Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tavarapaljous osa 2
Jatketaanko täällä ylimääräisistä tavaroista luopumista?
Kommentit (1406)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Oletko kokeillut koota tavaroista erilaisia paketteja, esim. 5e settejä? Vaikka kolme vaatetta yhteensä 5e. Näin saisit isomman määrän tavaraa kerralla pois, enemmän rahaa kuin1e kaupoista ja ostaja säästäisi postikuluissa, jolloin voisi olla houkuttelevampaa ostaa? Tsemppiä sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Mä nimenomaan myyn siksi, että saan puskuria.
Puskuri luo mielenrauhaa.
Vuosia sitten säästin rahaa pitkään ja tuli kattoremontti.Perusarki oli tiukkaa ja kaiken ylimääräisen laitoin jemmatilille.
Kotini osuus oli 15 000 e ja maksoin sen suoraan. Sillä jos tämä olisi tullut joka kk yhtiövastikkeen päälle, ei rahat olisi riittänyt.
Olin vuosia kerännyt kirppiksiltä kultaa ja myin pesämunani. Laskun jälkeen puskurissa oli alle 10 e.
Tällä hetkellä minulla on puskurissa tonni. Kaikki extra. Sentilleen, laitan ylimäräiseen asunnonlyhennykseen
Nostan hattua pitkäjänteiselle työlle! Mielettömän hieno suoritus :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Oletko kokeillut koota tavaroista erilaisia paketteja, esim. 5e settejä? Vaikka kolme vaatetta yhteensä 5e. Näin saisit isomman määrän tavaraa kerralla pois, enemmän rahaa kuin1e kaupoista ja ostaja säästäisi postikuluissa, jolloin voisi olla houkuttelevampaa ostaa? Tsemppiä sinulle!
Ongelma noissa seteissä on siinä, että siinä voisi olla pakotettu ostamaan itselleen epämieluisan tai tarpeettoman tuotteen. Sen vuoksi en osta ikinä mitään settejä kirpputoreilta. Se rahan säästö ei ole niin merkittävä jos joutuu sitten vastuuseen itselleen epämiellyttävistäkin vaatteista.
Vierailija kirjoitti:
Äsken sain raivattua miehen vaatekaapin. Siis hän katsoi mitä säilytetään ja mitä ei ja minä järjestelin ja pyyhin kaapista pölyt. Vielä jäi joitain vaatteita, mitkä ei ole aktiivikäytössä ja siksi harvoin pesussa, ne laitoin pesuun, mutta enimmäkseen kaappiin jäi vain vaatteita mitä hän todella pitää. Toisin kuin minulla, jolla on liikaakin vaatteita joita en pidä, koska joko en ehdi, eli esim kesävaatteille ei tänä kesänä 15 asteen vesisateessa ole hirveästi ollut käyttöä ja minulla kesävaatteita siihen nähden liikaa, tai sitten ovat jotain juhlavaatteita ja juhlia ei ole juuri ollut.
Nyt vaan seuraat miehen esimerkkiä ja karsit tarpeettomat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Jos vain mitenkään pystyt, niin lahjoita edes ne euron tavarat pois. Oma jaksaminen ja mielenterveys on myös tärkeää. Ymmärrän ettei aina ole sitä mahdollisuutta, mutta kuulostat tosi väsyneeltä tähän työhön.
Tai kokeile niputtaa näitä edullisempia, samaan kategoriaan kuuluvia kympin eriksi. Saattaa mennä paremmin.
Tai jos on torissa ilmoituksia niin onko kukaan kokeillut että antaa alennusta jos joku ostaa useamman tavaran?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Oletko kokeillut koota tavaroista erilaisia paketteja, esim. 5e settejä? Vaikka kolme vaatetta yhteensä 5e. Näin saisit isomman määrän tavaraa kerralla pois, enemmän rahaa kuin1e kaupoista ja ostaja säästäisi postikuluissa, jolloin voisi olla houkuttelevampaa ostaa? Tsemppiä sinulle!
Ongelma noissa seteissä on siinä, että siinä voisi olla pakotettu ostamaan itselleen epämieluisan tai tarpeettoman tuotteen. Sen vuoksi en osta ikinä mitään settejä kirpputoreilta. Se rahan säästö ei ole niin merkittävä jos joutuu sitten vastuuseen itselleen epämiellyttävistäkin vaatteista.
