Miehet, kertokaa miksi teette näin? Tulette lähelle, lähemmäksi ja sitten kylmenette? Taas tulette lähemmäksi ja taas kylmenette.
Todella epäjohdonmukaista. Miksi edes haluatte rakentaa yhteyttä, antaa signaaleja siitä, että olette kiinnostuneita sekä tahdotte olla lähellä jos kuitenkin kohta olette todella kylmiä ja etäisiä? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Sitten taas låhennytte, asteen lähemmäksi kuin viimeksi ja taas kylmää. Mitä oikein tahdotte? Minä en tahdo tuollaisen ihmisen kanssa mitään syvällisempää yhteyttä.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siinttä ettet ole impi. Immessä olisi vetovoimaapi
Oletko itse tällainen vetovoimainen Impi, vai haluatko vain pilata sellaisia?
Pelimieskirjasta. Pull-Push taktiikka, tai joku sen tapanen. Ensin annetaan ymmärtää että ollaan kiinnostuneita, mutta vaikka seuraavana päivänä ollaankin kylmiä. Näin saadaan nainen hulluksi ja enemmän kiintymään. En kyllä tiedä toimiiko todellisuudessa
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen välttelevä kiintymyssuhde. Ehkä on jopa tunteita (tai sitten ei...), mutta se on sinänsä ihan samantekevää, kun sinulla on suhteessa paha olla.
Itsessäni on pahasti vikaa, kun tällaisen tyypin kanssa jo kolmisen vuotta hengannut. Yritys taas kerran jättää hänet. En suosittele tällaisessa roikkumista. Ne harvat hetket toki tuntuvat hyviltä, mutta se johtuu vain siitä, että kun kaikki muu aika on paskaa, niin sitten se pieni hetki on se ainoa, kun tuntee itsensä halutuksi. Vahingollista itselle ja todella tyhmää tällaiseen alistua.
Eli ns. etsii "parempaa" samalla kun on sinun kanssa. Sanon ihan miehenä että älä anna kävellä ylitsesi kuin olisit joku kynnysmatto. Mies ei arvosta sinua jos et itsekkään arvosta. Aseta rajat ja jos mies ylittää ne, niin sano että ei tarvitse ottaa enää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain, että teinkö jotain väärin? Sanoinko jotain väärää, annoinko itse väärän signaalin? Vai mistä ihmeestä niin kylmä käytös. Tietenkin hänellä stressiä mutta käytös oli niin kylmää, ettei sekään yksinään asiaa selitä. Todella hämmentynyt fiilis jää tällaisista.
Se mies on rautakaupan myyjä, ei ole tarkoitus jäädä kanssasi seurustelemaan, kun on löydetty etsimäsi tuote. Sinä olet nyt kokenut ihan tavallisen asiakaskontaktin seurustelusuhteeksi!
Jos tulee sellainen fiilis että toinen ihminen ei ole tosissaan kanssasi, vaan ainoastaan leikittelee kanssasi, niin silloin ei kannata jatkaa yhteydenpitoa.
Joskus asiat ovat aika yksinkertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain, että teinkö jotain väärin? Sanoinko jotain väärää, annoinko itse väärän signaalin? Vai mistä ihmeestä niin kylmä käytös. Tietenkin hänellä stressiä mutta käytös oli niin kylmää, ettei sekään yksinään asiaa selitä. Todella hämmentynyt fiilis jää tällaisista.
He's Just Not That Into You. Suosittelen katsomaan myös samannimisen leffan. Avasi aikanaan omat silmäni.
Kun se oikea tulee vastaan, niin ei ole mitään epäselvää minkään kanssa.Ei ole olemassa mitään oikeaa, kaikki ne on loppupelissä samanlaisia paskoja
Monille miehiin katkeroituneille naisille tuntuu olevan aidosti vaikeaa hyväksyä, että useimmat miehet eivät ole paskoja. Suurin osa miehistä on neutraaleja ja miellyttäviä, hyviä ihmisiä.
Ja monesti se hyvä mies muuttuukin paskaksi kun ei olekaan kiinnostunut. Tällä logiikalla eikös se olisi just hyvä että suhdetta ei edes tullut koska mies oli "paska"
Suosittelen Nick Hornbyn kirjaa Uskollinen äänentoisto. Kertoo hienosti tästä ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerropa sinä puolestasi, miksi laitat otsikkoon pisteen.
