaan kartuttaa omaisuuttasi. Vuokra on sama kuin repisit seteleitä tuuleen.
Huomaatko eron??
Tämä on suuri syy miksi osa pysyy vuosikausia köyhänä. Omistusasuminen on kuin uskonto, joka vie kaikki rahat. Huomaatko että kartutat lainan yhteydessä pankin omaisuutta valtavalla summalla? Seinät ympärillä ei ole tuottavaa omaisuutta, toisin kuin sijoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Tunnen pariskunnan, jolla on ollut jo nuoresta, ja on edelleen varsin hyvät nettotulot yhteensä.
Molemmat kuitenkin elävät asenteella "luottotiedot menee ennemmin tai myöhemmin, miksi siis ei ennemmin", mikä on tuottanut aika hurjaa jälkeä.
He ovat tehneet valinnan nauttia tänä iltana / ensi viikonloppuna / palkkapäivänä. Ja "nauttiminen" on usein sitä, että baari- tai shoppailukierroksen jälkeen rahaa on palanut merkittäviä summia. Kohtuutta ei haluta ajatella.
He eivät ole ikinä omistaneet esimerkiksi asuntoa. Autotkin ovat usein olleet halpoja rämiä jne.
Joskus he kuitenkin aivan selkeästi jotenkin tuntevat ehkä kateutta tai vähintään hämmästystä, kun he ovat kyselleet esim. vuokran suuruutta, mutta tajuavatkin nopeasti, että nämä toiset ihmiset omistavatkin asuntonsa. He ovat siis aika syvällä omassa kuplassaan, eivätkä oikein tajua muunlaisesta rahankäytöstä tai elämästä paljonkaan.
Oma asunto voi kyllä monesti olla pelkkä taloudellinen rasitekin, kuten tuolla pienituloisella pariskunnalla, jotka maksaa liikaa asumisestaan. Asunto voi vaatia remontointia, arvo voi laskea ja olla vaikea saada kaupaksi. Itsellä jää kuukausittain useita satasia enemmän säästöön, kun asuu vuokralla enkä näe järkeä tuollaisessa vuosien velkavankeudessa.
Voi sitä ja voi tätä. Kun on asuntolaina maksettu ja remontitkin tehty niin alkaa asuminen olla aika halpaa. Sinä taas olet rikastuttanut vuokranantajaasi niin että hänellä on varmasti mukavat rahastot, sinulla ei mitään
Jos vuokra on pienempi kuin asuntolainan kuukausierä ja vastike yhteensä, voi eron laittaa sijoituksiin. Samoin asunnon käsirahan voi sijoittaa, jos asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla. Näiden sijoitusten arvo voi kasvaa selvästi nopeammin kuin asunnon arvo.
Esimerkkinä voisin mainita, että kun vuonna 2001 ostin yhdessä puolisoni kanssa pk-seudulta 300 000 euroa maksaneen omakotitalon, maksoin omasta puolikkaastani säästöistä 40 000 euroa ja otin loput 110 000 euroa lainaa. (Tämä oli siis oma osuuteni ja puolisoni teki vastaavan jutun omalta osaltaan).
Jos olisinkin silloin 2001 sijoittanut tuon 40 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon ja jäänyt asumaan vuokralle, olisi rahasto-osuuteni arvo nyt yli 300 000 euroa. Omakotitalon puolikkaani arvo on tällä hetkellä vähän yli 200 000 euroa. Eli pelkän maksamani "käsirahan" arvo hajautetusti osakkeisiin sijoitettuna olisi nyt suurempi kuin koko omistamani omakotitalon puolikkaan arvo.
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Tämä oli rohkaiseva esimerkki. Itse olen osittain luopunut ajatuksesta hankkia omistusasunto, koska asumisen kulut nousisivat kuukaudessa helposti kertalaakista ainakin 300 e/kk ellen ostaisi jotain pientä kerrostalokoppia, lisäksi nykyisistä sijoituksista pitäisi lohkaista iso siivu pois omarahoitusosuuteen. Mieluummin annan potin kasvaa nyt ja katson vaikka parinkymmenen vuoden päästä tarvitseeko enää käydä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koske niitä joilla on oikeasti rahaa. Ellei sitä ole, niin pitää säästää jostain ja jättää jotain tekemättä.
