Lue keskustelun säännöt.
Tavarapaljous osa 2
Jatketaanko täällä ylimääräisistä tavaroista luopumista?
Kommentit (1188)
Vierailija kirjoitti:
Lahjaksi saatuja merkkiastioita on usempi hyllyllinen keittiössä. Näille on käyttöä harvemmin kuin kerran vuodessa. Viinilaseja, glogilaseja ym. Myisitkö ne?
Myisin, koska joku voi kerätä sitä sarjaa ja sitä ei ole välttämättä enää tuotannossa. Itsekin etsin välillä Pentikin Saaga-sarjan astioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään nauti myymisestä, en todellakaan. Mutta se on kuitenkin minulle paras tapa luopua turhista tavaroista. Roskiin en voi heittää ja Uffin laatikosta päätyvät ties minne valtaviin jätetekstiilikasoihin. En myöskään halua antaa kaikkea ilmaiseksi pois, koska raha tulee lapsiperheessä aina tarpeeseen. Varsinkin, kun kaikki kallistuu koko ajan, mutta palkat ei nouse. Samalla opetan lapsillekin kierrättämistä ja sitä, että tavarat eivät ole kertakäyttöisiä vaikka ultrapikamuotia kovasti tuupataankin markkinoille. Kirpparit ja secondhand ostaminen ovat ihan yhtä hyviä vaihtoehtoja eikä sitä tarvitse hävetä.
Ja parhaiten helpotusta tilanteeseen varmaan tuo se, että ostaa vain ihan välttämättömintä lapsille. Itselle ei yleensä tarvitse juuri mitään vaan käyttää pois jo olemassa olevaa. Samalla vähentää tavaraa niin pikkuhiljaa helpottuu ja tuolla tavalla rahakin riittää paremmin.
Mutta kasvavat lapset tarvitsee vaatteita. Pitää olla vaihtovaraa. Pyrin pesemään pyykkiä kerran viikossa niin tarvitsee useammat kaikkea. Onneksi meillä lapsille kelpaa perus vaatteet ja olemme ostaneetkin Torista uusia seuraavan koon vaatteita. Vaatepaketit on hyväksi todettuja.
Myös sisäpelikengät löytyy sieltä, mitä harrastuksessa tarvitaan.
Minun lapsillani jalat kasvoivat niin nopeasti yhdessä vaiheessa, että piti ostaa kolmesti vuodessa uudet kengät. Koulussa vaadittiin sisäliikunnassa sisäpelikengät jo alakoulussa. Ne eivät ehtineet pahemmin kulumaan muutamalla sisäliikuntatunnilla. Sama juttu kumisaappaiden kanssa. Oikeastaan lenkkarit ja talvikengät tuli käytettyä loppuun saakka.
Muuten olin poikkeava äiti siinä mielessä, etten lähtenyt mukaan merkkivaatebuumiin ja oli tärkeämpää että lapsilla oli puhdasta ja kuivaa yllä. Sain kyllä kokea sen suhteen sosiaalista hyljeksintääkin ja yksi mamma ihmetteli, että kuinka minä ilkeän antaa lasteni möyriä kotipihalla ja viereisessä leikkipuistossa kirpputorilta ostettu merkitön haalari yllä. Siihen aikaan ei vielä puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka kasvihuoneilmiöstä (sama asia toisella nimellä) oli puhuttu koulussa jo 1980-luvulla.
Nyt aika on toinen ja kulutustpttumuksiani voisi pitää jopa vastuullisina. Ainakaan perheen elämä ei mennyt täysin sekaisin jonkun mahataudin vuoksi kun oli riittävästi vaihtovaatetta olemassa. Aivan sama, vaikka oli merkittömiä. Ihan kelpo aikuisia lapsistani kasvoi. He alkoivat teineinä olemaan merkkivaatteiden perään. Teimme niin, että annoimme rahat perusvaatteisiin ja he tienasivat omalla työllään lisää ostaakseen merkkivaatteita. Aikuistuttuaan se merkkivaatehömpötys meni onneksi ohi. Joku puuvillasta ja polyesterista tehty kangas nyppyyntyy aivan yhtä nopeasti olipa se merkki siinä vaatteessa tai vaate ilman merkkiä tai logoa.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjaksi saatuja merkkiastioita on usempi hyllyllinen keittiössä. Näille on käyttöä harvemmin kuin kerran vuodessa. Viinilaseja, glogilaseja ym. Myisitkö ne?
