Ennen mielisairaalaan joutumista pelättiin kuin ruttoa

Joo vammaisten hoitajat synnyttää itse aviottomia eroilee ja on yksinhuoltajia .  Naiminen maistuu paremmin kun sen kieltää muilta ja syyllistää.  Yhdeltä oli vedetty hampaat pois sen takia kun ei uskonut oikein lestadiolainen ja toiselta taas sen takia kun uskoi Jeesukseen juutalainen . Riippuu uskonnosta ne REPII HAMPAAT SUUSTA TAHALLAAN TERVEITÄ .  KUNNALLA . VÄÄRENTÄÄ NIITÄ . SAIRASKERTOMUKSIA VÄÄRENTÄÄ TAHALLAAN .  JUUTALAISET. 

Kannattaisi varoa yhä. Mielisairaaloissa paljon persuja ja muitakin murhanhimoisia psykopaatteja sekä sodomiittejä.

Vielä 80-luvun alussa mielisairaalat oli sellaisia paikkoja, että hoitoja ei juuri ollut muuta kuin klooripromatsiini (nukutuslääke) ja sähköshokit. Hammasvaivat hoidettiin hampaat poistamalla peseytyminen ruiskuttamalla alastomat potilaat jääkylmällä vedellä. Näin on kertonut pitkän uran mielisairaalassa hoitajana työskennellyt vanha sukulaiseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täti joutui aikanaan mielisairaalaan hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Vaikea vajaatoiminta aiheutti hänelle sellaisia oireita, että pidettiin hulluna. Kuulostaa oudolta, mutta näin tapahtui. Kyseinen vajaatoiminta on äidin suvun naisten ongelma ja on tullut minullekin. Nykyään osataan sentään hoitaa, kunhan vain lääkäri tajuaa, mistä kiikastaa. Kyllähän se leimasi ihmistä, kun eivät kaikki tietenkään tienneet, mikä oli syynä.  Hän erakoitui sairaalasta päästyään.

 

Nykyään avohoidossa pyörii niin sairasta sakkia, että voisi olla tarpeen avata muutama uusi mielisairaala lakkautettujen tilalle.

Vielä nykyäänkin suurta osaa kilpirauhassairaista hoidetaan ensin masentuneina, ahdistuneina tms, osa saanut persoonallisuushäiriödiagnooseja (epävakaa) tai mielisairausdiagnooseja. Suomessakin annettu jopa sähköhoitoa "lääkeresistenttiin masennukseen", tuloksetta, koska ei ole tunnistettu kilpirauhasen vajaatoimintaa. On se kumma, ettei edes siinä vaiheessa, kun masennuksen hoito ei vaikuta tehoavan mietitä, että voisiko olla väärä diagnoosi. Hyvä olisi, että kokeet otettaisiin jo ennen diagnoosin tekemistä, ei ole kovin kallista edes, toisin kuin vuosien turhat hoidot.

Perusterveydenhuollossa ei oteta kaikkia kilpirauhasarvoja millä kilpirauhas sairaudet paljastuu. 

Valitettavasti ei oteta ja harva lääkäri osaa edes tulkita niitä, vaikka se kuuluisi ihan yleislääkärille joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lääkäri osaa tulkita että tulokset on viitearvojen sisällä eli ei voi olla vajaatoimintaa. Ei, vaikka potilalla on kaikki oireet.

Ongelma vain, ne samat oireet täsmäävät myös tuhanteen muuhun sairauteen ja siksi lääkärille diagnoosin tekeminen vaikeaa ja muiden sairauksien poissulkeminen. 

Useampi lääkäri epäili oireiden perusteella mutta kun tulokset oli viitearvoissa, ei hoidettu. Lopulta, yli 20 vuoden kärsimisen jälkeen, yksi lääkäri sanoi että kokeillaan tyroksiinia, viitearvoista huolimatta, ja se auttoi heti. Tyroksiini on yksi halvimmista lääkkeistä ja pienin annos ei aiheuta haittaakaan jos ei sattuisi tehoamaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täti joutui aikanaan mielisairaalaan hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Vaikea vajaatoiminta aiheutti hänelle sellaisia oireita, että pidettiin hulluna. Kuulostaa oudolta, mutta näin tapahtui. Kyseinen vajaatoiminta on äidin suvun naisten ongelma ja on tullut minullekin. Nykyään osataan sentään hoitaa, kunhan vain lääkäri tajuaa, mistä kiikastaa. Kyllähän se leimasi ihmistä, kun eivät kaikki tietenkään tienneet, mikä oli syynä.  Hän erakoitui sairaalasta päästyään.

 

Nykyään avohoidossa pyörii niin sairasta sakkia, että voisi olla tarpeen avata muutama uusi mielisairaala lakkautettujen tilalle.

Vielä nykyäänkin suurta osaa kilpirauhassairaista hoidetaan ensin masentuneina, ahdistuneina tms, osa saanut persoonallisuushäiriödiagnooseja (epävakaa) tai mielisairausdiagnooseja. Suomessakin annettu jopa sähköhoitoa "lääkeresistenttiin masennukseen", tuloksetta, koska ei ole tunnistettu kilpirauhasen vajaatoimintaa. On se kumma, ettei edes siinä vaiheessa, kun masennuksen hoito ei vaikuta tehoavan mietitä, että voisiko olla väärä diagnoosi. Hyvä olisi, että kokeet otettaisiin jo ennen diagnoosin tekemistä, ei ole kovin kallista edes, toisin kuin vuosien turhat hoidot.

Perusterveydenhuollossa ei oteta kaikkia kilpirauhasarvoja millä kilpirauhas sairaudet paljastuu. 