Mutta eihän tällainen avaudu kokoomusnuorelle....
Ei elämä jää elämättä sillä että tuumaa, "Aloitanpa suunnistuksen" sen sijaan että aloittaa jonkun kalliin harrastuksen.
Kaikkea ei ole pakko saada, ja paljon on hyvää mitä saa edullisesti tai jopa ilmaiseksi.
Sijoittamisessa tärkeintä on aloittaminen. Ihan jo vaikka sen takia että oppii mistä on kyse, ja voi sitten opettaa omia lapsiaan sijoittajiksi.
Kun sitä rahaa ei ole.. Koeta ymmärtää. Kaikki rahat menevät peruselämiseen.
Miksi sitten innostut dissaamaan niitä jotka sijoittavat?
Minä aloitin 30 eurolla/kk hyvin köyhänä opiskelijana. Siitä kertyi kiva säästö eikä tavoite ollut koskaan rikastua vaan saada vähän puskuria. Nyt sijoitan jo enemmän kun saanut luotua työuraa.
En usko. Hyvin köyhällä opiskelijalla on 30 eurolle monta aivan välttämätöntä kulutuskohdetta.
Ei tarvitse uskoa. Minä sijoitin koska uskoin ilmiöön nimeltä korkoa korolle. Opiskelin ja tein lomillani ja viikonloppuisin töitä vkahvilassa. Olin köyhä koska asuinkulut korkeat pääkaupungissa ja opiskelijaelämä oli köyhäilyä, kirppuksiltå ostin vaatteet ja alennusruokia vain kaupasta. Ja silti laitoin säästöön pienen pesämunan. Olen muutenkin säästeliäästi, nykyään säästän jo paljon enemmän. Mutta isoja summia en sijoittelu vieläkään. Korkoa korolle on jo moninkertaistanut indeksirahastosäästöni.
Elitkö ollenkaan n s. nuoruutta? Kävit töissä ja kitu utit?
Piti palata tähän aiheeseen vielä kerran.
"Kituuttaminen" voi jollekin tarkoittaa ahkeruutta, vastuuntuntoa, taloudenhallintaa.
Veikkaan että aika moni meistä jotka opiskelleet itselleen ammatin ovat joutuneet kiristämään vyötä. Mutta eihän se mitenkään kurjaa ole ollut, opiskelijana oli paljon osakuntajuhlia ja vapaus osallistua silloin kun itselle sopi. En ole ollut edes nuorena sen tyyppinen että kaikkina vapaa- aikoina olisin juhlinut. Tein töitä ja sain opintoni päätökseen.
Summa summarum, olen saavuttanut aseman sekä kohtalaisen vaurauden kovalla työllä ja sinnikkyydellä ja hyvällä talouden hallinnalla. On muutama ystävä joilla on paremmat tulot mutta joille on tärkeämpää ajella uudella kalliilla autolla ja asia 300 neliön ok- talossa. Minä elän edelleen aika vaatimatonta elämää ulkoisesti ja teen luonnonsuojelutyötä vapaaehtoisena. Arvoissani ekologinen elämä on edelleen top5: ssa, kuten jo nuorena.
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Et voi verrata lyhennyksiä ja vuokraa koska lyhennykset ei katoa mihinkään vaan kartuttaa omaisuuttasi. Vuokra on sama kuin repisit seteleitä tuuleen.
Huomaatko eron??
Tämä on suuri syy miksi osa pysyy vuosikausia köyhänä. Omistusasuminen on kuin uskonto, joka vie kaikki rahat. Huomaatko että kartutat lainan yhteydessä pankin omaisuutta valtavalla summalla? Seinät ympärillä ei ole tuottavaa omaisuutta, toisin kuin sijoitukset.
Köyhä? Netto-omaisuus yli 600 000e meillä, keskimääräistä enemmän sanoisin.
Enkä ole mielestäni maksellut mitään muuta pankille kuin lainan koron + muutaman euron tilinhoitomaksun (jonka sinäkin varmaan maksat).