Kerropa sinä puolestasi, miksi päätät kysymyslauseen pisteeseen?
Kysymyslause ei ole lause, jossa sivulauseessa on kysymys. Siksi oman lauseesi loppuun ei myöskään tule kysymysmerkkiä. Ei kannata vittuilla, kun ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tulee sellainen fiilis että toinen ihminen ei ole tosissaan kanssasi, vaan ainoastaan leikittelee kanssasi, niin silloin ei kannata jatkaa yhteydenpitoa.
Joskus asiat ovat aika yksinkertaisia.
Se ei ole aina niin suoraviivaista ja selvää, tuo toiminta siis. Omalla kohdalla tuota tullut pieninä paloina, niin että alan jossain kohtaa ihmetellä, että mitä oikein tapahtui. Käytännössä kun on sovittu parisuhteen alkaneen, niin toinen lopettaa kaiken panostuksen. Ja sitten pikkuhiljaa tulee mukaan sitä vihjailua, miten en ole toiselle riittävä ulkonäöltöni jne.
Mutta nuo tulee pikkuhiljaa, eikä sellaisen kertarysäyksellä, josta nopeasti tajuaisikin nostaa kytkintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen välttelevä kiintymyssuhde. Ehkä on jopa tunteita (tai sitten ei...), mutta se on sinänsä ihan samantekevää, kun sinulla on suhteessa paha olla.
Itsessäni on pahasti vikaa, kun tällaisen tyypin kanssa jo kolmisen vuotta hengannut. Yritys taas kerran jättää hänet. En suosittele tällaisessa roikkumista. Ne harvat hetket toki tuntuvat hyviltä, mutta se johtuu vain siitä, että kun kaikki muu aika on paskaa, niin sitten se pieni hetki on se ainoa, kun tuntee itsensä halutuksi. Vahingollista itselle ja todella tyhmää tällaiseen alistua.Eli ns. etsii "parempaa" samalla kun on sinun kanssa. Sanon ihan miehenä että älä anna kävellä ylitsesi kuin olisit joku kynnysmatto. Mies ei arvosta sinua jos et itsekkään arvosta. Aseta rajat ja jos mies ylittää ne, niin sano että ei tarvitse ottaa enää yhteyttä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kokenut samaa.
Suurin ongelma on ollut se, etten ole koskaan kenenkään ykkösvaihtoehto. En ole riittävän kaunis, hauska, mielenkiintoinen jne, jotta olisin jollekin oikeasti rakkauden kohde. Joten silloin kun vielä parisuhdetta toivoin, nuo rippeet olivat se ainoa lähin kosketus siihen parisuhdearkeen. Siksi niihin jäi koukkuun, koska kaiken pahan mielen keskellä hartaasti toivoi vain olevansa joku päivä oikeasti se rakkauden kohde.
Itse olen jo luopunut ajatuksesta, niin riskini tuohon tilanteeseen tulevaisuudessa on jo aika pieni. Kun tiedän, ettei kukaan voisi olla minuun tosissaan ihastunut saati rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kuuluu kiertää kaukaa. Hyvä vaan että näyttävät heti alussa todellisen luonteensa.
Niin, siis kiinnostaa tietää mikä juttu tässä on? Jättää aika hämmentyneen olon ja itselle sellaisen, että olenko minä typerä tai kuvitellut asioita. En pidä tuollaisesta lainkaan.
Tuo kylmää - kuumaa on eräänlaista kontrollinhalua suhteessa toiseen. Mies (tai nainen) haluaa, että mennään aina hänen mukaansa, mikä mieli on kulloinkin. Ei myöskään ole valmis / kykenevä sitoutumaan tasapainoisesti toiseen ja ottamaan hänet ja hänen tunteensa myös huomioon. Red flag todellakin. Aika moni mies todella onkin tällainen.
Huono juttu on se, että jos jatkaa tällaisessa kylmää - kuumaa suhteessa, niin tuollainen vuorottelu toimii aivoissa addiktoivasti ja näin epäterveeseen suhteeseen voi jäädä koukkuun. Jää ikäänkuin metsästämään sitä kuumaa ja hyvää; aivot saa ison palkinnon (mm. mielihyvähormonit, epävarmuuden ja ahdistuksen loppuminen) kun se lämmin ja hyvä kohtelu tulee sen kylmän jälkeen.