Tällä hetkellä opiskelijat etsivät käyttötavaraa, keittiön tavarasetit voisivat mennä kaupaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Minusta tämä menee nyt vähän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Keskustelun aihe on tavarapaljous. Henkilö tuskaili tavarapaljoutta, myymisen hankaluutta ja vaivaa, markkinaa joka ei vedä.
Nyt tavarapaljous onkin tavaraomaisuus.
Ihan käsikädessä kulkevat tavarapaljous ja tavaraomaisuus. Kuten myös kierrätys, tavalla tai toisella.
Eivät ne ole sama asia. Tavarapaljous viittaa ylimääräiseen, syystä tai toisesta tarpeettomaksi tai liialliseksi koettuun tavaraan. Osalla siitä voi olla jälleenmyyntiarvoa, osalla kierrätysarvoa ja osa on jätettä, jonka ainoa arvo on mahdollisesti poltosta saatava energia. Tavaraomaisuus taas on materiaaliseen omaisuuteen kiinnittynyttä rahallista arvoa, eikä ota kantaa siihen, onko tavara liialliseksi tai tarpeettomaksi koettua. Tämän ketjun aihe on nimenomaan tavarapaljous, ei yleisesti tavara omaisuutena tai sen rahallisena arvona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma koti on tavaramäärän puolesta jo hyvissä uomissa, kun viitisen vuotta sitten tein ison raivauksen. Siltikin välillä pääsee kertymään jotain nurkkiin, vaikka melko säntillisesti myyn tai kierrätän tarpeettomat saman tien. Torissa on muutama ilmoitus, ja kumppani on halukas viemään jotain ylimääräisiä astioitani kotiinsa.
Tavarasuhde on muuttunut sen verran, että uuden hankkimisen kynnys nousee koko ajan korkeammalle. Nykyään hankin melkein kaiken mieluummin käytettynä, ja yllättävän hyvin kaikennäköistä löytää, ainakin jos etsii jonkin aikaa. Nyt on etsinnässä kiertoilmakypsennin, koska uuni reistailee, ja yhden ihmisen taloudessa isolle uunille on harvoin tarvetta.
Varaston siivoilun jälkeen harmittaa kierrätyksen vaikeus kotikaupungissani.
Vaarallisten jätteiden kierrätys on ainoastaan jätekeskuksella, jonne on hankala päästä ilman autoa. Bussilla koko matka keskustasta kestää tunnin suuntaansa ja asioinnin ym kanssa koko reissu kestää kolme tuntia. Aukiolo on vain 7-15, joten joutuu ottamaan töistä palkatonta vapaata.
Itse olen kuuliaisesti säilönyt vanhat maalit ja muut vaaralliset jätteet odottamassa aikaa jolloin ehdin ne viemään. Mutta ei ole vaikea arvata että moni vähemmän ympäristötietoinen tai sairas tai arjessaan kuormittunut ihminen tuskin alkaa näkemään tätä vaivaa. Ja tämän takia polttojätteeseen päätyy tavaraa mikä sinne ei todellakaan kuulu.
Jos halutaan saada ihmiset kierrättämään, siitä ei voi tehdä kohtuuttoman työlästä. Vaikka kaikki ovat periaatteessa vastuussa jätteistään, löytyy silti iso joukko ihmisiä jotka priorisoivat muita asioita ja eivät noudata ohjeita, jos se on liian työlästä
Kumpa kaupunki järjestäisi esimerkiksi muutaman kerran vuodessa helposti saavutettavan väliaikaisen paikan jonne voisi viedä jätteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varaston siivoilun jälkeen harmittaa kierrätyksen vaikeus kotikaupungissani.
Vaarallisten jätteiden kierrätys on ainoastaan jätekeskuksella, jonne on hankala päästä ilman autoa. Bussilla koko matka keskustasta kestää tunnin suuntaansa ja asioinnin ym kanssa koko reissu kestää kolme tuntia. Aukiolo on vain 7-15, joten joutuu ottamaan töistä palkatonta vapaata.