Arviolta 500e/kk hövelisti laskettuna mennyt korkoihin edellisessä talossa (nyt jo velaton). Kun tuohon laskee asumiskulut 480e ja miettii mitä saimme vastineeksi alle 1000 eurolla:
- kivitalo 240m2
- oma tontti 3000m2
- uima-allas pihalla yms mukavuuksia
- Helsingin keskustaan 28 minuuttia
Olemme todellakin voiton puolella:) Talo myytiin parissa viikossa joten varatkin realisoituivat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, jos lapselle on syntymästä lähtien laitettu rahaa poikimaan, niin miksi hän ei voi käyttää aikuisena siitä pientä osaa vaikka matkusteluun. Tai uudempi auto, joka on paljon turvallisempi. Elämä on kuitenkin tärkeämpi kuin raha.
Ei hänen tarvitse eikä ole tarkoitus käyttää siitä pientä osaa tuommoisiin. Hän käyttää sen tuottoja. Pääoma pysyy tallella ja tuottaa aina yhä uusia tuottoja. Rahaa on, sitä voi käyttää eikä se silti vähene eikä lopu koskaan. Näinhän se pitää tehdä.
Juuh, rahat pitäisi tuhlata impulsiivisesti turhaan krääsään ja roskaan, koska kaikki muutkin tekee niin. En koskaan unohda niitä kymmeniä kommentteja 'Vauras nainen' -ryhmässä, jossa puhuttiin tekoripsistä sijoituksena itseen. Keskustelu näillä käsittelikin etupäässä pikavippien ja kulutusluottojen yhdistelyä. Poistuin ryhmästä aika vikkelään.
Joku puhui siitä miten elämä loppuu suunnilleen 50 vuotiaana. Hah.
Pirkko Mannola, 87, ja Göran Stubb, 91, aloittavat keittiöremontin. https://anna.fi/ihmiset/suhteet/kotiliesi-pirkko-mannola-ja-goran-stubb
Vierailija kirjoitti:
Juuh, rahat pitäisi tuhlata impulsiivisesti turhaan krääsään ja roskaan, koska kaikki muutkin tekee niin. En koskaan unohda niitä kymmeniä kommentteja 'Vauras nainen' -ryhmässä, jossa puhuttiin tekoripsistä sijoituksena itseen. Keskustelu näillä käsittelikin etupäässä pikavippien ja kulutusluottojen yhdistelyä. Poistuin ryhmästä aika vikkelään.
No joka ryhmästä löytyy pintaliitäjiä. Mutta eihän tuo ryhmä kuitenkaan irtoripsien ympärillä pyöri. Vaikka en kuulu ryhmään enkä harrasta irtoripsiä, on jokainen euro jonka sijoittaa omaan itseensä ja hyvinvointiinsa, varmasti ihan hyvä sijoitus.
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui siitä miten elämä loppuu suunnilleen 50 vuotiaana. Hah.
Pirkko Mannola, 87, ja Göran Stubb, 91, aloittavat keittiöremontin. https://anna.fi/ihmiset/suhteet/kotiliesi-pirkko-mannola-ja-goran-stubb
Tämä on kyllä ihan ihmeellinen ajatusmaailma, ei kannata säästää eikä sijoittaa kun kuolee kuitenkin viiskymppisenä. Mitä ihmettä, yli 70-vuotiaita on Suomessa miljoona ihmistä, 18% väestöstä ja moni senkin ikäisistä jaksaa ja ehtii vielä vaikka ja mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Tunnen pariskunnan, jolla on ollut jo nuoresta, ja on edelleen varsin hyvät nettotulot yhteensä.
Molemmat kuitenkin elävät asenteella "luottotiedot menee ennemmin tai myöhemmin, miksi siis ei ennemmin", mikä on tuottanut aika hurjaa jälkeä.
He ovat tehneet valinnan nauttia tänä iltana / ensi viikonloppuna / palkkapäivänä. Ja "nauttiminen" on usein sitä, että baari- tai shoppailukierroksen jälkeen rahaa on palanut merkittäviä summia. Kohtuutta ei haluta ajatella.