Valitettavasti ei oteta ja harva lääkäri osaa edes tulkita niitä, vaikka se kuuluisi ihan yleislääkärille joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lääkäri osaa tulkita että tulokset on viitearvojen sisällä eli ei voi olla vajaatoimintaa. Ei, vaikka potilalla on kaikki oireet.

Ongelma vain, ne samat oireet täsmäävät myös tuhanteen muuhun sairauteen ja siksi lääkärille diagnoosin tekeminen vaikeaa ja muiden sairauksien poissulkeminen. 

Useampi lääkäri epäili oireiden perusteella mutta kun tulokset oli viitearvoissa, ei hoidettu. Lopulta, yli 20 vuoden kärsimisen jälkeen, yksi lääkäri sanoi että kokeillaan tyroksiinia, viitearvoista huolimatta, ja se auttoi heti. Tyroksiini on yksi halvimmista lääkkeistä ja pienin annos ei aiheuta haittaakaan jos ei sattuisi tehoamaankaan.

Ok. Subkliininen vajaatoiminta nähtävästi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täti joutui aikanaan mielisairaalaan hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Vaikea vajaatoiminta aiheutti hänelle sellaisia oireita, että pidettiin hulluna. Kuulostaa oudolta, mutta näin tapahtui. Kyseinen vajaatoiminta on äidin suvun naisten ongelma ja on tullut minullekin. Nykyään osataan sentään hoitaa, kunhan vain lääkäri tajuaa, mistä kiikastaa. Kyllähän se leimasi ihmistä, kun eivät kaikki tietenkään tienneet, mikä oli syynä.  Hän erakoitui sairaalasta päästyään.

 

Nykyään avohoidossa pyörii niin sairasta sakkia, että voisi olla tarpeen avata muutama uusi mielisairaala lakkautettujen tilalle.

Sama tehtiin isoäidilleni, hän tosin ei joutunut mielisairaalaan vaan lääkäri oli syöttänyt kilpairauhasen liikatoimintaa sairastavalle isoäidilleni vuosikausia mielialalääkkeitä ja lopulta hän sai infarktin ja vasta sitten uskottiin ettei hän ole hullu kun oli liian myöhäistä. Joutui elmään sydämen tahdistimen kanssa lopun ikäänsä. Ei ole luottaminen meidän terveydenhuoltoon. Mikä vimma noita mielialalääkkeitä on turputtaa kaikille naisille. Joku raja ja joku roti. 

Olen kuullut, että joku uusi psykiatri päätti testauttaa yhden mielisairaalan suljetun osaston kilpirauhasarvot. Kroonikkopotilaista puolet pääsi kotiin kilpirauhaslääkkeen kanssa. 

Miten kilpirauhasen sairaus vaikuttaa psyykeeseen tai mielenterveyteeen?

Miten vaikuttaa kun kesähelteellä pukeudut villapaitaan ja toppatakkiin ja silti palelet, eikä saunassakaan tule kunnolla lämmin? Mitä vaikuttaa kun kuukautiset tulee koska sattuu ja kestää liian kauan tulla raskaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vielä 80-luvun alussa mielisairaalat oli sellaisia paikkoja, että hoitoja ei juuri ollut muuta kuin klooripromatsiini (nukutuslääke) ja sähköshokit. Hammasvaivat hoidettiin hampaat poistamalla peseytyminen ruiskuttamalla alastomat potilaat jääkylmällä vedellä. Näin on kertonut pitkän uran mielisairaalassa hoitajana työskennellyt vanha sukulaiseni.

Ihana lepokoti! "Kaikkialla Suomessa", joku sanoi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini täti joutui aikanaan mielisairaalaan hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Vaikea vajaatoiminta aiheutti hänelle sellaisia oireita, että pidettiin hulluna. Kuulostaa oudolta, mutta näin tapahtui. Kyseinen vajaatoiminta on äidin suvun naisten ongelma ja on tullut minullekin. Nykyään osataan sentään hoitaa, kunhan vain lääkäri tajuaa, mistä kiikastaa. Kyllähän se leimasi ihmistä, kun eivät kaikki tietenkään tienneet, mikä oli syynä.  Hän erakoitui sairaalasta päästyään.

 

Nykyään avohoidossa pyörii niin sairasta sakkia, että voisi olla tarpeen avata muutama uusi mielisairaala lakkautettujen tilalle.

Sama tehtiin isoäidilleni, hän tosin ei joutunut mielisairaalaan vaan lääkäri oli syöttänyt kilpairauhasen liikatoimintaa sairastavalle isoäidilleni vuosikausia mielialalääkkeitä ja lopulta hän sai infarktin ja vasta sitten uskottiin ettei hän ole hullu kun oli liian myöhäistä. Joutui elmään sydämen tahdistimen kanssa lopun ikäänsä. Ei ole luottaminen meidän terveydenhuoltoon. Mikä vimma noita mielialalääkkeitä on turputtaa kaikille naisille. Joku raja ja joku roti. 

Olen kuullut, että joku uusi psykiatri päätti testauttaa yhden mielisairaalan suljetun osaston kilpirauhasarvot. Kroonikkopotilaista puolet pääsi kotiin kilpirauhaslääkkeen kanssa. 

Miten kilpirauhasen sairaus vaikuttaa psyykeeseen tai mielenterveyteeen?

Miten vaikuttaa kun kesähelteellä pukeudut villapaitaan ja toppatakkiin ja silti palelet, eikä saunassakaan tule kunnolla lämmin? Mitä vaikuttaa kun kuukautiset tulee koska sattuu ja kestää liian kauan tulla raskaaksi?

Onkohan netissä kuvia hoitamattomasta kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Näin turvonneita kasvoja, lihavuutta, hiuksia harvassa. Kulmakarvojen ulkosyrjä lähtee monilta lääkitykselläkin.