Itse olen kuuliaisesti säilönyt vanhat maalit ja muut vaaralliset jätteet odottamassa aikaa jolloin ehdin ne viemään. Mutta ei ole vaikea arvata että moni vähemmän ympäristötietoinen tai sairas tai arjessaan kuormittunut ihminen tuskin alkaa näkemään tätä vaivaa. Ja tämän takia polttojätteeseen päätyy tavaraa mikä sinne ei todellakaan kuulu.
Jos halutaan saada ihmiset kierrättämään, siitä ei voi tehdä kohtuuttoman työlästä. Vaikka kaikki ovat periaatteessa vastuussa jätteistään, löytyy silti iso joukko ihmisiä jotka priorisoivat muita asioita ja eivät noudata ohjeita, jos se on liian työlästä
Kumpa kaupunki järjestäisi esimerkiksi muutaman kerran vuodessa helposti saavutettavan väliaikaisen paikan jonne voisi viedä jätteensä.
Tiedän tuskan! Autottomana kierrättäminen on joskus hankalaa. Meidän kaupungissa onneksi kiertää jäteauto, johon voi viedä ilmaiseksi ongelma- yms. jätettä, jota ei kotitalouksissa kierrätetä. Se pysähtyy keskeisille paikoille muutamaksi tunniksi ilta-aikaan, joten sinne on helppo mennä.
Ihan kamalaa tuo, että maalit, bensat yms jätteiden vienti vaatii auton. Entäs me autottomat? Vaikka ikää on, olen vielä sen verran toimintakykyinen että vein tänä kesänä sähköpyörällä pienen määrän vanhoja maaleja ja ruohonleikkurin bensaa jäteasemalle kahdeksan kilsan päähän. Toimintakyky kuitenkin huonontuu ikävän sairauden takia, miten sitten.... Hienoa, että jossain kaupungissa käy kiertävä jäteauto. Meillä ei valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Minusta tämä menee nyt vähän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Keskustelun aihe on tavarapaljous. Henkilö tuskaili tavarapaljoutta, myymisen hankaluutta ja vaivaa, markkinaa joka ei vedä.
Nyt tavarapaljous onkin tavaraomaisuus.
Ihan käsikädessä kulkevat tavarapaljous ja tavaraomaisuus. Kuten myös kierrätys, tavalla tai toisella.
Eivät ne ole sama asia. Tavarapaljous viittaa ylimääräiseen, syystä tai toisesta tarpeettomaksi tai liialliseksi koettuun tavaraan. Osalla siitä voi olla jälleenmyyntiarvoa, osalla kierrätysarvoa ja osa on jätettä, jonka ainoa arvo on mahdollisesti poltosta saatava energia. Tavaraomaisuus taas on materiaaliseen omaisuuteen kiinnittynyttä rahallista arvoa, eikä ota kantaa siihen, onko tavara liialliseksi tai tarpeettomaksi koettua. Tämän ketjun aihe on nimenomaan tavarapaljous, ei yleisesti tavara omaisuutena tai sen rahallisena arvona.
En ole tuo kenelle vastaat, mutta edellinen kirjoittahan ei väittänyt niiden olevan "sama asia", vaan että ne "kulkevat käsi kädessä". Köyhällä noiden asioiden raja on aika häilyvä.
Hyvätuloisen on yleensä helpompi jaotella ylimääräiset tavarat kategoriaan "tarpeeton, lähtee poistoon". Mitä enemmän on rahaa, sitä korkeammalla menee sen raja, minkä rahallista arvoa jaksaa edes miettiä. On ihmisiä joille alle 50 euron arvo ei ole mitään, toisille jopa alle 500 euroa on sellaista ettei jaksa nähdä vaivaa sen myymisen eteen.
Tarpeeksi köyhälle puolestaan jokainen tavara on "Voisikohan tästä saada edes euron?"
En tiedä, missä vaiheessa on päätetty, että tässä ketjussa ei saisi keskustella tällaisista asioista ollenkaan. Mutta olen kyllä jo edellisessäkin ketjussa huomannut, että hyväosaisemmat kirjoittajat turhautuvat, kun köyhät puljaavat jotain pikkutavaraa ja mahdollisesti mt-ongelmaiset kertovat tavaraan liittyvistä ongelmistaan/pakkomielteistään/ahdistuksenaiheistaan. Jos jutut ei kiinnosta, niiden yli pitäisi olla helppo hypätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Minusta tämä menee nyt vähän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Keskustelun aihe on tavarapaljous. Henkilö tuskaili tavarapaljoutta, myymisen hankaluutta ja vaivaa, markkinaa joka ei vedä.