Myisin, koska joku voi kerätä sitä sarjaa ja sitä ei ole välttämättä enää tuotannossa. Itsekin etsin välillä Pentikin Saaga-sarjan astioita.
Myisin tai lahjoittaisin. Ymmärrän, jos joskus lahjaksi antamani lähtee kiertoon. Meillä kaikilla on niin paljon tavaraa.
Olen lakannut ostamasta lahjaksi tavaraa jo kauan sitten. Annan lippuja, lahjakortteja, herkkuja yms mitkä katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iskenyt jotenkin synkeä mieli. Sää on niin syksyinen, että varmasti vaikuttaa, mutta jotenkin ihmiset kenen kanssa olen ollut tekemisissä lähipäivinä, ovat saaneet mulle huonon fiiliksen. Ollaan oltu miehen kanssa kovia auttamaan muita ja tehty mm. puutöitä sillä tiedolla, että saadaan ottaa itsellekin talven puut, kerätty marjoja ja sieniä tiedolla, että saadaan niistä itsekin jne, mutta sitten päätös on pyörretty ja todettu, että kaikki jääkin toiselle. Lomakin loppuu, niin ehtiikö tässä enää oikein metsään ja mustikan alkaa olla kerättykin. Nyt tuntuu, että tavaroista pitää saada ennemmin myyntiä kuin lahjoittaa, kun "hyväntekeväisyyteen" meni muuta. Mutta samaan aikaan ärsyttää se tavaroiden pyörittäminen. Voiskos joku piristää päivää kertomalla hyvän mielen onnistumisia?
Todella outoa.
Jos kerään marjoja tai sieniä, todellakin pidän mitä tahdon. Voin antaa lahjaksi muutamia litroja esim lapsilleni. Jos ei kerää itse, voi ostaa marjat torilta tai kaupan pakastealtaasta.
Halot maksaa 100€ kuutio. Ylikin. Täytyy olla aika tossu, jos ei ota sovitun mukaista osaa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lahjaksi saatuja merkkiastioita on usempi hyllyllinen keittiössä. Näille on käyttöä harvemmin kuin kerran vuodessa. Viinilaseja, glogilaseja ym. Myisitkö ne?
Pois vaan jos ei ole tiedossa mitään tilaisuuksia joissa voisi olla käyttöä. Minäkin aion myydä viinilasit jotka ostin valmistujaisiin. Seuraavat valmistujaiset on 15 vuoden päästä eikä minun vastuulla järjestää.
Ei olekaan, mutta mitäs teet kun aikuinen lapsi ei tule noutamaan ja sanoo, ettei mahdu, ei ole aikaa. Yhä uudelleen tuota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iskenyt jotenkin synkeä mieli. Sää on niin syksyinen, että varmasti vaikuttaa, mutta jotenkin ihmiset kenen kanssa olen ollut tekemisissä lähipäivinä, ovat saaneet mulle huonon fiiliksen. Ollaan oltu miehen kanssa kovia auttamaan muita ja tehty mm. puutöitä sillä tiedolla, että saadaan ottaa itsellekin talven puut, kerätty marjoja ja sieniä tiedolla, että saadaan niistä itsekin jne, mutta sitten päätös on pyörretty ja todettu, että kaikki jääkin toiselle. Lomakin loppuu, niin ehtiikö tässä enää oikein metsään ja mustikan alkaa olla kerättykin. Nyt tuntuu, että tavaroista pitää saada ennemmin myyntiä kuin lahjoittaa, kun "hyväntekeväisyyteen" meni muuta. Mutta samaan aikaan ärsyttää se tavaroiden pyörittäminen. Voiskos joku piristää päivää kertomalla hyvän mielen onnistumisia?