On vaarana, että tällaisessa suhteessa alkaa taipumaan enemmän ja enemmän toisen tahtoon, oikkuihin ja toiveisiin, kun koittaa saada sen hyvän ja lämpimän kohtelun jatkumaan ja välttämään sen kylmän kauden. Tämä ei tietenkään toimi. Moni erehtyy luulemaan sitä kylmyyttä vain alun ohimeneväksi epävarmuudeksi tms. mikä on virhe.
Välttäkäähän naiset tällaiset suhdeansat, joissa jatkossa on luvassa murhetta, joskus hyvinkin isoja ongelmia ja kärsimystä!
Jos mies on hyvä, aidosti kiinnostunut ja kykenee toisen huomioimiseen tasaveroisesti, niin tällaista kylmää - kuumaa kohtelua ei ole, vaan käytös on johdonmukaista, eikä ristiriitasta ja välillä epäarvostavaa ja laiminlyövää.
Koska teet itse samaa. Yksi päivä hymyilet ja olet ystävällinen. Toisena päivänä et edes tervehdi. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ajan haaskausta yrittää oman pään sisällä analysoida sitä, miksi joku toinen ihminen toimii tietyllä tavalla.
Miksi sä AP tapailet tuollaisia miehiä? Mikset tapaile sellaisia miehiä, jotka oikeasti pitävät sinusta, ja osoittavat sen sanoillaan ja teoillaan.
Kerrotko, että mistä sen ihan alkuun tunnistaa, että kuka on tekemässä noin ja kuka ei? Jos alussa ei edes ole mitään överiä rakkauspommitusta, vaan normaalia huomiointia, joka sitten kääntyy tuohon temppuiluun kun nähdään toisen ihastuneen.
Sen toiminnan tunnistaa siitä, kun toinen aloittaa sen tekemisen. Ei sitä tietenkään sitä ennen voi tunnistaa.
Omalla kohdalla se on aloitettu siinä kohtaa, kun olen ollut itse ihastunut ja täysillä suhteessa mukana. Toki jos tuon aloittaisi kolmansilla treffeillä, niin olisi vaan heipat ja estoon.
Suhteen alettua sen lopettaminen tuo mukanaan surun ja sen surun vaatiman ajan. En vaan jaksa enää lähteä tuohon ottamaan riskiä. Elän mieluummin seesteistä elämää.
Ikävä kuulla, että sinulle on käynyt noin. Mutta valitettavasti deittailuun olennaisesti liittyy se riski, että ihastuminen ei välttämättä ole molemminpuolista.
Me olemme aikuisia ihmisiä, ja meidän pitää pystyä hyväksymään se fakta, että joskus se ihminen johon me ihastumme, ei koe vastaavia tunteita meitä kohtaan.
Toki tuon ymmärrän.
Sitä en ymmärrä, miksi toinen lähtee aloittamaan parisuhteen ihmisen kanssa, johon ei ole ihastunut. Tuo temppuilu kun alkanut suhteen alettua, ei deittailuvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen välttelevä kiintymyssuhde. Ehkä on jopa tunteita (tai sitten ei...), mutta se on sinänsä ihan samantekevää, kun sinulla on suhteessa paha olla.
Itsessäni on pahasti vikaa, kun tällaisen tyypin kanssa jo kolmisen vuotta hengannut. Yritys taas kerran jättää hänet. En suosittele tällaisessa roikkumista. Ne harvat hetket toki tuntuvat hyviltä, mutta se johtuu vain siitä, että kun kaikki muu aika on paskaa, niin sitten se pieni hetki on se ainoa, kun tuntee itsensä halutuksi. Vahingollista itselle ja todella tyhmää tällaiseen alistua.Eli ns. etsii "parempaa" samalla kun on sinun kanssa. Sanon ihan miehenä että älä anna kävellä ylitsesi kuin olisit joku kynnysmatto. Mies ei arvosta sinua jos et itsekkään arvosta. Aseta rajat ja jos mies ylittää ne, niin sano että ei tarvitse ottaa enää yhteyttä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kokenut samaa.