Nyt tavarapaljous onkin tavaraomaisuus.
Ihan käsikädessä kulkevat tavarapaljous ja tavaraomaisuus. Kuten myös kierrätys, tavalla tai toisella.
Eivät ne ole sama asia. Tavarapaljous viittaa ylimääräiseen, syystä tai toisesta tarpeettomaksi tai liialliseksi koettuun tavaraan. Osalla siitä voi olla jälleenmyyntiarvoa, osalla kierrätysarvoa ja osa on jätettä, jonka ainoa arvo on mahdollisesti poltosta saatava energia. Tavaraomaisuus taas on materiaaliseen omaisuuteen kiinnittynyttä rahallista arvoa, eikä ota kantaa siihen, onko tavara liialliseksi tai tarpeettomaksi koettua. Tämän ketjun aihe on nimenomaan tavarapaljous, ei yleisesti tavara omaisuutena tai sen rahallisena arvona.
En ole tuo kenelle vastaat, mutta edellinen kirjoittahan ei väittänyt niiden olevan "sama asia", vaan että ne "kulkevat käsi kädessä". Köyhällä noiden asioiden raja on aika häilyvä.
Hyvätuloisen on yleensä helpompi jaotella ylimääräiset tavarat kategoriaan "tarpeeton, lähtee poistoon". Mitä enemmän on rahaa, sitä korkeammalla menee sen raja, minkä rahallista arvoa jaksaa edes miettiä. On ihmisiä joille alle 50 euron arvo ei ole mitään, toisille jopa alle 500 euroa on sellaista ettei jaksa nähdä vaivaa sen myymisen eteen.
Tarpeeksi köyhälle puolestaan jokainen tavara on "Voisikohan tästä saada edes euron?"
En tiedä, missä vaiheessa on päätetty, että tässä ketjussa ei saisi keskustella tällaisista asioista ollenkaan. Mutta olen kyllä jo edellisessäkin ketjussa huomannut, että hyväosaisemmat kirjoittajat turhautuvat, kun köyhät puljaavat jotain pikkutavaraa ja mahdollisesti mt-ongelmaiset kertovat tavaraan liittyvistä ongelmistaan/pakkomielteistään/ahdistuksenaiheistaan. Jos jutut ei kiinnosta, niiden yli pitäisi olla helppo hypätä.
Tavarapaljous, tavaran arvo ja myymisen helppous tai hankaluus eivät suoraan liity ihmisen tulotasoon tai vaurauteen. Kyse ei ole siitä, onko köyhälle tavarasta saatava raha tärkeämpi juttu vai ei vaan siitä, että se on eri asia kuin tavarapaljous ja sen selättäminen. Eivät täysin toisistaan irrallisia mutta silti eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Minusta tämä menee nyt vähän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Keskustelun aihe on tavarapaljous. Henkilö tuskaili tavarapaljoutta, myymisen hankaluutta ja vaivaa, markkinaa joka ei vedä.
Nyt tavarapaljous onkin tavaraomaisuus.
Ihan käsikädessä kulkevat tavarapaljous ja tavaraomaisuus. Kuten myös kierrätys, tavalla tai toisella.
Eivät ne ole sama asia. Tavarapaljous viittaa ylimääräiseen, syystä tai toisesta tarpeettomaksi tai liialliseksi koettuun tavaraan. Osalla siitä voi olla jälleenmyyntiarvoa, osalla kierrätysarvoa ja osa on jätettä, jonka ainoa arvo on mahdollisesti poltosta saatava energia. Tavaraomaisuus taas on materiaaliseen omaisuuteen kiinnittynyttä rahallista arvoa, eikä ota kantaa siihen, onko tavara liialliseksi tai tarpeettomaksi koettua. Tämän ketjun aihe on nimenomaan tavarapaljous, ei yleisesti tavara omaisuutena tai sen rahallisena arvona.
En ole tuo kenelle vastaat, mutta edellinen kirjoittahan ei väittänyt niiden olevan "sama asia", vaan että ne "kulkevat käsi kädessä". Köyhällä noiden asioiden raja on aika häilyvä.