Todella outoa.
Jos kerään marjoja tai sieniä, todellakin pidän mitä tahdon. Voin antaa lahjaksi muutamia litroja esim lapsilleni. Jos ei kerää itse, voi ostaa marjat torilta tai kaupan pakastealtaasta.
Halot maksaa 100€ kuutio. Ylikin. Täytyy olla aika tossu, jos ei ota sovitun mukaista osaa itselleen.
Näinpä. Kiinnostaisi tietää kuinka tämä asia tapahtui, miten on mahdollista, ettei itselle ole tullut otettua omaa osaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Tää on totta. Eräs rouva lainasi höyrypesuriani ja kun sen palauttamisen perään kyselin niin nauroi vain että oli lainannut sen edelleen"Marille". Pesuri palautettiin aikanaan niskoja nakellen suttuisessa kunnossa. Opinpa jotakin !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi voi, toivoin päivääni piristystä muiden onnistumisista, mutta täällä onkin vain epäilty minua ja haukuttu tossukaksi. Ikävä kyllä appivanhempien röyhkeys on todellista. Joku kysyi oliko aiemmin "merkkejä ilmassa" niin kyllähän sitä kaikennäköistä itsekkyyttä on ollut ennenkin. Mies ei halua alkaa riitelemään, kun tietää ettei siitä tilanne muutu. Kokivat, että tarvitsevat näitä enemmän kuin me kun ovat eläkkeellä ja me töissä. Saatiin ahneen leima kun yritettiin vielä puhua, että eikö pidetä sovitusta kiinni. Sanomattakin selvää, ettei enää samaan halpaan mennä.
Vierailija kirjoitti:
Oi voi, toivoin päivääni piristystä muiden onnistumisista, mutta täällä onkin vain epäilty minua ja haukuttu tossukaksi. Ikävä kyllä appivanhempien röyhkeys on todellista. Joku kysyi oliko aiemmin "merkkejä ilmassa" niin kyllähän sitä kaikennäköistä itsekkyyttä on ollut ennenkin. Mies ei halua alkaa riitelemään, kun tietää ettei siitä tilanne muutu. Kokivat, että tarvitsevat näitä enemmän kuin me kun ovat eläkkeellä ja me töissä. Saatiin ahneen leima kun yritettiin vielä puhua, että eikö pidetä sovitusta kiinni. Sanomattakin selvää, ettei enää samaan halpaan mennä.
Anteeksi. Olen se, joka ensimmäisenä vastasi, ja arvostelinkin sinua, mutta juttu kuulosti niin omituiselta minun korviini. Syy on tietysti huijareiden, ei sinun, vaikka hyväuskoinen oletkin ollut. Anna miehesi auttaa vanhempiaan yksin seuraavalla kerralla, tai jos menet mukaan auttamaan, niin tee se vain ajatuksella, että mitään hyvitystä et saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iskenyt jotenkin synkeä mieli. Sää on niin syksyinen, että varmasti vaikuttaa, mutta jotenkin ihmiset kenen kanssa olen ollut tekemisissä lähipäivinä, ovat saaneet mulle huonon fiiliksen. Ollaan oltu miehen kanssa kovia auttamaan muita ja tehty mm. puutöitä sillä tiedolla, että saadaan ottaa itsellekin talven puut, kerätty marjoja ja sieniä tiedolla, että saadaan niistä itsekin jne, mutta sitten päätös on pyörretty ja todettu, että kaikki jääkin toiselle. Lomakin loppuu, niin ehtiikö tässä enää oikein metsään ja mustikan alkaa olla kerättykin. Nyt tuntuu, että tavaroista pitää saada ennemmin myyntiä kuin lahjoittaa, kun "hyväntekeväisyyteen" meni muuta. Mutta samaan aikaan ärsyttää se tavaroiden pyörittäminen. Voiskos joku piristää päivää kertomalla hyvän mielen onnistumisia?
