Lue keskustelun säännöt.
Jos saisit valita: olisit terve ja kävisit töissä vai olisit pitkäaikaissairas työkyvytön eikä sun tarvitsisi käydä töissä?
20.04.2026 |
Kumman noista valitsisit jos saisit valita?
Laita myös vastauksesi oheen tieto, oletko todellisuudessa terve työssäkäyvä/työvelvollinen vai sairas työkyvytön jonka ei tarvitse käydä töissä / hakea töitä.
Oma vastaus: olisin mieluummin terve ja töissä. Todellisuus: olen pitkäaikaissairas työkyvytön eikä tarvitse käydä töissä.
Kommentit (67)
Terve ja töissä. Koska silloin työympäristön olisi pakko olla hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terve ja töissä!!
Tein töitä n. 30v ilman muita saikkuja kuin 7 viikkoa murtuman takia. Nyt olen ollut työkyvytön kohta 10v ja se vituttaaaaa ankarasti. Haluan töihin, mutta kroppa ei salli. Onneksi vapaaehtoistyö vanhusten parissa antaa mielekkyyttä eloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jo sanonta: tarvitse käydä töissä, kertoo että kyseessä työtä vieroksuva lusmu...ja näitä riittää
Sairaan nimenomaan ei tarvitse käydä töissä.
Tuossa oikea sanamuoto on, ettei sairas voi käydä töissä. Sitähän se työkyvyttömyys käytännössä on.
Ai Suomessa saa nykyään terveet töitä???
Terve ja töissä tietenkin.
Terve olenkin mutta työpaikasta ei tietoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas tällä palstalla paljon sairaita
Paras vaihtoehto on, että on terve, mutta ei tartte olla palkkaorjana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ollut jo melkein 10 vuotta. Jos saisin valita olisin terve, koska sairauteni vaikuttaa muuhunkin tekemisen kuin työhön. Onnekseni olen saanut ja voinut aina silloin tällöin käydä tekemässä jonkun tunnin töitä. Sen antaa tunteen ns. normaalista arjesta.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, kun jossain vasemmistopalstalla joku saa tk-lausunnon, niin muut ryntäävät onnittelemaan.
Onhan se vaikea saada mutta onko jonkun vaipuminen työkyvyttömäksi onniteltava asia?
Eikö pitäisi ennemmin kannustaa kuntoutumiseen?
Ne on saatu varmaan nuppiongelmien takia. TÄYSIN eri asia on olla fyysisesti kipeä/kyvytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, kun jossain vasemmistopalstalla joku saa tk-lausunnon, niin muut ryntäävät onnittelemaan.
Onhan se vaikea saada mutta onko jonkun vaipuminen työkyvyttömäksi onniteltava asia?
Eikö pitäisi ennemmin kannustaa kuntoutumiseen?
On se kun ei enää jaksa työssä ja kuitenkin siellä pitää pinnistellä puoli kuntoisena. Sairauslomia voi olla vähän väliä ja kyllä se rasittaa toisia työntekijöitäkin.
Olen terve ja työkyvyttömyyseläkkeellä (vamma ei ole sairaus). Kyllä kai minä mieluummin töissä olisin, ja voisin periaatteessa ollakin, mutta kun eihän hommia löydy täysin työkykyisillekään, miten sitten kaltaisilleni? Muutamia pätkätöitä ja projekteja olen elämäni aikana tehnyt, mutta voi sanoa, että käytännössä olen koko ikäni vain ollut eläkkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, kun jossain vasemmistopalstalla joku saa tk-lausunnon, niin muut ryntäävät onnittelemaan.
Onhan se vaikea saada mutta onko jonkun vaipuminen työkyvyttömäksi onniteltava asia?
Eikö pitäisi ennemmin kannustaa kuntoutumiseen?
Ne on saatu varmaan nuppiongelmien takia. TÄYSIN eri asia on olla fyysisesti kipeä/kyvytön.
Nykypäivän työelämä ja kaltaisesti kyllä hajoittavat vahvemmankin "nupin".
Jos pystyisin työhön, saisin keskivertoa parempaa palkkaa, joten mitäs luulet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jo sanonta: tarvitse käydä töissä, kertoo että kyseessä työtä vieroksuva lusmu...ja näitä riittää
Sairaan nimenomaan ei tarvitse käydä töissä.
No sehän riippuu ihan siitä sairaudesta. Ei kaikki sairaudet tee työkyvyttömäksi.
Terve ja töissä. Olin vasta 8kk sairauslomalla leikkausta vaativan vamman vuoksi ja kyllä todellakin olen mielummin terve ja käyn töissä! Nyt alkaa olla normaali olo ja vaikka työt ei aina huvita, niin silti olen sata kertaa mielummin työkuntoinen.
Mielummin olisin terve ja töissä.
Nyt olen työkyvyttömänä eläkkeellä. Tällä hetkellä haaveilen pääseväni kauppaan asti, aamupalalle sentäs sain itseni. Masennusdiagnoosia minulla ei ole, ihan muut syyt on että jään aamulla sänkyyn tunneiksi ennen kuin saan itseni aamutoimille.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, kun jossain vasemmistopalstalla joku saa tk-lausunnon, niin muut ryntäävät onnittelemaan.
Onhan se vaikea saada mutta onko jonkun vaipuminen työkyvyttömäksi onniteltava asia?
Eikö pitäisi ennemmin kannustaa kuntoutumiseen?
Kuten sulle jo kerrottiin, niin ne kuntoutumiset on tehty jo ennenkuin edes voi saada lopullisen työkyvyttömyyseläkkeen. Mä kyllä ymmärrän sen, että jos on työkyvytön, mutta kuitenkin pitää jatkuvasti hakea työpaikkoja, joihin ei ole mitään mahdollisuuksia päästä (koska työnantajat eivät palkkaa työkyvyttömiä) ja sitten venkslaat erilaisten hakemusten kanssa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen ja joka kerta saat jännittää, saatko rahaa ja jos saat, niin kuinka paljon. Kun vihdoin tiedät, minä päivänä tilillsei tulee rahaa ja kuinka paljon, niin vaikka se summa ei häävi olisikaan, voit suunnitella elämääsi kuitenkin vähän paremmin.
On särkyä, on erinäisiä vaivoja, mutta töitä on pakko tehdä joka päivä jotta saa elantoa. Viime kesänä oli hyvä kun mulla oli "renki" joka oli isona apuna, palkallusena tietysti, mutta nyt hän on opiskelemassa uutta alaa. Omat lapset ovat maailmalla "paremmissa hommissa". Uusi "renki" on hakusessa, mutta työkkäristä sellaista ei näköjään saa, eikä nuoret enää huoli näitä maatalon hommia edes kesätöiksi ja naapurit ovat jo minuakin vanhempia ja raihnaisempia. Vielä tämän kesän pidän nautoja, mutta se on sitten siinä 😢. Vielä tänä kesänä istutan puun taimet, mutta sitten kasvakoot jos kasvaa. En jaksa enää hoitotöitä. Jospa joku kiinnostuisi niistä hommista? Jatkaisin näitä töitä vaikka maailman tappiin jos saisin apua, työntekijän tai jos omat kiinnostuisivat auttamaan.
Sitä lausuntoa ei saa ennen kuin on tehty kaikki mahdollinen sen kuntoutumisen eteen. Monella on voinut olla ennen sitä yli 10 vuoden taistelu eri instanssien kanssa.