Hyvätuloisen on yleensä helpompi jaotella ylimääräiset tavarat kategoriaan "tarpeeton, lähtee poistoon". Mitä enemmän on rahaa, sitä korkeammalla menee sen raja, minkä rahallista arvoa jaksaa edes miettiä. On ihmisiä joille alle 50 euron arvo ei ole mitään, toisille jopa alle 500 euroa on sellaista ettei jaksa nähdä vaivaa sen myymisen eteen.
Tarpeeksi köyhälle puolestaan jokainen tavara on "Voisikohan tästä saada edes euron?"
En tiedä, missä vaiheessa on päätetty, että tässä ketjussa ei saisi keskustella tällaisista asioista ollenkaan. Mutta olen kyllä jo edellisessäkin ketjussa huomannut, että hyväosaisemmat kirjoittajat turhautuvat, kun köyhät puljaavat jotain pikkutavaraa ja mahdollisesti mt-ongelmaiset kertovat tavaraan liittyvistä ongelmistaan/pakkomielteistään/ahdistuksenaiheistaan. Jos jutut ei kiinnosta, niiden yli pitäisi olla helppo hypätä.
Tavarapaljous, tavaran arvo ja myymisen helppous tai hankaluus eivät suoraan liity ihmisen tulotasoon tai vaurauteen. Kyse ei ole siitä, onko köyhälle tavarasta saatava raha tärkeämpi juttu vai ei vaan siitä, että se on eri asia kuin tavarapaljous ja sen selättäminen. Eivät täysin toisistaan irrallisia mutta silti eri asioita.
No, me ollaan tästä selkeästi ihan eri mieltä, ja se on ok. Minulle ainakin ylimääräisistä tavaroista luopumista hankaloittaa se, että jokainen penni on minulle tärkeä. Siksi kerään laatikoihin "kirppistavaraa" sen sijaan että kippaisin ne Punaiselle ristille (Uffia en käytä). Ja kun tällä hetkellä kirppiksillä kauppa käy aika nihkeästi - asia jonka monet ihmiset ovat tälläkin palstalla tiedostaneet - ne kirppistavaralaatikot pyörivät kaapeissa sen sijaan että pääsisin niistä helposti eroon. Eli kyllä, köyhän on tässä mielessä vaikeampi päästä ylimääräisestä tavarasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Minusta tämä menee nyt vähän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Keskustelun aihe on tavarapaljous. Henkilö tuskaili tavarapaljoutta, myymisen hankaluutta ja vaivaa, markkinaa joka ei vedä.
Nyt tavarapaljous onkin tavaraomaisuus.
Ihan käsikädessä kulkevat tavarapaljous ja tavaraomaisuus. Kuten myös kierrätys, tavalla tai toisella.
Eivät ne ole sama asia. Tavarapaljous viittaa ylimääräiseen, syystä tai toisesta tarpeettomaksi tai liialliseksi koettuun tavaraan. Osalla siitä voi olla jälleenmyyntiarvoa, osalla kierrätysarvoa ja osa on jätettä, jonka ainoa arvo on mahdollisesti poltosta saatava energia. Tavaraomaisuus taas on materiaaliseen omaisuuteen kiinnittynyttä rahallista arvoa, eikä ota kantaa siihen, onko tavara liialliseksi tai tarpeettomaksi koettua. Tämän ketjun aihe on nimenomaan tavarapaljous, ei yleisesti tavara omaisuutena tai sen rahallisena arvona.
En ole tuo kenelle vastaat, mutta edellinen kirjoittahan ei väittänyt niiden olevan "sama asia", vaan että ne "kulkevat käsi kädessä". Köyhällä noiden asioiden raja on aika häilyvä.
Hyvätuloisen on yleensä helpompi jaotella ylimääräiset tavarat kategoriaan "tarpeeton, lähtee poistoon". Mitä enemmän on rahaa, sitä korkeammalla menee sen raja, minkä rahallista arvoa jaksaa edes miettiä. On ihmisiä joille alle 50 euron arvo ei ole mitään, toisille jopa alle 500 euroa on sellaista ettei jaksa nähdä vaivaa sen myymisen eteen.
Tarpeeksi köyhälle puolestaan jokainen tavara on "Voisikohan tästä saada edes euron?"