Mietin miksi keräätte toisille metsän antimia oletuksella että saatte itsekin pitää osan ITSE keräämistänne? Miksi ette kerää itsellenne ja saatte pitää kaikki?
Suomessa on jokamiehenoikeus. Jos et kerää sieniä ja marjoja jonkun pihasta saat kyllä itse pitää kaikki keräämäsi. Mikä tässä on sinulle outoa?
Ja miten työssä käyvä ehtisi kerätä eläkeläisille? Jos eläkeläiset ovat hyvässä kunnossa niin metsään vaan ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Ystäväni lainasi multa adaptoria. Kerroin tarvitsen sen kk päästä takaisin. Lupasi palauttaa sen heti, kun tulee Suomeen.
Tuli ja kysyin, hän on vähän hajamielinen.
Kertoi sisko oli unohtanut sen hotellihuoneeseen, mutta jos otan yhteyttä hotelliin, voivat varmaan lähettää sen.
Siinä piti vähän rautalankaa käyttää, ennen kuin ymmärsi miksi minä olen vihainen hänelle, siskohan sen hävitti.
Sulle lainasin, miksi sisko jätti ?
Mulle kävi niin, että mun laukku jäi tulematta. Sain hakea 3 päivänä 100 eurolla per pv ja hain. Ostin mm adaptorin ja lähetin kopion kuitista ja pyysin mp rahaa.
Sisko ilmoitti ei maksa noin paljoa, koska kierrätyskeskuksesta saa parilla eurolla.
Kysyin miksi ei sitten hakenut omaansa kierrätyskeskuksesta, ei olisi hukannut mun.
Mä tämän jälkeen kieltäydyin lainaamasta ja en ole myöskään nähnyt sisaruksia tämän jälkeen. Olen sanonut he ovat mulle velkaa ja kieltäytyvät maksamasta.
Tämä tapahtui pari v sitten ja alkuvuonna sisko laittoi viestiä hän osti adaptorin kierrätyskeskuksesta ja voin sen hakea hänen luotaan. Asuu yli 100 km päässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Ystäväni lainasi multa adaptoria. Kerroin tarvitsen sen kk päästä takaisin. Lupasi palauttaa sen heti, kun tulee Suomeen.
Tuli ja kysyin, hän on vähän hajamielinen.Kertoi sisko oli unohtanut sen hotellihuoneeseen, mutta jos otan yhteyttä hotelliin, voivat varmaan lähettää sen.
Siinä piti vähän rautalankaa käyttää, ennen kuin ymmärsi miksi minä olen vihainen hänelle, siskohan sen hävitti.
Sulle lainasin, miksi sisko jätti ?
Mulle kävi niin, että mun laukku jäi tulematta. Sain hakea 3 päivänä 100 eurolla per pv ja hain. Ostin mm adaptorin ja lähetin kopion kuitista ja pyysin mp rahaa.Sisko ilmoitti ei maksa noin paljoa, koska kierrätyskeskuksesta saa parilla eurolla.
Kysyin miksi ei sitten hakenut omaansa kierrätyskeskuksesta, ei olisi hukannut mun.
Mä tämän jälkeen kieltäydyin lainaamasta ja en ole myöskään nähnyt sisaruksia tämän jälkeen. Olen sanonut he ovat mulle velkaa ja kieltäytyvät maksamasta.
Tämä tapahtui pari v sitten ja alkuvuonna sisko laittoi viestiä hän osti adaptorin kierrätyskeskuksesta ja voin sen hakea hänen luotaan. Asuu yli 100 km päässä
Voi luoja mikä tyyppi toi kaverisi on, tai siis ex-kaveri. Ettäs kehtaa. Ja toivottavasti lukee tän ja tunnistaa itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Ystäväni lainasi multa adaptoria. Kerroin tarvitsen sen kk päästä takaisin. Lupasi palauttaa sen heti, kun tulee Suomeen.