He eivät ole ikinä omistaneet esimerkiksi asuntoa. Autotkin ovat usein olleet halpoja rämiä jne.
Joskus he kuitenkin aivan selkeästi jotenkin tuntevat ehkä kateutta tai vähintään hämmästystä, kun he ovat kyselleet esim. vuokran suuruutta, mutta tajuavatkin nopeasti, että nämä toiset ihmiset omistavatkin asuntonsa. He ovat siis aika syvällä omassa kuplassaan, eivätkä oikein tajua muunlaisesta rahankäytöstä tai elämästä paljonkaan.
Oma asunto voi kyllä monesti olla pelkkä taloudellinen rasitekin, kuten tuolla pienituloisella pariskunnalla, jotka maksaa liikaa asumisestaan. Asunto voi vaatia remontointia, arvo voi laskea ja olla vaikea saada kaupaksi. Itsellä jää kuukausittain useita satasia enemmän säästöön, kun asuu vuokralla enkä näe järkeä tuollaisessa vuosien velkavankeudessa.
Voi sitä ja voi tätä. Kun on asuntolaina maksettu ja remontitkin tehty niin alkaa asuminen olla aika halpaa. Sinä taas olet rikastuttanut vuokranantajaasi niin että hänellä on varmasti mukavat rahastot, sinulla ei mitään
Jos vuokra on pienempi kuin asuntolainan kuukausierä ja vastike yhteensä, voi eron laittaa sijoituksiin. Samoin asunnon käsirahan voi sijoittaa, jos asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla. Näiden sijoitusten arvo voi kasvaa selvästi nopeammin kuin asunnon arvo.
Esimerkkinä voisin mainita, että kun vuonna 2001 ostin yhdessä puolisoni kanssa pk-seudulta 300 000 euroa maksaneen omakotitalon, maksoin omasta puolikkaastani säästöistä 40 000 euroa ja otin loput 110 000 euroa lainaa. (Tämä oli siis oma osuuteni ja puolisoni teki vastaavan jutun omalta osaltaan).
Jos olisinkin silloin 2001 sijoittanut tuon 40 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon ja jäänyt asumaan vuokralle, olisi rahasto-osuuteni arvo nyt yli 300 000 euroa. Omakotitalon puolikkaani arvo on tällä hetkellä vähän yli 200 000 euroa. Eli pelkän maksamani "käsirahan" arvo hajautetusti osakkeisiin sijoitettuna olisi nyt suurempi kuin koko omistamani omakotitalon puolikkaan arvo.
Olisin toki joutunut vuosien varrella maksamaan vuokraa, jos en olisi ostanut omaa asuntoa. Mutta aika monta vuotta maksoin sen 110 000 euron lainan lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä olisi maksanut vuokraa yhtä ison asunnon puolikkaasta.
Tuo on tyhmä tapa ajatella, koska aina löytyy joku muu sijoituskohde, joka olisi tuottanut vielä paremmin kuin se, minkä valitsit. Lisäksi noin ajatellessa ohitetaan riski. Oman asunnon maksaminen on hyvin varma tapa saavuttaa itselle käyttökelpoista varallisuutta. Vaikka asunnon rahallinen arvo ei juuri nousisi, sillä on silti käyttöarvo ja säästyyhän siinä vuokran maksamiselta. Säästyy myös muuttamiselta, jos vuokra-asunto ei enää olisikaan vuokrattavissa. Rahastosta ei etukäteen tiedä, paljonko se tuottaa.
Ja tosiaan, jos olisit laittanut rahat tuohon Suomi-rahastoon, harmittelisit nyt, että Ruotsi-rahasto on tuottanut enemmän.
Pk-seudulla saa korkeampaa tes:in palkkaa monella alalla, edes siivousalalla alle 2000 e bruttoa ei saa nykyään kuin harjoittelijana. Eikä siitä 2000 euron brustostakaan lähde noin paljoa veroja, jotta käteen jäisi vain 1400 e. Jos nyt työtunnit on oikeasti täydet eikä ole osa-aikainen.