En tiedä, missä vaiheessa on päätetty, että tässä ketjussa ei saisi keskustella tällaisista asioista ollenkaan. Mutta olen kyllä jo edellisessäkin ketjussa huomannut, että hyväosaisemmat kirjoittajat turhautuvat, kun köyhät puljaavat jotain pikkutavaraa ja mahdollisesti mt-ongelmaiset kertovat tavaraan liittyvistä ongelmistaan/pakkomielteistään/ahdistuksenaiheistaan. Jos jutut ei kiinnosta, niiden yli pitäisi olla helppo hypätä.
Köyhällä on tavaroilla myös sellainen ulottuvuus kuin "Olenko ihan varma, etten tarvitse tätä vielä?", joka saa epäröimään.
Esimerkiksi minä olen tässä viime viikon aikana tuskaillut kahden lenkkariparin kanssa, jotka ovat pyörineet kaapissa kauan ihan turhaan. En pidä kummastakaan, ne eivät tunnu hyvältä jalassa. Mutta aina, kun olen laittamassa ne pois, alan epäröidä: mitä jos paremmat lenkkarini menevät rikki, ja tarvitsen varakenkiä? Ei ole varaa ostaa heti hyviä kenkiä tilalle, ja uusikin pari voi olla vieläkin huonompi hutiostos. (Minulla on kummallinen jalka; kengät saattavat tuntua ostaessa ihanalta jalassa, ja muutaman käyttökerran jälkeen alkaakin jalkoja särkeä tai hiertää. En siis ikinä tiedä, onko kengät hyvät vai ei, ennen kuin on liian myöhäistä katua.)
Tästä tulikin mieleeni, että en oikeastaan edes tiedä, miten kengät tulee kierrättää. En ole täysin käyttämättömiäkään kenkiä saanut ikinä myytyä kirppiksellä edes pilkkahintaan, joten oletan, että käytetyt kengät eivät mene kaupaksi senkään vertaa. Mutta voiko niitä laittaa lahjoituksiinkaan? Kuluneet kengät voisi laittaa vain roskiin, mutta muutaman kerran käytetyt, erinomaisessa kunnossa olevat olisi sääli heittää sekajätteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihan masentunut, aivan loppu henkisesti ja fyysisesti tavaroiden karsimiseen tai lähinnä myymiseen. Mökki on kuin pommin jäljiltä kun kaikki tavarat, joista haluan päästä eroon, on kasoissa pöydillä, lattioilla, tuoleilla. En jaksa järjestellä enkä kuvata enää. Yli 300 ilmoitusta nyt myyntialustoilla, hinnat 1-10€ eikä kukaan osta mitään, tinkaa vaan jostain 2€ tavarasta puolet pois vaikka postikulut 0-2€. Pakkauspahveja yksi nurkka täysi, teippiä monta rullaa jemmassa. Eilen joku osti 3€ tavaran mutta perui sen muutaman tunnin päästä. Ei auta muu kuin kerätä kassillinen kerrallaan ja lahjoittaa kierrätyskeskukseen. Ennen kuin hermot menee. Rahaa tarvitsisin kipeästi niistä mutta ei vaan hermot riitä postittaa alle euron tavaroita. Ruoatkin joutuu ostamaan luottokortilla kun ei kukaan osta mitään. Ja en myy roskaa vaan hyväkuntoisia tavaroita, hyvin kuvattuja joka puolelta, vaatteista kaikki mahdolliset mitat ilmoitettuna. Hinnat todella edulliset. Kaikki aiemmat palautteet maksimissa, kiitoksilla ja kehuilla. Sorry, huono päivä tänään(kin).
Minkä ihmeen takia näet tuon kaiken vaivan? Kuvittele, millainen tilanne tekisi sinut onnelliseksi. Olisitko tyytyväinen, jos kaikki tuo roju olisi jonain aamuna herätessäsi vain kadonnut, etkä surisi sen perään? Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle.
Eikö se olisi helpotus?Etkö ymmärrä lausetta "tarvitsen kipeästi rahaa"?
Ymmärrän. Mutta tekstissä sanotaan, että kukaan ei osta mitään. Jos kukaan ei osta mitään, niin eihän se roina silloin muutu rahaksi.