Tuli ja kysyin, hän on vähän hajamielinen.Kertoi sisko oli unohtanut sen hotellihuoneeseen, mutta jos otan yhteyttä hotelliin, voivat varmaan lähettää sen.
Siinä piti vähän rautalankaa käyttää, ennen kuin ymmärsi miksi minä olen vihainen hänelle, siskohan sen hävitti.
Sulle lainasin, miksi sisko jätti ?
Mulle kävi niin, että mun laukku jäi tulematta. Sain hakea 3 päivänä 100 eurolla per pv ja hain. Ostin mm adaptorin ja lähetin kopion kuitista ja pyysin mp rahaa.Sisko ilmoitti ei maksa noin paljoa, koska kierrätyskeskuksesta saa parilla eurolla.
Kysyin miksi ei sitten hakenut omaansa kierrätyskeskuksesta, ei olisi hukannut mun.
Mä tämän jälkeen kieltäydyin lainaamasta ja en ole myöskään nähnyt sisaruksia tämän jälkeen. Olen sanonut he ovat mulle velkaa ja kieltäytyvät maksamasta.
Tämä tapahtui pari v sitten ja alkuvuonna sisko laittoi viestiä hän osti adaptorin kierrätyskeskuksesta ja voin sen hakea hänen luotaan. Asuu yli 100 km päässä
Lainaamalla saa vain riitoja aikaan. Siitäkin tulee riita, kun ei lainaa, mutta saapahan ainakin pitää tavaransa ja rahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Ystäväni lainasi multa adaptoria. Kerroin tarvitsen sen kk päästä takaisin. Lupasi palauttaa sen heti, kun tulee Suomeen.
Tuli ja kysyin, hän on vähän hajamielinen.Kertoi sisko oli unohtanut sen hotellihuoneeseen, mutta jos otan yhteyttä hotelliin, voivat varmaan lähettää sen.
Siinä piti vähän rautalankaa käyttää, ennen kuin ymmärsi miksi minä olen vihainen hänelle, siskohan sen hävitti.
Sulle lainasin, miksi sisko jätti ?
Mulle kävi niin, että mun laukku jäi tulematta. Sain hakea 3 päivänä 100 eurolla per pv ja hain. Ostin mm adaptorin ja lähetin kopion kuitista ja pyysin mp rahaa.Sisko ilmoitti ei maksa noin paljoa, koska kierrätyskeskuksesta saa parilla eurolla.
Kysyin miksi ei sitten hakenut omaansa kierrätyskeskuksesta, ei olisi hukannut mun.
Mä tämän jälkeen kieltäydyin lainaamasta ja en ole myöskään nähnyt sisaruksia tämän jälkeen. Olen sanonut he ovat mulle velkaa ja kieltäytyvät maksamasta.
Tämä tapahtui pari v sitten ja alkuvuonna sisko laittoi viestiä hän osti adaptorin kierrätyskeskuksesta ja voin sen hakea hänen luotaan. Asuu yli 100 km päässäLainaamalla saa vain riitoja aikaan. Siitäkin tulee riita, kun ei lainaa, mutta saapahan ainakin pitää tavaransa ja rahansa.
Vitsi miten törkeitä tapauksia. Et mentä mitään vaikka et olisi ikinä enää tekemisissä. Lokkeja. Pahimman laatuisia sellaisia. Ajattelevat että kaikki kuuluu heille automaattisesti, eikä mistään tarvitse ottaa vastuuta. Vaikka ei mulle tekisi vastaavia temppuja, niin en olisi tämänkaltaisten kanssa tekemisissä. Aina yrittävät hyötyä toisista.