Suurin ongelma on ollut se, etten ole koskaan kenenkään ykkösvaihtoehto. En ole riittävän kaunis, hauska, mielenkiintoinen jne, jotta olisin jollekin oikeasti rakkauden kohde. Joten silloin kun vielä parisuhdetta toivoin, nuo rippeet olivat se ainoa lähin kosketus siihen parisuhdearkeen. Siksi niihin jäi koukkuun, koska kaiken pahan mielen keskellä hartaasti toivoi vain olevansa joku päivä oikeasti se rakkauden kohde.
Itse olen jo luopunut ajatuksesta, niin riskini tuohon tilanteeseen tulevaisuudessa on jo aika pieni. Kun tiedän, ettei kukaan voisi olla minuun tosissaan ihastunut saati rakastunut.
Ymmärrän. Varmasti turhauttaa ja usko loppunut, mutta silti vielä elää pieni toivon kipinä, että jospa sittenkin vielä joskus...
Itsellä miehenä oli taas samanlainen kokemus, että nainen leikki kylmää ja kuumaa. Vähemmästäkin kyllästyy tuohon touhuun, että ensin lirkutellaan, tentataan mun henkilökohtaisia asioita (kysytään rakkauselämästä jne.) ja hakeudutaan lähelle useaan otteeseen sekä tehdään tikusta asiaa. Sitten kun haluatkin olla avoimempi toiselle, seuraavaksi hän tulee heiluttamaan viereen Tinder-profiilia ja lähettää ääniviestejä toiselle miehelle missä sovitaan tapaamisista.
Ok, tajusin ettei toista oikeasti kiinnosta. Miksi jonkun ajan kuluttua taas sama kaava jatkuu? Olen tehnyt selväksi että se juna meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen välttelevä kiintymyssuhde. Ehkä on jopa tunteita (tai sitten ei...), mutta se on sinänsä ihan samantekevää, kun sinulla on suhteessa paha olla.
Itsessäni on pahasti vikaa, kun tällaisen tyypin kanssa jo kolmisen vuotta hengannut. Yritys taas kerran jättää hänet. En suosittele tällaisessa roikkumista. Ne harvat hetket toki tuntuvat hyviltä, mutta se johtuu vain siitä, että kun kaikki muu aika on paskaa, niin sitten se pieni hetki on se ainoa, kun tuntee itsensä halutuksi. Vahingollista itselle ja todella tyhmää tällaiseen alistua.Eli ns. etsii "parempaa" samalla kun on sinun kanssa. Sanon ihan miehenä että älä anna kävellä ylitsesi kuin olisit joku kynnysmatto. Mies ei arvosta sinua jos et itsekkään arvosta. Aseta rajat ja jos mies ylittää ne, niin sano että ei tarvitse ottaa enää yhteyttä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kokenut samaa.
Suurin ongelma on ollut se, etten ole koskaan kenenkään ykkösvaihtoehto. En ole riittävän kaunis, hauska, mielenkiintoinen jne, jotta olisin jollekin oikeasti rakkauden kohde. Joten silloin kun vielä parisuhdetta toivoin, nuo rippeet olivat se ainoa lähin kosketus siihen parisuhdearkeen. Siksi niihin jäi koukkuun, koska kaiken pahan mielen keskellä hartaasti toivoi vain olevansa joku päivä oikeasti se rakkauden kohde.
Itse olen jo luopunut ajatuksesta, niin riskini tuohon tilanteeseen tulevaisuudessa on jo aika pieni. Kun tiedän, ettei kukaan voisi olla minuun tosissaan ihastunut saati rakastunut.
Ymmärrän. Varmasti turhauttaa ja usko loppunut, mutta silti vielä elää pieni toivon kipinä, että jospa sittenkin vielä joskus...
No ei oikeastaan enää edes ole. Tiedän jo, etten tule olemaan loppuelämäni aikana parisuhteessa. Kun ainoa minulle tarkoitettu vaihtoehto on se, että olen varalla kunnes toinen löytää sen oikean ihastuksen kohteen.
Ei tämä ole edes turhautumista, vaan tosiasian hyväksyminen. Se tekee elämästä helpompaa, kun ei tarvitse olla surullinen ja katkera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ajan haaskausta yrittää oman pään sisällä analysoida sitä, miksi joku toinen ihminen toimii tietyllä tavalla.
Miksi sä AP tapailet tuollaisia miehiä? Mikset tapaile sellaisia miehiä, jotka oikeasti pitävät sinusta, ja osoittavat sen sanoillaan ja teoillaan.