Silloin se on pelkkää, silkkaa vaivaa.Sinun on niin helppo sanoa noin jos rahaa tulee riittävästi joka kuukausi (palkka, eläke, anssi). Monilla ainoa tuki on yleistuki ja sehän ei kenelläkään riitä elämiseen Suomessa. Ei yhdelläkään ihmisellä. Siksi se tavaraomaisuus on RAHAA, kirjaimellisesti. Jotta saa edes leipää, pitää myydä tavaroita vitosella. Jotta saa maksettua puhelinliittymän pitää myydä tavaroita parilla kympillä. Ei niitä tavaroita voi lahjoittaa pois vaan sen vuoksi että ahdistus sitten helpottaa. Sen jälkeen ahdistaa vielä enemmän kun ei ole sitä tavaraakaan mahdollisesti muutettavissa rahaksi. Älytöntä että pitää vääntää rautalangasta näin yksinkertainen asia joillekin.
Minusta tämä menee nyt vähän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Keskustelun aihe on tavarapaljous. Henkilö tuskaili tavarapaljoutta, myymisen hankaluutta ja vaivaa, markkinaa joka ei vedä.
Nyt tavarapaljous onkin tavaraomaisuus.
Ihan käsikädessä kulkevat tavarapaljous ja tavaraomaisuus. Kuten myös kierrätys, tavalla tai toisella.
Eivät ne ole sama asia. Tavarapaljous viittaa ylimääräiseen, syystä tai toisesta tarpeettomaksi tai liialliseksi koettuun tavaraan. Osalla siitä voi olla jälleenmyyntiarvoa, osalla kierrätysarvoa ja osa on jätettä, jonka ainoa arvo on mahdollisesti poltosta saatava energia. Tavaraomaisuus taas on materiaaliseen omaisuuteen kiinnittynyttä rahallista arvoa, eikä ota kantaa siihen, onko tavara liialliseksi tai tarpeettomaksi koettua. Tämän ketjun aihe on nimenomaan tavarapaljous, ei yleisesti tavara omaisuutena tai sen rahallisena arvona.
En ole tuo kenelle vastaat, mutta edellinen kirjoittahan ei väittänyt niiden olevan "sama asia", vaan että ne "kulkevat käsi kädessä". Köyhällä noiden asioiden raja on aika häilyvä.
Hyvätuloisen on yleensä helpompi jaotella ylimääräiset tavarat kategoriaan "tarpeeton, lähtee poistoon". Mitä enemmän on rahaa, sitä korkeammalla menee sen raja, minkä rahallista arvoa jaksaa edes miettiä. On ihmisiä joille alle 50 euron arvo ei ole mitään, toisille jopa alle 500 euroa on sellaista ettei jaksa nähdä vaivaa sen myymisen eteen.
Tarpeeksi köyhälle puolestaan jokainen tavara on "Voisikohan tästä saada edes euron?"
En tiedä, missä vaiheessa on päätetty, että tässä ketjussa ei saisi keskustella tällaisista asioista ollenkaan. Mutta olen kyllä jo edellisessäkin ketjussa huomannut, että hyväosaisemmat kirjoittajat turhautuvat, kun köyhät puljaavat jotain pikkutavaraa ja mahdollisesti mt-ongelmaiset kertovat tavaraan liittyvistä ongelmistaan/pakkomielteistään/ahdistuksenaiheistaan. Jos jutut ei kiinnosta, niiden yli pitäisi olla helppo hypätä.
Köyhällä on tavaroilla myös sellainen ulottuvuus kuin "Olenko ihan varma, etten tarvitse tätä vielä?", joka saa epäröimään.
Esimerkiksi minä olen tässä viime viikon aikana tuskaillut kahden lenkkariparin kanssa, jotka ovat pyörineet kaapissa kauan ihan turhaan. En pidä kummastakaan, ne eivät tunnu hyvältä jalassa. Mutta aina, kun olen laittamassa ne pois, alan epäröidä: mitä jos paremmat lenkkarini menevät rikki, ja tarvitsen varakenkiä? Ei ole varaa ostaa heti hyviä kenkiä tilalle, ja uusikin pari voi olla vieläkin huonompi hutiostos. (Minulla on kummallinen jalka; kengät saattavat tuntua ostaessa ihanalta jalassa, ja muutaman käyttökerran jälkeen alkaakin jalkoja särkeä tai hiertää. En siis ikinä tiedä, onko kengät hyvät vai ei, ennen kuin on liian myöhäistä katua.)