Halkoseikkailuun liittyen, myös meillä on appiukko niin saita että kaikki auttaminen tuntuu omassa lompakossa. Jos ei muuten niin satojen kilometrien edestaas ajelussa josta ei mitään korvata. En jaksa enää riidellä näistä miehen kanssa. Tiedän että sitäkin ottaa päähän tämä hyväksikäyttäminen. Ja apen tulot on noin viisinkertaiset miehen tuloihin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti olla tänään peräkärrykirppis ja huomenna toinen, mutta molemmat peruuntuivat sateen vuoksi🙄 Eli nyt vuoden jo hillottu tavara pitäisi säilöä vielä toisen vuoden🙄
Lähdetään nyt käymään parit näyttelyt sitten, enkä jaksa miettiä mitä tavaralle tekisin🙄 Voi olla että vien vain sorttiasemalle kaiken enkä koskaan enää edes mieti mitään kirppistelyä. Tuossa onneksi olisikin ollut ns loput tavarat, ja lisää ei taloon enää tule!
T: se joka sanoi tulevansa kertomaan miten noilla kirppiksillä tavara liikkui
Mulla on kirppikselle menevät tietyssä paikassa ja se ei ole ns minulla aktiivikäytössä.
Ei haittaa tippaakaan, jos joku kaappi on täynnä myytävää, koska kaapin saa kiinni ja minulla ei ole käyttöä kaapille.
Keväällä siivouspäivään on paljon myytävää nyt jo
Mulla nämä on pihavarastossa eikä edessä ollenkaan. Lääniä täällä kyllä riittää.
Mies myi tänään 9 eurolla ulkokorpparilla tavaraa ja pussitettiin loput vietäväksi ukrainan apu-kirpputorille. Löydettiin samalla kasa 90 luvun satukasetteja. C-kasetteja siis, ja niiden kotelot, semmoiset mihin mahtuu paljon kasetteja, ja pääteltiin ettei niillä kukaan mitään tee ja viedään ne hyötykäyttöasemalle.
Ensi vuodelle en enää säästä myytäväksi jos jotain poistoja tulee, vaan hävitän ne sitä mukaa ettei kerry.
Kasettimankkoja on vieläkin olemassa. Meillä oli sellainen vaaleanpunainen lastenmankka. Lapset soittivat etenkin automatkoilla ja kesämökillä niissä kirpputorilta ostettuja satukasetteja. Ei niitä kannata hävittää.
Voin lähettää ne sinulle, tarjosin jo kertaalleen. Tarjous on voimassa edelleen. Saat postikulujen hinnalla👍
Kirpparille lähti tänään 4 pussia ja yksi pahvilaatikko. Hyvään tarkoitukseen myyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus sanoo: ”Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.”
Tämän kun ihminen oivaltaa, hän saa hyvän mielen keräämistään sienistä vaikkei saisi niistä mitään. Harva kyllä oivaltaa ja siinä katkeroituu. Ja tiedän ettei tämä ollut piristys mitä edellinen odotti. Totuus harvoin miellyttää, ensikuulemalta varsinkaan. Mutta makustelkaa.
Lainaamisesta. Tavara ei lainaamalla parane, on sanonta joka pitää paikkansa.
Kantapään kautta opittuna. En enää lainaa mitään kuin lapsilleni. Lainattu tavara hajoaa, katoaa, kuluu ja käyttöikä lyhenee. Tuo kaikki maksaa rahaa. Lainaa vain jos olet valmis luopumaan kokonaan.
Me lainattiin peräkärrynihan pienen matkan kuljetukseen. Lopputulos oli rengas puhki. Lainaaja maksoi kaikki viulut, mitta kyllä siitä meille harmia tuli kun olisimme itse tarvinneet kärryä mutta laina aika venyi tuon vuoksi. Enää ei lainata. Perheen kesken vain
Kasettimankkoja on vieläkin olemassa. Meillä oli sellainen vaaleanpunainen lastenmankka. Lapset soittivat etenkin automatkoilla ja kesämökillä niissä kirpputorilta ostettuja satukasetteja. Ei niitä kannata hävittää.