Kerrotko, että mistä sen ihan alkuun tunnistaa, että kuka on tekemässä noin ja kuka ei? Jos alussa ei edes ole mitään överiä rakkauspommitusta, vaan normaalia huomiointia, joka sitten kääntyy tuohon temppuiluun kun nähdään toisen ihastuneen.
Sen toiminnan tunnistaa siitä, kun toinen aloittaa sen tekemisen. Ei sitä tietenkään sitä ennen voi tunnistaa.
Omalla kohdalla se on aloitettu siinä kohtaa, kun olen ollut itse ihastunut ja täysillä suhteessa mukana. Toki jos tuon aloittaisi kolmansilla treffeillä, niin olisi vaan heipat ja estoon.
Suhteen alettua sen lopettaminen tuo mukanaan surun ja sen surun vaatiman ajan. En vaan jaksa enää lähteä tuohon ottamaan riskiä. Elän mieluummin seesteistä elämää.
Ikävä kuulla, että sinulle on käynyt noin. Mutta valitettavasti deittailuun olennaisesti liittyy se riski, että ihastuminen ei välttämättä ole molemminpuolista.
Me olemme aikuisia ihmisiä, ja meidän pitää pystyä hyväksymään se fakta, että joskus se ihminen johon me ihastumme, ei koe vastaavia tunteita meitä kohtaan.
Toki tuon ymmärrän.
Sitä en ymmärrä, miksi toinen lähtee aloittamaan parisuhteen ihmisen kanssa, johon ei ole ihastunut. Tuo temppuilu kun alkanut suhteen alettua, ei deittailuvaiheessa.
"Sitä en ymmärrä, miksi toinen lähtee aloittamaan parisuhteen ihmisen kanssa, johon ei ole ihastunut."
Sitä kutsutaan tyytymiseksi. On paljon yleisempää kuin mitä ihmiset osaavat arvatakaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehet peilaa sitä miten sinä kohtelet miestä. Niinhän se aina menee että kyn mies tulee lähemmäksi niin nainen alkaa vihaamaan ja käyttämään miestä.hyvökseen. ja kun mies menee kauemmaksi alkaa nainen taas arvostamaan ja kunnioittamaan miestä. Kaikki johtuu puhtaasti siittä miten te itse kohtelette miestä.
Ja onhan sitä puhuttu jo pitkään että ensin miehet kohtelee naista nii kuin itse toivoisin naisen kohtelevan mutta sen jälkeen mies alkaa kohtelemaan naista ybtä huonosti kun nainen kohtelee miestä. Jos naiset haluaa kunnioitusta ja arvostusta miehiltä niin naisten pitäisi itse antaa arvostusta ja kunnioitusta miehille. Ei se mene todellakaan niin että kun naiset vihaa miehiä niin miesten kuuluu vain arvostaa ja kunnioittaa miehiä. Muutoksen avaimet o naisten käsissä mutta en oidättäisi hengitystä sen puolesta että naiset lopettaisi miesten vihaamisen ja miesten hyväksikäytö
Jotkut miehet pelkää epärealistisen korostetusti, että nainen hyväksikäyttäisi heitä. Usein tällainen ajatusmalli liittyy sovinistisiin epätasa-arvoisiin ajatusmalleihin tai jonkinlaiseen naisvihaan.
Tätä "hyväksikäyttöä" vältelläkseen sitten itse asiassa he kyttäytyvät itse huonosti ja hyväksikäyttövästi. Eivät ollenkaan tasaveroisesti ja naista kunnioittavasti. He eivät näin itse kykene vastavuoroiseen tasapainoiseen parisuhteeseen, eikä puolin ja toisin normaaliin joustamiseen, eikä toisen, erilaisen ihmisen, huomioonottamiseen ja arvostamiseen. Näkevät piruja sielläkin, missä niitä ei ole ja käyvät herkästi omia kuvitelmiaan ja ennakko-oletuksiaan vastaan.
Arviolta noin 10 % länsimaiden populaatiosta kärsii vähintään yhdestä persoonallisuushäiriöstä.
Tämäkin on hyvä huomioida yhtenä osatekijänä, kun kohtaa parisuhdemarkkinoilla outoa tai tunnekylmää käytöstä, ja miettii että mistä tällainen käytös kumpuaa.
Toisinaan minä olen työpaikalla puhelias ja sosiaalinen. Toisinaan taas olen väsynyt ja syrjään vetäytyvä.