Tästä tulikin mieleeni, että en oikeastaan edes tiedä, miten kengät tulee kierrättää. En ole täysin käyttämättömiäkään kenkiä saanut ikinä myytyä kirppiksellä edes pilkkahintaan, joten oletan, että käytetyt kengät eivät mene kaupaksi senkään vertaa. Mutta voiko niitä laittaa lahjoituksiinkaan? Kuluneet kengät voisi laittaa vain roskiin, mutta muutaman kerran käytetyt, erinomaisessa kunnossa olevat olisi sääli heittää sekajätteeseen.
Jos tilasta on pulaa, niin laita toiset ylimääräiset kengät pois ja säästä toiset varakengiksi? Ja itse olen saanut ainakin kenkiä vietyä Kierrätyskeskukseen, ovat sanoneet että siellä hyväkuntoiset kengät menevät hyvin kaupaksi.
Minulla on muuten kenkien (jalkojen) kanssa sama ongelma. Siksi ostan vain yhden tietyn merkin lenkkareita, ja yritän ostaa vieläpä samaa mallia, jos sitä vaan on saatavilla. Toki vähän tylsää käyttää aina samanlaisia kenkiä, mutta näin hutiostosten määrä on vähentynyt selvästi.
Täytyy myöntää, että en ole koskaan ajatellut tavaran toimivan puskurina. Tavaran arvo kuitenkin romahtaa heti kun sen kantaa kaupasta ulos.
Minäkin olen kokenut aiheen Tavarapaljous letjun käsittelevän lähinnä turhaa tavaraa, pursuavia kaappeja, saamattomuutta, väsymistä enkä suinkaan sitä, että tavarapaljous olisi joku sijoitus ja vanhuuden turva, jonka hallinnointi ottaa voimille.
Siksikö mun vanhempien ikäluokalla on niin helvetisti tavaraa, että se on joku puskuri?
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää, että en ole koskaan ajatellut tavaran toimivan puskurina. Tavaran arvo kuitenkin romahtaa heti kun sen kantaa kaupasta ulos.
Minäkin olen kokenut aiheen Tavarapaljous letjun käsittelevän lähinnä turhaa tavaraa, pursuavia kaappeja, saamattomuutta, väsymistä enkä suinkaan sitä, että tavarapaljous olisi joku sijoitus ja vanhuuden turva, jonka hallinnointi ottaa voimille.
Siksikö mun vanhempien ikäluokalla on niin helvetisti tavaraa, että se on joku puskuri?
Ehkä se on tässä maailmassa joidenkin hamstereiden mielestä noinkin, mutta etkö nyt vähän vääristele sitä, mitä tässä keskustelussa on sanottu ylimääräisistä tavaroista ja niiden rahallisesta arvosta?
Köyhilläkin on turhaksi jäänyttä tavaraa ja jopa hutiostoksia, mutta niistä ei malta luopua yhtä kevyin mielin kuin hyvätuloinen, koska niistä voisi saada edes muutaman euron takaisin. Tämä keskustelun sivujuonnehan lähti siitä, että jollekin kirjoittajalle suositeltiin, että mikset vie tavaroitasi lahjoituksiin ja pääse niistä helpommalla eroon. Kirjoittaja vastasi, että hänelle olisi joka euro tarpeen.
Tietääkseni kukaan ei ole tässä ketjussa kirjoittanut, että keräisi tarkoituksella tavaraa "puskuriksi". Ainakin tuossa ylempänä puskurista puhuva tarkoitti mielestäni selkeästi rahaa puskurina. Myy tavaroita, jotta kertyisi rahaa säästöön, jota ei muuten ole.
Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Puhuvatko tässä nyt kaikki keskustelijat ihan ristiin?
Alue: Aihe vapaa
Oletko se, joka kirjoitti "Miksi et vain vie uffin lootaan, kikeen ja roskakatoskeen tai vaikka jäteasemalle." Toivottavasti et, sillä olisi aika tekopyhää ehdottaa sellaista jos itsekään et halua lahjoittaa ilmaiseksi, koska keräät puskuria.